Nuorena asuminen Sevettijärvellä| Nuõrrân jeäʹlstummuš Čeʹvetjääuʹrest

Sevettijärvi on ihana paikka asua ja olla ja olen onnellinen, että muutimme tänne, kun olin pieni. Luonnon keskellä saa olla rauhassa ja se on ainakin minulle tärkeä asia. Jotkut varmasti sanoisivat, että täällä ei voi harrastaa ja eihän täällä paljon ohjattua harrastustoimintaa ole, mutta itse harrastan juoksemista ja jokin aika sitten meillä vielä oli hevonen eli siis myös ratsastusta. Jos kuvittelisin itseni kaupunkiympäristöön, en tiedä mitä siellä sitten oikein harrastaisin ja tuntuu etten kauheasti sen tapaisia harrastuksia kaipaakaan.

Sevetti aitta sisältä blogiin
Kolttien perinnetalon näyttelyssä esineistöä on esillä tuvan lisäksi myös aitassa. Kuva: Saamelaismuseo Siida. 

Kaverit ovat sitten ihan oma juttunsa, koska niitä täällä on aika vähän. Toisaalta sehän on hyvä asia, koska sitten pystyy helpommin tutustumaan ihan kaikenikäiseen porukkaan. On minulla siis muutamia oman ikäisiäkin kavereita, mutta suurin osa on vähän vanhempia. Osa asuu myös vähän kauempana, että yhteydenpito tapahtuu sitten enimmäkseen viestien kautta. Melkein siitä asti, kun tänne muutetiin niin meille on syntynyt tänne oma tiivis kaveriporukka ja aina olemme kaikkea yhdessä puuhanneet ja kokeneet.

Niliaitta Perinnetalolla blogiin
Niliaitta Kolttien perinnetalon ulkoalueella. Kuva: Saamelaismuseo Siida

Minulla on aina ollut halu lähteä maailmalle ja matkustamaan. Se on ehkä ainut asia mikä on pysynyt samana kaikki nämä vuodet ja toivon, että koko elämän. Omasta mielestäni se on hyvä asia, jos on kiinnostusta tutkia ja nähdä uusia paikkoja ja oppia uusista kulttuureista ja tavoista. Yksi unelmani on kyllä ehdottomasti ulkomailla asuminen.

Täytin keväällä 15 vuotta ja yksi vuosi vielä jäljellä täällä Sevettijärvellä. Olen jo aika pitkään odottanut, että pääsisin muuttamaan omilleni uuteen paikkaan, tällä hetkellä näyttäisi suunta olevan kohti Etelä-Suomea. Siskoni on minua vuotta vanhempi ja hän lähtee syksyllä lukioon pääkaupunkiseudulle. Viimeinen vuosi tuntuu samaan aikaan turhauttavalta, mutta toisaalta helpottavalta, ettei lähtö ole ihan vielä. Samalla olen innoissani, että voin alkaa laskea jo kuukausia lähtöön.

Olen ollut tänä kesänä töissä Kolttien Perinnetalolla. Työtehtäviini kuuluu lähinnä esitellä viereistä ortodoksikirkkoa matkailijoille. Aamuisin asettelen Juurikaiku ääni-

Sevettijärven kirkko blogiin
Lapin ortodoksisen seurakunnan Sevettijärvellä sijaitseva Pyhän Trifon Petsamolaisen kirkko. Kuva Saamelaismuseo Siida

installaation tarinoita kertovat kaiuttimet paikoilleen linnunpönttöihin ja onttoihin puunrunkoihin. Yksi hyvä puoli tässä kesätyössä on, että pääsee juttelemaan asiakkaiden kanssa englantia, kun täällä ei muuten kauheasti siitä pääse puhumaan.

Sevettijärveläinen nuori

____

Čeʹvetjäuʹrr lij šiõttlõs päiʹǩǩ jeälsted da åårrad da leäm leklvaž, što siiʹrdim tiiʹǩ, ǥu leʹjjem uʹcc. Luâđ kõõskâst vuäǯǯ leeʹd rääuhast da tõt lij kuuitâǥ muʹnne vääšnai äʹšš. Måtam ama säärnče, što tääiʹben ij vueiʹt staarjõõttâd da ij-han tääiʹben leäkku jiânnai ohjjuum staarjõõttituåimmjummuš, leša jiõčč staarjõõđam urččmõõžž da siõmmna ääiʹj ouddlest meeʹst veâl leäi heävaš, koin mon še racstem. Jõs juurdčim jijjan gååradpirrsa, jiõm tieʹđ mâiʹd toʹben tâʹl staarjõõđčim da tåbddai što jiõm åʹddren tõn nallšem staarjõõzzid teänab kaiʹbbe.

Juurikaiku kesä 2019 Perinnetalolla blogiin
Šäigg – jiõnninstallaatia Čeʹvetjääuʹrest Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt ǩeʹddmääʹrǩest  30.6.-15.9.2019.|Šäigg – Juurikaiku -ääni-isntallaatio Sevettijärvellä Kolttien Perinnetalon pihapiirissä 30.6.-15.9.2019. Kuva: Saamelaismuseo Siida 

Taaurõõžž liâ aivv jiiʹjjes äʹšš, ǥu tõk tääiʹben liâ sämmai siõmmna. Nuuʹbb nalla tõt teʹbe lij šiõǥǥ äʹšš, ǥu tâʹl vuäitt hiâlpben tobdstõõttâd sämmai jueʹǩǩekksai oummivuiʹm. Liâ muʹst še muäʹdd jiijjan ekksa taaurõõžž, leša jäänmõsân liâ muu puärrsab. Måtam jeälste siõmmna kuuʹǩǩ beäʹlnn, tõn diõtt õhttvuõđâânnmõš šâdd jäänmõsân neʹttsaǥstõõleeʹl. Sõrgg tõn rääʹjest, ǥu siiʹrdim tiiʹǩ miʹjjid lij šõddâm tiiʹǩ jiiʹjjen õhtts až taaurõš joukk da pâi leäʹp puk tuejjääm da ǩiõččlâsttam õõutsââʹjest.

