Kuulumisia Kolttien Perinnetalolta | Tiõrvʼvuõđ Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrtâst

IMG_20170830_132556WEB.jpgSevettijärvellä Kolttien Perinnetalo on jälleen avautunut. Avajaispäivänä kävijöitä oli räntäsateesta huolimatta – tai sen ansiosta – yli neljäkymmentä henkeä. Kausi saatiin lämpimissä tunnelmissa alkuun ja tapahtumien täyteinen kesä on jälleen edessä.

Toukokuun alussa ukkonen iski Sevetissä jääjärveen ja siitä sanotaan, että se tietää kylmää kesää. Viime kesän kaltaisista helteistä ei siis uskalla edes haaveilla, kun toukokuukin vietettiin täällä enimmäkseen hyytävässä viimassa. Unelmoin, että saisin edes kerran tänä kesänä ajaa pyörällä töihin lyhythihaisessa paidassa palelematta kohtuuttomasti.

Kylä valmistautuu elokuussa vietettävään kolttien uudelleen asuttamisen 70-vuotisjuhlaan. Juhlatoimikunta on työskennellyt uupumatta jo kuukausien ajan suunnitellen ja valmistellen loppukesän suurta tapahtumaa. Lauantaina 24.8. juhlapäivä alkaa liturgialla klo 10 ja jatkuu ruokailun jälkeen juhlaohjelmalla. Iltaan asti on luvassa monipuolista ohjelmaa ja erityisesti kolttasaamelaista elävää musiikkia. Juhlapaikkana toimii Sevettijärven koulun pihapiiri, jonne pystytetään valtava juhlateltta.

Edeltävänä päivänä, perjantaina asutusjuhlaan liittyvää ohjelmaa on Norjan puolella Neidenissä ja sunnuntaina vielä liturgia Nellimin ortodoksisessa kirkossa. Juhlaa vietetään osana pyhittäjä Trifonin pyhiinvaellusta, joka tuo Sevettijärvelle lukuisia vieraita myös Etelä-Suomesta. Asutusjuhlatapahtumaan odotetaan kävijöitä yhteensä noin 500-700 henkeä.

davEpäilemättä myös ompelukoneet surisevat nyt kuumina, kun juhlaa varten valmistetaan uusia kolttavaatteita. 70-vuotisjuhlan tapahtumissa tulee varmasti olemaan paljon nähtävää myös pukeutumisen puolesta. Sevettijärvellä järjestettiin kevään aikana käsityökurssi, jonka yhtenä päätarkoituksena oli opettaa kolttavaatteiden valmistusta uusille tekijöille. Tämän lisäksi Sevettijärven kyläpajalla kudotaan nyt villahuiveja oikein kolmien kangaspuiden voimalla. Lankoja, loimia ja ideoita riittää koko kesäksi ja luultavasti vielä syksyksikin. Jos hyvin käy, joku kutojista saattaa raaskia myydä kutomansa huivin asutusjuhlan myyntikojussa. Juhlan yhteyteen varataan runsaasti tilaa myös erilaisille myynti- ja näyttelypaikoille. Luulen, että säiden puolesta ainakin villahuivista tulee Sevettijärven kesän hittiasuste.

Kaisa Vuolukka
Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

____

IMG-20190702-WA0001WEBSaaʹmi Äʹrbbvuõttpõrtt Čeʹvetjääuʹrest lij eʹpet äävai. Ääʹveempeeiʹv leʹjje pâʹjjel nelljlå ooumžed puättam mieʹldd, leättast huõlǩani – leʹbe leätt diõtt. Nääiʹt-ba ǩieʹsspodd aaʹlji puârast da ooudâst lij eʹpet ođđ ǩieʹss määŋgin šõddmõõžživuiʹm.

Vueʹssmannu aalǥâst leäi tieʹrmes juʹn teʹl ko veâl jääuʹrin leʹjje jiõŋ da tõʹst cieʹlǩet, što tõt tosvvad kõumm ǩieʹzz. Mõõnni ǩieʹzznallšem paaštšõõŋin ij tuõst ni niõǥǥtõõllâd, ko juʹn vueʹssmannu peeiʹvin leʹjje jäänmõsân kuõstšõõŋ. Muʹst kâʹl lij nåkam niõǥǥõs, što tän ǩieʹzz vuäitčem håʹt õõut vuâra vuejjad tanccâmkååʹlzin tuõjju čuuʹt kõlmstõõlǩani ââʹneeʹl pâi vuäʹnkõs-suäjjpääiʹd.

Perinnetalon asuttamisseinäWEBSijdd lij valmštõõllmen saaʹmi aazztem 70-prääʹzniǩ, mõõn prääʹzkjet påʹrǧǧmannust. Prääʹzniǩtuåimmkåʹdd lij viiššlânji reâuggam juʹn määŋgi määnpõõʹji ääiʹj plaaneeʹl da valmštõõleeʹl tän loppǩieʹzz jõnn prääʹzniǩ. Sueʹvet påʹrǧǧmannu 24. peiʹvv altteet liturgiain čiâss 10 da jueʹtǩet mâŋŋa porrmõõžž prääʹzniǩprograammin. Samai jeäʹǩǩää räjja lie määŋgnallšem prograamm da jiânnai nuõrttsaaʹmi jieʹlli musiikk kuvddlemnalla. Čeʹvetjääuʹr škooul ǩeʹddmäʹrǩǩ lij prääʹzniǩpäiʹǩǩen da tok ceäggtet jõnn prääʹzniǩkääđas še

Oouʹdab peeiʹv, piâtnâc, azztemprääʹzniǩ programm lij Taar peäʹlnn Njauddmest da pâʹsspeeiʹv lij võl liturgii Njeäʹllem ortodokslaž ceerkvest. Prääʹzniǩ kooll õhttân vueʹssen Pââʹss Treeffan Pââʹzztem-mätkka, mõõn diõtt Čeʹvetjäurra puäʹtte jiânnai oummu Saujj-Lääʹddjânnmest še. Mij vueʹrddep, što aazztemprääʹznka puäʹtte õhttseʹžže nuʹtt 500 – 700 kueʹssed.

Ååʹn kuärram-mašina huuvee kõrrsânji, ko prääʹzniǩ vääras kuärat ođđ sääʹmpihttsid. Ååskam, što 70-eeʹjj prääʹznǩest vuäitak vueiʹnned määŋgid mooččâs sääʹmpihttsid. Ǩeâđđa Čeʹvetjääuʹrest riõʹššeš ǩiõtt-tuâjjkuurs, mõõn jurddân leäi mättʼted ođđ kuärrjid tuejjeed sääʹmpihttsid. Tän lââʹssen Čeʹvetjääuʹr Tuâjjpõõrtâst lie kolmm kååʹđđem-muõr, mõin kååʹđet ollreeʹppǩid. Lääʹj, čuõǯǯâlm da juʹrddi riʹjttje obb ǩieʹzz ääiʹj da možât võl čõõuč räjja. Ko mâka leäk samai lekkai, vuäitak vuäʹstted ollreeʹppiǩ azztemprääʹzniǩ kaaupšempääiʹǩest škooul šeeʹlljast. Prääʹzniǩ õhttvuõđâst lie jiânnai jeeʹresnallšem kaaupšem- da čuäʹjtempääiʹǩ. Põõlam, što šõõŋi peäʹlest ollreeʹppǩest šâdd tän ǩieʹzz vääžnmõs piiutâs.

Kaisa Vuolukka
Čeʹvetjääuʹr Nuõrttsaaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuâjjlaž

Mainokset