Sámemusea Tapio Wirkkala | Saamelaismuseon Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala lea beakkan suopmelaš hábmejeddji gean dovdet Suomas ja miehtá máilmmin. Siida leat beassan vásihit olles geassebaji Wirkkala STILL/LIFE –čájáhusa, mii gudnejahttá su eallinbarggu. Tapio Wirkkalas lei earenoamáš oktavuohta Anárii ja Sámemuseai.

Čájáhus lea ordnejuvvon Siidda badje- ja vuollegeardde čájáhuslanjaide ja dat buktá ovdan Tapio Wirkkala luondduoktavuođa ja dan mo son anii árvvus luonddu ja kultuvrra. Vuollegearddis STILL-oasis leat ovdán hábmenbargguid lassin maid Wirkkala iežas dávvirat, ovdamearkka dihte muorrastuhkat, maidda son lea liánttain merken muitui máŋggalágan dáhpáhusaid. Dat leat Anár reaissuid beaivegirjjit, maidda son merkii muitui ovdamearkka dihte dálkkiid ja guollesállašiid.

Máŋggat STILL/LIFE-čájáhusa dávviriin leat ožžon inspirašuvnna Anáris. Tapio Wirkkalai Sápmi mearkkašii ollu. Son lei 1950-logu rájes buot gesiid Sámis, dan maŋŋá go son lei oastán eatnama aviisaalmmuhusa vuođul Anáris. Tapio Wirkkalai eallin davvin ii lean dušše luopmu, muhto son oaččui doppe ollu ideaid bargguidasas go čuovui luonddu dáhpáhusaid.

sami museum foto MW_pieni
Tapio Wirkkala Sámemusea olgomuseas, Anáris. Govva: Maaru Wirkkala | Tapio Wirkkala Saamelaismuseon ulkomuseolla, Inarissa. Kuva: Maaru Wirkkala

Sámemuseai Tapio Wirkkala oktavuohta Anárii lei earenoamáš mearkkašahtti. Son lei mielde álggaheamen Sámemusea ođđa vistti huksenprošeavtta. Prošeavtta ulbmil lei oažžut juo jagis 1963 rahppon olgomusea lassin birra jagát čájáhusbáikki, mii ollašuhtášii maid musea barggu sámekultuvrra vurkejeaddjin. Bártniinis Sami Wirkkalain  son sárggui vuosttas tevnnegiid ja plánaid Sámemusea ođđa vistin 1980-logus. Loahpa loahpas ođđa vistti arkitektuvrra plánema ollašuhtii Tapio Wirkkala buorre ustit, Juhani Pallasmaa.

Tapio Wirkkala lei beroštuvvan maid báikkálaš olbmuid eallimis ja sin boahttevuođas. Son geahččalii buoridit davvi guovllu ássandili 1970-logu álggus ja plánegođii viesuid Čeavetjávrri nuortalaččaide. Ustitbálvalussan Tapio Wirkkala plánii dovddaldaga Anára eaktodáhtolaš buollinčáskadanvehkii, ja gástalihti Anár searvegoddái.

Justa dán dihte Siida ja Anár leat leamašan Wirkkala čájáhussii dego ruoktu.

Ida Pirttijärvi
plánejeaddji

_____

uudisrakennuksen_julkisivu_tapio_wirkkala
Tapio Wirkkala tevnnet Sámemusea ođđa visttis. | Tapio Wirkkalan luonnos Saamelaismuseon uudisrakennuksesta.

Tapio Wirkkala on yksi tunnetuimmista suomalaisista muotoilijoista niin kotimaassa kuin maailmallakin. Siidassa on saatu nauttia koko kesäkausi Wirkkalan elämäntyötä kunnioittavasta STILL/LIFE –näyttelystä. Tapio Wirkkalalla oli erityinen suhde Inariin ja myös Saamelaismuseoon.

Näyttely tuo Siidan ylä- ja alasalissa olevissa osioissa esille Tapio Wirkkalan luontosuhdetta sekä kunnioitusta pohjoista luontoa ja kulttuuria kohtaan. Alakerran STILL osiossa on esillä muotoilutöiden lisäksi myös Wirkkalan henkilökohtaisia esineitä, esimerkiksi puisia kalikoita, joita täyttää teräväkulmainen lyijykynällä kirjoitettu teksti. Ne ovat Inarin reissujen lokikirjoja, joihin Wirkkala tallensi tietoja esimerkiksi säistä ja kalansaaliista.

Monet STILL/LIFE-näyttelyssä olevista esineistäkin ovat saaneet innoituksensa Inarissa. Tapio Wirkkallalle Lappi merkitsi paljon. Hän vietti kaikki kesänsä 1950-luvun lopulta lähtien Lapissa, ostettuaan maata lehti-ilmoituksen perusteella Inarista. Tapio Wirkkalalle olo pohjoisessa ei ollut vain lomailua, vaan silloin hän luontoa tarkkaillessaan sai ideoita työhönsä.

Wirkkalan lokikirjat
Muorrastuhkat, beaivegirjjit STILL/LIFE -čájáhusas. | Puiset lokikirjat STILL/LIFE -näyttelystä

Saamelaismuseolle Tapio Wirkkalan suhde Inariin oli erityisen merkittävä. Hän oli mukana aloittamassa Saamelaismuseon uudisrakennushanketta, jonka tavoitteena oli saada jo vuodesta 1963 yleisölle avoinna olleelle Ulkomuseolle lisäksi ympärivuotinen näyttelykohde, joka toteuttaisi myös museolle kuuluvaa tehtävää saamelaiskulttuurin tallentajana. Poikansa Sami Wirkkalan kanssa Tapio Wirkkala piirsi ensimmäiset luonnokset ja suunnitelmat Saamelaismuseon uudisrakennukseksi 1980-luvulla. Lopulta uudisrakennuksen arkitehtuurisen suunnittelun toteutti Tapio Wirkkalan hyvä ystävä, Juhani Pallasmaa.

Tapio Wirkkala oli myös kiinnostunut paikallisten ihmisten elämästä ja heidän tulevaisuudestaan. 1970-luvun alussa hän pyrki kohentamaan pohjoisen oloja ja käynnisti rakennusmalliston kehittämisen Sevettijärven alueen kolttasaamelaisille. Ystävänpalveluksena Tapio Wirkkala suunnitteli edelleen käytössä olevan tunnuksen Inarin vapaapalokunnalle, sekä kastemaljan Inarin seurakunnalle.

Näyttely on ollut Siidassa ja Inarissa kuin kotonaan – eikä siis syyttä.

Ida Pirttijärvi
suunnittelija

 

Mainokset