Muʹst lij pâi leämma haall vueʹlǧǧed maailma da jååʹtted. Tõt lij možât õhtt äʹšš kåått lij põõššâm seämma nalla puk täi eeʹjji pirr da tuäivam, što pââšš ââʹǩǩpââi jieʹllem. Jiijjan miõlâst tõt lij šiõǥǥ äʹšš, jõs lij miõll ǩiõssmõš tuʹtǩǩeed da vueiʹnned ođđ paaiʹǩid da mättjed ođđ kulttuuri pirr da jieʹllem naalid. Õhtt niõǥǥõs muʹst lij aainâs ålggjânnmin jeälstummuš.

Tieuʹddem ǩeâđđa 15 eeʹǩǩed da õhtt eeʹǩǩ lij veâl åårramnalla tääiʹben Čeʹvetjääuʹrest. Leäm juʹn kuuʹǩǩ vuârddam, što piâzzčim seʹrdded jičinan jeälsted ođđ päikka, âânn kuâsttai što vueʹlǧǧed õlgg  Saujj-Lääddjannma. Vuäbbam lij eeʹjj puärrsab da son vuâlgg čâhčča lookkjiškoouʹle vueiʹvvgååradvoudda. Mââimõs eeʹǩǩ tåbddai seämma ääiʹj tuʹššen, leša nuuʹbb nalla še hiâlppân, što vuâlggmõš iʹlla veâl. Seämma ääiʹj leäm älšmâttum, što vuäitam äʹlǧǧed laʹsǩǩeed juʹn määnpõõʹjid kuäʹss vuâlǥam.

dav
Juuriommelvene Kolttien perinnetalon ulkoalueella. Kuva Saamelaismuseo Siida

Leäm leämma tän ǩieʹss tuâjast Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Muu tuõjju kooll ââldmõsân čuäʹjtõõllâd paaldâst åårrai ortodoks ceerkav mäʹtǩǩ oummid. Juõʹǩǩ tueʹlää šiõttʼtõõlam Vueʹddesšäigg – jiõnninstallaatia mainnsid mainste šäiʹǧǧem-mašinaid čueʹđj vuudi da kuâras viirrâm muõri sizz. Õhtt šiõǥǥ pieʹll täʹst ǩieʹsstuâjast lij, što peäss mainsted ääʹššlaivuiʹm eŋglõsǩiõʹlle, ǥu tääiʹben ij jiânnai piâzz tõn mainsted.

 

Čeʹvetjäurrlaž nuõrr

Mainokset

Kuulumisia Kolttien Perinnetalolta | Tiõrvʼvuõđ Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrtâst

IMG_20170830_132556WEB.jpgSevettijärvellä Kolttien Perinnetalo on jälleen avautunut. Avajaispäivänä kävijöitä oli räntäsateesta huolimatta – tai sen ansiosta – yli neljäkymmentä henkeä. Kausi saatiin lämpimissä tunnelmissa alkuun ja tapahtumien täyteinen kesä on jälleen edessä.

Toukokuun alussa ukkonen iski Sevetissä jääjärveen ja siitä sanotaan, että se tietää kylmää kesää. Viime kesän kaltaisista helteistä ei siis uskalla edes haaveilla, kun toukokuukin vietettiin täällä enimmäkseen hyytävässä viimassa. Unelmoin, että saisin edes kerran tänä kesänä ajaa pyörällä töihin lyhythihaisessa paidassa palelematta kohtuuttomasti.

Kylä valmistautuu elokuussa vietettävään kolttien uudelleen asuttamisen 70-vuotisjuhlaan. Juhlatoimikunta on työskennellyt uupumatta jo kuukausien ajan suunnitellen ja valmistellen loppukesän suurta tapahtumaa. Lauantaina 24.8. juhlapäivä alkaa liturgialla klo 10 ja jatkuu ruokailun jälkeen juhlaohjelmalla. Iltaan asti on luvassa monipuolista ohjelmaa ja erityisesti kolttasaamelaista elävää musiikkia. Juhlapaikkana toimii Sevettijärven koulun pihapiiri, jonne pystytetään valtava juhlateltta.

Edeltävänä päivänä, perjantaina asutusjuhlaan liittyvää ohjelmaa on Norjan puolella Neidenissä ja sunnuntaina vielä liturgia Nellimin ortodoksisessa kirkossa. Juhlaa vietetään osana pyhittäjä Trifonin pyhiinvaellusta, joka tuo Sevettijärvelle lukuisia vieraita myös Etelä-Suomesta. Asutusjuhlatapahtumaan odotetaan kävijöitä yhteensä noin 500-700 henkeä.

davEpäilemättä myös ompelukoneet surisevat nyt kuumina, kun juhlaa varten valmistetaan uusia kolttavaatteita. 70-vuotisjuhlan tapahtumissa tulee varmasti olemaan paljon nähtävää myös pukeutumisen puolesta. Sevettijärvellä järjestettiin kevään aikana käsityökurssi, jonka yhtenä päätarkoituksena oli opettaa kolttavaatteiden valmistusta uusille tekijöille. Tämän lisäksi Sevettijärven kyläpajalla kudotaan nyt villahuiveja oikein kolmien kangaspuiden voimalla. Lankoja, loimia ja ideoita riittää koko kesäksi ja luultavasti vielä syksyksikin. Jos hyvin käy, joku kutojista saattaa raaskia myydä kutomansa huivin asutusjuhlan myyntikojussa. Juhlan yhteyteen varataan runsaasti tilaa myös erilaisille myynti- ja näyttelypaikoille. Luulen, että säiden puolesta ainakin villahuivista tulee Sevettijärven kesän hittiasuste.

