Jyrki Kallio-Kosken Raittijärvi-kuva-aineistoa luetteloimassa | Jyrki Kallio-Koski Ávžžášjávri-govvamateriála logahallamin

Syyskuussa valokuvaaja Jyrki Kallio-Koski lahjoitti Saamelaismuseo Siidalle arvokkaan kuvataltiointinsa Raittijärven poronhoidosta elävän saamelaisyhteisön elämästä. Taltiointi käsitti noin 2500 kuvaa 40 vuoden ajalta, joten kyseessä oli harvinaislaatuisen laaja ja pitkälle aikavälille sijoittuva saman yhteisön dokumentointi.

Sain kunnian luetteloida tämän kuva-aineiston Siidan kokoelmanhallintajärjestelmään! Kerron tässä blogitekstissä hieman työstäni ja sen vaiheista.

Työsuhteeni alussa 10.9. Jyrki-Kallio-Koski piti Siidassa kuvaillan, jossa kertoi Raittijärven dokumentoinnista sekä virallisesti lahjoitti kuvat Saamelaismuseolle. Olin toki kuullut työtehtävästäni jo aiemmin, mutta vasta kuvaillassa minulle kunnolla avautui, kuinka tärkeästä ja harvinaisesta kokonaisuudesta taltioinnissa on kyse. Olin todella innostunut tulevasta työurakastani, vaikka tiesin sen olevan melkoisen suuri. En malttanut odottaa, että pääsen tutustumaan tunnetun valokuvaajan kuviin ja uppoutumaan niiden maailmaan.

IMG_20190910_182507.jpg
Jyrki Kallio-Kosken kuvailta Siidassa 10.9. Kuva: Anni Guttorm

Raittijärven kuvat lahjoitettiin diakuvina sekä digitaalisina kuvina, ja Jyrki Kallio-Koski oli jo kerennyt skannata diatkin digitaaliseen muotoon. Hän oli myös tehnyt suuren työn kontekstitietojen kirjoittamisessa selkeään taulukkoon, mistä allekirjoittanut oli tietenkin hyvin kiitollinen. Kuvien ja esineidenkin luetteloinnissa tärkeimpiä asioita on se, että kuvan tai esineen pystyy löytämään tietokannasta haun avulla. On siis tärkeää, että jokaiseen kuvaan tulee oikeat tiedot, termit ja henkilöiden nimet.

Aloitin työn kuvien lisäämisellä kokoelmanhallintajärjestelmään. Kuvat lisätään järjestelmään yksi kerrallaan. Kuvan lisäämisen yhteydessä syötetään yleensä vain muutamia tietoja, käytännössä vain kuvanumero ja kuvatyyppi. Muut tiedot on kätevämpää lisätä myöhemmin, kun kuvia on kertynyt esimerkiksi parisataa. Aivan viimeiseksi lisään kuviin asiasanat ja luokituksen. Luokituksen avulla kuvia voi etsiä laajempien aiheryhmien kautta.

Luokittelu on pitkäjänteisyyttä vaativaa, mekaanista käsityötä. Työn edetessä oppii paljon uutta ja termit tulevat tutummaksi. Myöhemmin huomaa, että on kirjoittanut alkupään kuviin vääriä termejä tai lisännyt vääriä asiasanoja. Luettelointiin kuuluukin yhtenä työvaiheena tietojen tarkistus, tiedon haku ja tietojen korjaus. Välillä työ voi olla melkoista salapoliisin työtä ja tietoa voi löytyä googlettelemalla yllättävistäkin paikoista!

Parhaimmillaan luettelointitehtävissä – kuten tämänkin kuvakokonaisuuden kohdalla – uppoutuu työhönsä kuin tarinaan. Tämä tarina kertoo arjesta, kodista, kotia ympäröivästä luonnosta, työstä, juhlasta, ilosta ja surusta. Työurakka on ollut minulle suuri kokemus ja on ollut hyvin merkittävää olla mukana tallentamassa ainutlaatuista Raittijärven elämää jälkipolville ja tutkijoille. Olen saanut oppia niin paljon uutta ja kuvien kautta päässyt näkemään asioita, joita on harvoin kuvattu. Nyt tiedän esimerkiksi, miltä pakkasessa paimennettavan porotokan yllä leijaileva höyry näyttää, kun sen taustana on tunturi ja kaamoksen oranssi taivaanranta.

saamva207_2222
Per-Ailu Gaup-Juuso ja Per-Oula Juuso porotokkaa paimentamassa. Čohkkaborri tammikuu 2017. Kuva: Jyrki Kallio-Koski

Jyrki Kallio-Kosken upeita kuvia pääsee ihailemaan valokuvaajan vuonna 2017 ilmestyneestä kirjasta Raittijärvi – Kaijukan kylä, jossa myös kerrotaan kattavasti Raittijärven historiasta ja vaiheista.