Kaisa Vuolukka
Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

____

IMG-20190702-WA0001WEBSaaʹmi Äʹrbbvuõttpõrtt Čeʹvetjääuʹrest lij eʹpet äävai. Ääʹveempeeiʹv leʹjje pâʹjjel nelljlå ooumžed puättam mieʹldd, leättast huõlǩani – leʹbe leätt diõtt. Nääiʹt-ba ǩieʹsspodd aaʹlji puârast da ooudâst lij eʹpet ođđ ǩieʹss määŋgin šõddmõõžživuiʹm.

Vueʹssmannu aalǥâst leäi tieʹrmes juʹn teʹl ko veâl jääuʹrin leʹjje jiõŋ da tõʹst cieʹlǩet, što tõt tosvvad kõumm ǩieʹzz. Mõõnni ǩieʹzznallšem paaštšõõŋin ij tuõst ni niõǥǥtõõllâd, ko juʹn vueʹssmannu peeiʹvin leʹjje jäänmõsân kuõstšõõŋ. Muʹst kâʹl lij nåkam niõǥǥõs, što tän ǩieʹzz vuäitčem håʹt õõut vuâra vuejjad tanccâmkååʹlzin tuõjju čuuʹt kõlmstõõlǩani ââʹneeʹl pâi vuäʹnkõs-suäjjpääiʹd.

Perinnetalon asuttamisseinäWEBSijdd lij valmštõõllmen saaʹmi aazztem 70-prääʹzniǩ, mõõn prääʹzkjet påʹrǧǧmannust. Prääʹzniǩtuåimmkåʹdd lij viiššlânji reâuggam juʹn määŋgi määnpõõʹji ääiʹj plaaneeʹl da valmštõõleeʹl tän loppǩieʹzz jõnn prääʹzniǩ. Sueʹvet påʹrǧǧmannu 24. peiʹvv altteet liturgiain čiâss 10 da jueʹtǩet mâŋŋa porrmõõžž prääʹzniǩprograammin. Samai jeäʹǩǩää räjja lie määŋgnallšem prograamm da jiânnai nuõrttsaaʹmi jieʹlli musiikk kuvddlemnalla. Čeʹvetjääuʹr škooul ǩeʹddmäʹrǩǩ lij prääʹzniǩpäiʹǩǩen da tok ceäggtet jõnn prääʹzniǩkääđas še

Oouʹdab peeiʹv, piâtnâc, azztemprääʹzniǩ programm lij Taar peäʹlnn Njauddmest da pâʹsspeeiʹv lij võl liturgii Njeäʹllem ortodokslaž ceerkvest. Prääʹzniǩ kooll õhttân vueʹssen Pââʹss Treeffan Pââʹzztem-mätkka, mõõn diõtt Čeʹvetjäurra puäʹtte jiânnai oummu Saujj-Lääʹddjânnmest še. Mij vueʹrddep, što aazztemprääʹznka puäʹtte õhttseʹžže nuʹtt 500 – 700 kueʹssed.

Ååʹn kuärram-mašina huuvee kõrrsânji, ko prääʹzniǩ vääras kuärat ođđ sääʹmpihttsid. Ååskam, što 70-eeʹjj prääʹznǩest vuäitak vueiʹnned määŋgid mooččâs sääʹmpihttsid. Ǩeâđđa Čeʹvetjääuʹrest riõʹššeš ǩiõtt-tuâjjkuurs, mõõn jurddân leäi mättʼted ođđ kuärrjid tuejjeed sääʹmpihttsid. Tän lââʹssen Čeʹvetjääuʹr Tuâjjpõõrtâst lie kolmm kååʹđđem-muõr, mõin kååʹđet ollreeʹppǩid. Lääʹj, čuõǯǯâlm da juʹrddi riʹjttje obb ǩieʹzz ääiʹj da možât võl čõõuč räjja. Ko mâka leäk samai lekkai, vuäitak vuäʹstted ollreeʹppiǩ azztemprääʹzniǩ kaaupšempääiʹǩest škooul šeeʹlljast. Prääʹzniǩ õhttvuõđâst lie jiânnai jeeʹresnallšem kaaupšem- da čuäʹjtempääiʹǩ. Põõlam, što šõõŋi peäʹlest ollreeʹppǩest šâdd tän ǩieʹzz vääžnmõs piiutâs.

Kaisa Vuolukka
Čeʹvetjääuʹr Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuâjjlaž

Asiakaspalvelun monet puolet | Áššehasbálvaleami máŋggat bealit

Siidan asiakaspalvelija pääsee pohtimaan kummallisiakin kysymyksiä. Tavallisimpina työpäivinä autamme asiakkaita löytämään tiensä näyttelyihin, sopivan myyntiartikkelin luo tai ehkä jopa johonkin kylän ravintoloista.

Ei ole myöskään tavatonta, että meiltä pyydetään lyhyitä käännöksiä tai kielitieteellistä pohdiskelua; Tuleeko sana “Kemi” jostain saamenkielisestä sanasta? Onko Hyljelahdessa ollut joskus hylkeitä? Ristisanatehtävien ratkojat saattavat myös toisinaan tiedustella ratkaisua kinkkiseen vihjeeseen. Mikäs se Inarin tunnetuin paasi nyt taas olikaan?

Pyrimme tietysti löytämään vastaukset, tai ainakin ohjaamaan kysyjän oikeaan suuntaan. Ei ole vaikeaa neuvoa, mistä voisi ostaa puolukkahilloa tai -likööriä. Ei, me emme järjestä moottoripyöräsafareita. Puiden lempinimiä kysyttäessä käännymme osaavamman kollegan puoleen. Jos taas asiakas tahtoisi tilata netistä jonkin meillä myynnissä olevan tuotteen – meillä kun sitä nettikauppaa ei toistaiseksi ole – saattaIMG-20190423-WA0002a sopivan myyjän löytäminen viedä tovin.

Ihmeellisempiä keskusteluja saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ulkomaalainen asiakas yrittää ymmärtää Nuuskamuikkusen roolia. Että onko hän nyt metsästäjä, paimen vaiko kenties Muumilaakson shamaani? Entä missä ilmansuunnassa se Muumilaakso taas sijaitseekaan, entäs noitarummussa kuvattu esi-isien maailma?

Välillä yhteydenottoja tulee sellaisilta tahoilta, että suorastaan ihmetyttää, mitä kautta he ovat päätyneet ottamaan yhteyttä juuri meihin. Yksi viimeisimpiä oli espanjankielinen viesti, jossa kysyttiin suomenkielistä sanaa lampaiden syysmuutolle Etelä-Suomessa. Syysmuutto tai siirtopaimentolaisuus, sanalle “trashumancia” ei tuntunut löytyvän yksiselitteistä käännöstä. Eikä ainakaan lampaiden (oveja) kohdalla. Pohdin aikani, olisiko kyseessä kirjoitusvirhe, ja kyse olisi sittenkin mehiläisistä (abeja) tai ehkä linnuista (ave)? Luovutin. Myöhemmin kysyjä kertoi, että virhe olikin maa: kysymyksen piti koskea Islantia eikä Suomea. Mysteeriksi jäi, miksi Etelä-Suomen lampaisiin liittyvä kysymys lähetettiin meille. Varsinkin, kun paria viikkoa myöhemmin toinen espanjalainen kysyi meiltä tismalleen samaa asiaa. Tällä kertaa osasin kertoa, mistä oikeaa vastausta kannattaa hakea.

Aina oppii uutta.

Asiakaspalvelija Ulpu Mattus-Kumpunen

____

Siidda áššehasbálvaleaddji beassá vuodjut muhtimin hui ártegisge gažaldagaide. Dábálaš bargobeivve mii veahkehat áššehasaid gávdnat čájáhusaide, man nu maid oastit dahje kánske rávvet geainnu juobe gili man nu restoráŋŋii.

Muhtimin gii nu bivdá jorgalit oanehis deaIMG-20190423-WA0000vsttaža dahje jearrala muhtin gielladieđalaš ášši; Boahtágo sátni “Kemi” man nu sámegielat sánis? Leatgo Njuorjjoluovttas leamaš goas nu njurjot? Ruossuid rássuid deavdit sáhttet maid muhtimin jearralit rávvagiid man nu váttis gažaldahkii. Miibat dat leige dat Anára beakkánamos stuorra geađgi?

Mii dieđus geahččalat gávdnat vástádusaid, dahje aŋkke rávvet jearri rivttes guvlui. Ii leat váttis rávvet báikái gos sáhttá oastit jokŋameasttu dahje -likora. Ii, mii eat ordne mohtorsihkkelsafáriid. Go boahtá gažaldat muoraid buddestatnamain mii jearralat veahki kollegas, gii diehtá dáin eanet. Jos fas áššehas háliidivččii diŋgot neahta bokte man nu mii lea vuovdimassii min buvddažis – mishan ii leat vel doisttážii neahttagávpi – sáhttá heivvolaš vuovdi gávdnan doalvut vehá áigge.

Sáhka sáhttá jorrat vaikko guđe guvlui, go olgoriikalaš áššehas geahččala áddet Mumrihka rolla. Ahte leago dat dal meahccebivdi, báimman vai Mumenvákki šamána? Naba man almmiguovllus dat Mumenvággi dal dál leige, naba meavrresgáris govvejuvvon máttuid máilbmi?

Muhtimin gažaldagat goaikkehit dakkárge báikkis, ahte ii sáhte eará go imaštallat, ahte mo ipmašiid jearrit leat fuobmán váldit oktavuođa justa midjiide. Dá aiddobáliid bođii gažaldat spánskkagillii ja das jerrui suomagielat namahus sávzzaid čakčajohtimii Mátta-Suomas. Čakčajohtimii dahje “trashumancia” sátnái ii orron gávdnomin vuogas jorgalus. Ii aŋkke sávzzaid (oveja) buohta. Smiehtadit muhtin áigge, ahte livččiigo jearri sehkken ja dárkkuhange uvlluid (abeja) dahje lottiid (ave)? Vuollánin. Maŋŋelabbos jearri muitalii, ahte son lei feilen, riika lei gul sus boastut: gažaldat galggai gul guoskat Islándda iige Suoma. Eahpečielggasin bázii maid dat manin Mátta-Suoma guoski gažaldat sáddejuvvui midjiide. Eandaliige, go moadde vahkku maŋŋelabbos nubbi jearri jearai justa seammá. Dán háve máhtten rávvet gos gánnihivččii ohcat rivttes vástádusa.