 

Liisa Haataja, kokoelma-assistentti, Saamelaismuseo Siida

 

_____________________________________________________________

Čakčamánus govvejeaddji Jyrki Kallio-Koski skeŋkii Sámemusea Siidii mearkkašahtti govvadokumenterema Ávžžášjávrri sámesiidda eallimis. Govvačoakkáldat sisttisdoalai sullii 2500 gova 40 jagi áiggis, nappo gažaldagas lei hárvenaš viiddes ja guhkes áigodagas dahkkon govvadokumenteren seamma servošis.

Mus lei gudni beassat logahallat dán govvamateriála Siidda čoakkáldathálddašanortnegii. Muitalan dán bloggačállosis vehá barggustan ja dan sierra muttuin.

Mu bargogaskavuođa álggus 10.9. Jyrki-Kallio-Koski doalai Siiddas govvaeahkeda, gos son muitalii Ávžžášjávrri dokumenteremis ja skeŋkii govaid virggálaččat Sámemuseai. Ledjen dieđus gullán jo ovdalis iežan boahttevaš barggus, muhto easka govvaeahkedis munnje duođaid čielggai, man dehálaš ja hárvenaš ollisvuohta lea. Ledjen hui ilolaš boahttevaš barggustan, vaikko dihten ahte mu vurddii hui stuorra bargu. In máššan vuordit, ahte beasan oahpásmuvvat dovddus govvejeaddji govaide ja čiekŋut daid máilbmái.

Ávžžášjávrri govat skeŋkejuvvojedje diagovain ja digitálalaš govain, ja Jyrki Kallio-Koski lei jo geargan skánnet diagovaidge digitála hápmái. Son lei maid dahkan govaid duogášdieđuin čielga tabealla, mas ledjen hui giitevaš. Govaid ja maid dávviriid logahallamis okta buot dehálamos áššiin lea dat, ahte gova dahje dávvira gávdná, go dan ohca diehtovuođus. Nuba leage dehálaš, ahte juohke govvii bohtet rivttes dieđut, tearbmat ja olbmonamat.

Álggahin barggu dainna, ahte lasihin govaid čoakkáldathálddašanprográmmii. Govat lasihuvvojit prográmmii okta hávil. Gova lasiheami oktavuođas prográmmii bidjat dušše vehá dieđuid, geavatlaččat dušše gova nummir ja govvatiipa. Eará dieđuid lea álkit lasihit maŋŋá, go govaid lea lasihan prográmmii ovdamearkka dihte moadde čuođi. Maŋimužžan de lasihit govaide áššesániid ja luohkkájuogu, man vuođul sáhttá ohcat govaid viidásut fáddájoavkkuid mielde.

Máŋgii logahallan barggus – dego dánge govvaollisvuođa bokte – čiekŋu bargui dego muitalussii. Dát muitalus muitala árgaeallimis, ruovttus, ruovttu birastahtti luonddus, barggus, ávvobeivviin, ilus ja morrašis. Dát bargu lea leamaš munnje stuorra vásáhus ja lea leamaš hui mearkkašahtti beassat leat mielde vurkemin Ávžžášjávrri áidnalunddot eallima čuovvovaš sohkabuolvvaide ja dutkiide. Lean beassan oahppat olu ja oaidnit govaid bokte olu áššiid, mat hárve leat govviduvvon. Dál dieđán ovdamearkka dihte, makkár ealus buollašis loktaneaddji liegga áibmu lea olggos oaidnit go duohken lea duottar ja skábmaáiggi oránša albmeravda.

Jyrki Kallio-Koski fiinna govaid beassá geahčadit Raittijärvi – Kaijukan kylä -girjjis, man govvejeaddji lea almmuhan 2017. Girji muitala Ávžžašjávrri historjjás ja gili muttuin.

 

Liisa Haataja, čoakkáldatassisteantta, Sámemusea Siida

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s