Olmmoš oahppá.

Áššehasbálvaleaddji Ulpu Mattus-Kumpunen

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!| Buori sámi álbmotbeaivvi! | Pyeri säämi aalmugpeeivi! | Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

 

Alkuvuosi täällä pohjoisessa on aina iloisten tapahtumien aikaa.

Ensinnäkin Skábmagovat! Vuosittain tammikuun lopulla järjestetään Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, joka tänä vuonna täytti 20 vuotta. Hulluna ideana, unelmana liikkeelle lähtenyt ajatus omasta elokuvafestivaalista elävöittämään Inarin talvikautta, elää jo omaa elämäänsä. Se on jo käsite ja meille niin rakas tapahtuma.

Ulkomuseo2
Tirron tupa | Itnetvári stobu (Seija Lehto/Siida)

Siida on ollut alusta saakka mukana Skábmagovat-tapahtumassa, järjestäjänä ja tapahtumapaikkana.  Tänä vuonna avasimme ulkomuseolla lumiteatterin lisäksi myös Tirron tuvan elokuvia varten. Hirsitupa sopii mainiosti elokuvien näyttämöksi. -Tuvassa on kuultu monenlaisia tarinoita sen 170-vuotisen historian aikana, nyt myös elokuvallisia tarinoita. Sisällä Siidassa tanssi ja joiku yhdistyivät omaksi tarinakseen Ailu Vallen ja Janita Rantasen Human Nature Trap -performanssissa. Skábmagovat on nähtävä, pistäkää nyt jo kalenteriin ensi vuoden festariaika 23.–26.1.2020!

Ja sitten aurinko! Pari kuukautta aurinkoa ei tunnu missään, mutta kun auringon kajastus alkaa näkyä, huomaa että jotain on puuttunut. Kaamosaika olikin todellista. Aurinko on meillä kaikilla suurin puheenaihe, ei ole kohtaamista ilman keskustelua auringosta. Sosiaalinen media täyttyy aurinkokuvista. Ne, joilla aurinko näkyy vuoden ympäri, eivät voi ymmärtää miten tärkeää se on. Näin auringon ensi kertaa sitten marraskuun 28.1.2019, miettikää sitä!

Ulkomuseo3
Aurinko | Beaivváš (Seija Lehto/Siida)

Auringon lasten alkuvuoden juhliin kuuluu Saamelaisten kansallispäivä 6.2., joka Inarissa perinteisesti vietetään koko kylän voimin. Se on jo perinne, mutta ei kovin vanha sellainen. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani kansallispäivää ei vietetty, se on uusi juhla. Nuoremmille sukupolville se on ollut aina olemassa.

Meille museolla on tärkeää olla mukana kansallispäivän tapahtumissa itse kansallispäivän vuoksi, mutta myös yhteisen tekemisen takia. Yhteistyö kylän eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken sujuu jouhevasti. Yhdessä tekeminen välittää myönteistä asennetta ja tekemisen meininkiä. Mahtavaa on, että myös lapset ja nuoret osallistuvat tapahtumiin innolla!

Tervetuloa Inariin 6.2.!  Siidassa on avoimet ovet ja monenlaista tapahtumaa. Meidän museoihmisten päivää erityisesti juhlistaa Birit Anni Lehtolan kokoelmalahjoituksen esittely aamusta. Kansallispäivän koko ohjelma löytyy Siidan verkkosivuilta: http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/saamelaisten-kansallispiv-6.2.2019-siidassa

Iloista päivää kaikille!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

____

Álgojahki dáppe davvin lea álo movttegis dáhpáhusaid áigi.

Vuosttažettiin Skábmagovat! Jahkásaččat ođđajagimánu loahpas ordnejuvvo Skábmagovat-eamiálbmogiid filbmafestivála ja dán jagi dat devddii 20 jagi. Jurdda iežas filbmafestiválas lei álggos badjel bávtti, niehku, mainna ealáskahttit Anára dálvvi. Dál festivála eallá iežas eallima. Dat lea juo doaba ja midjiide nu ráhkis dáhpáhus.

Siida lea leamaš álggu rájes mielde Skábmagovat-dáhpáhusas, ordnejeaddjin ja dáhpáhusbáikin.  Dán jagi rabaimet olgomuseas muohtateáhtera lassin maid Itnetvári stobu filmmaid várás. Hirsastohpu heive hui bures filmmaid čájehanbáikin. – Stobus lea máinnastuvvon máŋggalágan máidnasat juo dan 170-jagi historjjá áigge, dál maid filmma hámis. Siste Siidda dánsa ja luohti duddjuiga oktasaš muitalusa Ailu Valle ja Janita Rantanen Human Nature Trap -performánssas. Skábmagovat-festivála galgá beassat vásihit, merkestehket dál juo kaleandarii boahtte jagi festiválaáiggi 23.–26.1.2020!

Ulkomuseo1
Olgomusea njalla|Ulkomuseon niliaitta (Seija  Lehto/Siida)

Ja de lea beaivváš! Moadde mánu beaivváš ii dovdo gostige, muhto go beaivváš báitigoahtá, de fuobmá ahte mii nu lea váilon. Skábma leige duođalaš. Beaivváš lea sáhkan mis buohkain, ii gávdno olmmoš gii ii hálašii beaivváža birra. Sosiála medias leat dievva beaivvášgovat. Dat, geain beaivváš báitá miehtá jagi, eai sáhte áddet man dehálaš dat lea. Oidnen beaivváža vuosttas geardde skábmamánu maŋŋá 28.1.2019, nu ahte smiehtastehketmat dien!

Beaivvi mánáid álgojagi doaluide gullá Sámi álbmotbeaivi 6.2., mii Anáris lea árbevirolaččat dárkkuha dan, ahte olles gilli dan ávvuda. Dat lea juo árbevierru, muhto ii gal nu boaris dakkár. Mu mánnávuođas ja nuorravuođas álbmotbeaivi ii ávvuduvvon, dat lea ođđa dáhpáhus. Nuorat sohkabulvii dat lea leamaš álo.

Midjiide dáppe museas lea dehálaš mii leat mielde álbmotbeaivvi dáhpáhusain ieš dan álbmotbeaivvi dihte, muhto maiddái danin go beassat bargat ovttas earáiguin. Ovttasbargu gili sierra organisašuvnnaiguin ja doibmiiguin doaibmá bures. Ovttas bargan movttiidahttá. Hui suohtas lea, ahte maid mánát ja nuorat váldet oasi dáhpáhusaide movttegit!

Bures boahtin Anárii 6.2.! Siiddas leat rabas uvssat ja máŋggalágan dáhpáhusat. Min museaolbmuid beaivvi illun lea Niillasaš Biret Biret-Ánne, Birit Anni Lehtola čoakkáldatskeŋkejumi ovdanbuktin iđđes. Álbmotbeaivvi olles prográmma gávdno Siidda neahttasiidduin: http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/saamelaisten-kansallispiv-6.2.2019-siidassa

Somás beaivvi buohkaide!

Sari

Áibmejot´Jovnná Ánná Sari

Museahoavda

Kokoelmatyötä linjastossa | Nurâldâhpargo pargorááiđust

es2395_006a_1

Innostunut puheensorina kantautui kokoelmahenkilöstön työtiloista, kun kokoelmien käsittelyyn testattiin uutta työtapaa  – kokoelmatyön linjastoa.

Saamelaismuseon kokoelmia valmistellaan jo uuteen kokoelmarakennukseen siirtoa varten. Meidän kunnianhimoisena tavoitteena on, että kokoelmat siirtyvät hyvin dokumentoituna, puhdistettuna ja pakattuna Siidan läheisyyteen rakennettavaan uudisrakennukseen jo vuoden 2021 aikana.

Tähän tarjoutui hyvä mahdollisuus Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa tekemämme aktiivisen oppilaitosyhteistyön kautta. Lehtori Pasi Jaakonaho ja kovien materiaalien opiskelijat Tiina-Maria Aalto, Pauli Jaatinen ja Per Henrik Niittyvuopio työskentelivät kokoelmatiimissämme viikon ajan. Joukkoomme liittyi myös museologian harjoittelua suorittava opiskelija Henna Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista. Käsiteltäväksi esineiksi valitsimme kuksat, kaarat ja puukot. Jaoimme työtehtävät linjastoon työpisteiksi, jotta opiskelijat pääsivät kokeilemaan eri työvaiheita.

cof

Kokeilu mahdollisti monitasoisen esinetutkimuksen. Keskeisenä työvaiheena oli esineiden valokuvaaminen, joka mahdollistaa esineen tutkimisen myös digitaalisesti. Käytännön tutkimuksessa tarkastelimme esineen muotoa, materiaaleja, työtekniikoita ja mittoja. Pohdimme myös esineen kontekstia eli taustatietoja, sen liittymistä saamelaiskulttuuriin, kuvaavia asiasanoja ja kulttuuriaineiston luokkia.

Kokoelmatyön linjaston testauksen rinnalla tärkeänä tavoitteena oli opiskelijoille museaalisen näkökulman avaaminen esineisiin; mitä esineille tapahtuu museossa, miten niitä käsitellään, hoidetaan, laitetaan esille ja ennen kaikkea miksi niitä säilytetään. Kävimme esineen tarinan ja sen merkityksen näkökulmasta mielenkiintoisia keskusteluja.

Innovatiivisuutemme palkittiin, työtilojen ahtaudesta huolimatta saimme linjaston toimimaan ja työvaiheet rullaamaan. Vuorovaikutteinen työskentely opiskelijoiden kanssa antoi paljon puolin ja toisin. Opiskelijoiden osaaminen oli vahvaa ja uusia ideoitakin syntyi. Lämmin kiitos opiskelijoille ja heidän opinahjoilleen, tästä on hyvä jatkaa!

 

Kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuenssi Anni Guttorm

 

_____________________________________________

Movtáskâm hullân kullui nurâldâhpargovievâ pargoloonjâin, ko nurâlduvâi kietâdâlmân iiskâim uđđâ pargovyevi– nurâldâhpargo pargorááiđu.

Sämimuseo valmâštâl jo nurâlduvâid uđđâ nurâldâhrakânâsân sirdem várás. Mii kunneehäänis ulme lii, et nurâlduvah láá pyereest dokumentistum, putestum já pakkajum ko nurâlduvah sirdâšuveh Siida paaldân uđđârakânâsân jo ive 2021 äigin.

cof

Táás falâdâđâi šiev máhđulâšvuotâ Säämi máttááttâskuávdáin porgum aktiivlâš oppâlágádâsohtsâšpargo peht. Lehtor Pasi Jaakonaho ja korrâtuojij uáppeeh Tiina-Maria Aalto, Paul Jaatinen já Per Henrik Niittyvuopio porgii mii nurâldâhjuávhust oovtâ oho. Kázzásân seervâi meiddei museologia hárjuttâllâm čođâldittee uáppee Henna Lehtola Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutist. Mij valjijm kietâdâlmân kuuvsijd, kaarijd ja niijbijd. Juovijm pargoid rááiđun, vâi uáppeeh pessii iskâdiđ ereslágán pargomuddoid.

Keččâlem toovâi máhđulâžžân tiiŋgâi tutkâmuš maaŋgâ tääsist. Tehálâš pargomuddon lâi tiiŋgâi kuvvim, mii taha máhđulâžžân tiiŋgâi tutkâm meiddei digitaallávt. Keevâtlâšvuođâ tutkâmušâst suogârdijm tiiŋgâi häämi, materiaalijd, tyejitekniikijd já mitoid. Suogârdijm meiddei tävirij kontekstijd adai tuávááštiäđuid, maht tot lahtoo sämikulttuurân, valdâleijee äššisaanijd já kulttuuramnâstuv luokâid.

Nurâldâhpargo rááiđu iskâdem lasseen tergâdis ulmen uáppeid lâi museaallâš uáinu lekkâm tävirij peht; mii täviráid tábáhtuvá museost, maht kietâdâllâp, hoittáp, pieijâp čáittusân já mondiet taid siäiluttep. Finnijm tiiŋgâ mainâs já ton merhâšume uáinuin mielâkiddiivâš savâstâlmijd.

cof

Mii innovatiivvuotâ kannattij, pargosoojij kärživuođâst huolâhánnáá uážuim pargorááiđu já pargomuddoid toimâđ. Vuáruvaikuttâslâš porgâm uáppeiguin adelij ennuv mijjân já sijjân. Uáppei mättim lâi nanos ja uđđâ ideah-uv šoddii. Lieggâ kijttoseh uáppeid ja sii škovláid, täst lii pyeri juátkiđ!

 

Nurâldâhmiäštár Marjo-Riitta Rantamäki já amanuens Anni Guttorm

Museokauppavastaavan mietteitä|Museokävppivästideijee jurduuh

Olen toiminut museokauppavastaavana Siidassa pian kaksi vuotta. Tänä aikana olen tarkastellut museoita ja erityisesti museokauppoja uusin silmin. Aiemmin en ollut oikein edes tullut kiinnittäneeksi huomiota museokauppoihin. Niihin ei tullut lähdettyä varta vasten. Nyt mietin, miksi ihmeessä ei…

Museokauppa tuo mielenkiintoisen lisän ostosvalikoimaan, ollaan sitten pienessä taajamassa kuten Inari taikka palvelutarjonnaltaan runsaammassa kaupunkimiljöössä.

dav

Sain ilokseni osallistua Tampereella Museoliiton ”Euro enemmän” -hankkeen seminaariin, jonne oli kokoontunut museokauppavastaavia eri puolilta Suomea. Pohdimme kaikkiaan 70 museokauppavastaavan kesken, kuinka museokaupat saisivat myynnin nousemaan eurolla per museokävijä vuoteen 2022 mennessä.

Museokauppa on kauppa siinä kuin muutkin. Samat lait pätevät. Kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata. Toki museokaupan erityislaatuisuuden vuoksi sanoisin, että meillä mennään tarjonta edellä. Tarjotaan asiakkaalle jotain, mitä hän ei tiennyt etsivänsä. Mutta luonnollisesti asiakkaan tulee löytää ensin tiensä museokauppaan.

Meillä Saamelsdraismuseon kaupassa on myynnissä paljon paikallisesti tuotettuja sekä paikalliseen kulttuuriin liittyviä tuotteita. Koen olevani etuoikeutettu, sillä työni on tältä osin helppoa. Minun ei tarvitse keksimällä keksiä museokauppaan sopivia myyntituotteita: rikas kulttuuri käsitöineen, koruineen ja aihetta käsittelevine kirjoineen on luonnollinen ja arvostettu valinta myyntivalikoimaksi. Käsitöitä ja koruja saan ostettua toimijoilta kautta saamenmaan. Toisaalta kulttuuri tuo myös haasteen työhöni. Alueen käsityöläiset ovat pitkälti luonnon kierron mukaan eläviä ihmisiä, joiden arjessa käsitöiden tekeminen sijoittuu aikaan, jolloin ei kalasteta, metsästetä, marjasteta tai sienestetä. Luonnollisesti käsin tehdyn ja yksilöllisen tuotteen tekeminen on määrällisesti rajallista.

Nykyaikana me kuluttajat olemme tottuneet siihen, että internetin kautta voimme tilata melkein mitä vain, mistä vain. Ja jos emme ole ihan varmoja mitä kokoa tai väriä tarvitsemme, tilaamme useita ja palautamme sopimattomat. Museokauppa Siidassa, Inarissa, on niin sanottu kivijalkamyymälä. Meillä ei ole nettikauppaa. Tuotteemme ovat pitkälti yksilöllisiä ja niistä on hyvin rajatut erät. Haluamme palvella museokaupan asiakasta kertomalla tuotteista ja auttaa heitä löytämään tarpeeseensa sopivia tuotteita. Teemme sen vanhanaikaisesti, kuten mielestäni museolle hyvin sopii: kasvotusten ja henkilökohtaisesti. Valtaosa museokaupan asiakkaista vierailee myös näyttelyissä ja museokauppa täydentää näyttelyn antia. Museokaupasta ostettu tuote on konkreettinen muisto siitä elämyksestä, jonka matkailija sai vieraillessaan Siidassa, Saamenmaalla, Lapissa, Suomessa, Pohjois- Euroopassa jne….

Tuotteillamme on tarinat. Ei mitään tuulesta temmattuja satuja vaan oikeita tietoja, joita käsityöläiset ovat meille pyynnöstämme kertoneet. Ja me kerromme ne asiakkaille. Ja nämä tarinat jäävät elämään. Museokaupasta ostettu tuote muistuttaa siitä tarinasta vielä pitkään.

Tervetuloa museokauppaan, Siidaan taikka jonkin muun museon kauppaan. Anna valikoiman yllättää sinut ja vieraasi.

Satu Airola, museokauppavastaava, Siida Shop

____

Mun lam toimâm museokävppivästideijen Siidast forgâ kyehti ive. Taan ääigi mun lam tarkkum museoid já eromâšávt museokaavpijd uđđâ čolmijguin. Ovdil jiem lamaš jiešalnees ubâ kiddim huámmášume museokavppijd. Toid ij šoddâm vyelgiđ eidu tárguttâs várás. Tääl smietâm, ete mondiet ij…

Museokävppi puáhtá mielâkiddiivâš lase uástusvaljiittâsân, lâš-uv talle uccâ čuákkipääihist tego Anarist teikâ palvâlusfalâlduv peeleest valjab kaavpugpirrâsist.

dav

Mun finnejim ilo uásálistiđ Tamperest Museolito ”Euro enemmän” -haavâ seminaarân, kuus lijjii čokkânâm museokävppivästideijeeh pirrâ Suomâ. Mij suogârdâlâim puohnassân 70 museokävppivästideijei kooskâ, ete maht museokäävpih finniiččii vyebdim lasaniđ euroin per museost ellee ive 2022 räi.

Museokävppi lii kävppi tastko eres-uv käävpih. Siämmááh laavah heivejeh. Koijâdem já falâldâh kalgeh teivâđ. Ama museokäävpi eromâšvuođâ tiet mun eđâččim, ete mist mij moonnâp falâldâh oovdâst. Mij faallâp äššigâsân maidnii, maid sun ij ubâ tiättám ete lii ucâmin. Mutâ luándulávtäššigâs kalga vistig vyettiđ museokáávpán.

dav

Mist Sämimuseo käävpist láá vyebdimnáál ennuv páihálávt pyevtittum pyevtittâsah sehe páihálii kulttuurân lohtâseijee pyevtittâsah. Mun uáinám, ete must lii ovdâvuoigâdvuotâ, tastko muu pargo lii toin oosijn älkkee. Mun jiem taarbâš hutkâmáin hutkâđ museokáávpán hiäivulijd vyebdimpyevtittâsâid: riges kulttuur kietâtuojijnis, čiŋâinis já fáádá kieđâvuššee kirjijnis lii luándulâš já áárvust onnum valjim vyebdimvaljiittâssân. Kietâtuojijd já čiiŋâid mun puávtám uástiđ tuáimein pirrâ sämieennâm. Nube tááhust kulttuur puáhtá meid hástus muu paargon. Kuávlu tuáijáreh láá ennuv luándu juurrâm mield ellee ulmuuh, kiäi aargâst kietâtyejeh ráhtojeh talle, ko ij lah kuálástemäigi, meccipivdoäigi, muorjimäigi teikâ kuobbârij nuurrâm äigi. Luándulávt kieđâiguin rahtum já jieijâslágán pyevtittâs rähtim lii mere peeleest räijejum.

Tááláá ääigi mij kulâtteijeeh lep hárjánâm toos, ete internet peht mij pyehtip tiiláđ masa maid peri, kost peri. Já jis mij ep lah aaibâs vises mon stuáruduv teikâ ivne mij tarbâšep, te mij tiiláp maaŋgâid já macâttep taid, moh iä heivii. Museokävppi Siidast, Anarist, lii nuuvt kočodum keđgijyelgikävppi. Mist ij lah nettikävppi. Mij pyevtittâsah láá jieijâslágáneh já toi meeri lii räijejum. Mij halijdep palvâliđ museokäävpi äššigâs nuuvt, ete mij mainâstep pyevtittâsâin já išedep sii kavnâđ pyevtittâsâid, moh heivejeh sii tárboid. Mij rähtip tom puárisáigásávt, tego muu mielâst museon pyereest heivee: njunáluvâi já persovnlávt. Väldiuási museokäävpi äššigâsâin joteh meid čáitálduvâin já museokävppi tievâsmit čáitálduv adalduv. Museokäävpist ostum pyevtittâs lii konkreetlâš mušto ton feerimist, mon mađhâšeijee finnee ko iälá Siidast, Säämist, Laapist, Suomâst, Tave-Euroopast jna…

Mij pyevtittâsâin láá mainâseh. Toh iä lah mohnii hutkum mainâsijd peic tuođâlâš tiätu, maid tuáijáreh láá mijjân muštâlâm, ko mij lep pivdám. Já mij muštâlep taid äššigâssáid. Já taah mainâseh pääcih eelliđ. Museokäävpist ostum pyevtittâs muštoot ton mainâsist vala kuhháá.

Tiervâpuáttim museokáávpán, Siidan teikâ monnii eres museo káávpán. Adde valjiittâs olâttiđ tuu já tuu kuosijd.

Satu Airola, museokävppivästideijee, Siida Shop