Hyvää saamelaisten kansallispäivää!| Buori sámi álbmotbeaivvi! | Pyeri säämi aalmugpeeivi! | Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

 

Alkuvuosi täällä pohjoisessa on aina iloisten tapahtumien aikaa.

Ensinnäkin Skábmagovat! Vuosittain tammikuun lopulla järjestetään Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, joka tänä vuonna täytti 20 vuotta. Hulluna ideana, unelmana liikkeelle lähtenyt ajatus omasta elokuvafestivaalista elävöittämään Inarin talvikautta, elää jo omaa elämäänsä. Se on jo käsite ja meille niin rakas tapahtuma.

Ulkomuseo2
Tirron tupa | Itnetvári stobu (Seija Lehto/Siida)

Siida on ollut alusta saakka mukana Skábmagovat-tapahtumassa, järjestäjänä ja tapahtumapaikkana.  Tänä vuonna avasimme ulkomuseolla lumiteatterin lisäksi myös Tirron tuvan elokuvia varten. Hirsitupa sopii mainiosti elokuvien näyttämöksi. -Tuvassa on kuultu monenlaisia tarinoita sen 170-vuotisen historian aikana, nyt myös elokuvallisia tarinoita. Sisällä Siidassa tanssi ja joiku yhdistyivät omaksi tarinakseen Ailu Vallen ja Janita Rantasen Human Nature Trap -performanssissa. Skábmagovat on nähtävä, pistäkää nyt jo kalenteriin ensi vuoden festariaika 23.–26.1.2020!

Ja sitten aurinko! Pari kuukautta aurinkoa ei tunnu missään, mutta kun auringon kajastus alkaa näkyä, huomaa että jotain on puuttunut. Kaamosaika olikin todellista. Aurinko on meillä kaikilla suurin puheenaihe, ei ole kohtaamista ilman keskustelua auringosta. Sosiaalinen media täyttyy aurinkokuvista. Ne, joilla aurinko näkyy vuoden ympäri, eivät voi ymmärtää miten tärkeää se on. Näin auringon ensi kertaa sitten marraskuun 28.1.2019, miettikää sitä!

Ulkomuseo3
Aurinko | Beaivváš (Seija Lehto/Siida)

Auringon lasten alkuvuoden juhliin kuuluu Saamelaisten kansallispäivä 6.2., joka Inarissa perinteisesti vietetään koko kylän voimin. Se on jo perinne, mutta ei kovin vanha sellainen. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani kansallispäivää ei vietetty, se on uusi juhla. Nuoremmille sukupolville se on ollut aina olemassa.

Meille museolla on tärkeää olla mukana kansallispäivän tapahtumissa itse kansallispäivän vuoksi, mutta myös yhteisen tekemisen takia. Yhteistyö kylän eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken sujuu jouhevasti. Yhdessä tekeminen välittää myönteistä asennetta ja tekemisen meininkiä. Mahtavaa on, että myös lapset ja nuoret osallistuvat tapahtumiin innolla!

Tervetuloa Inariin 6.2.!  Siidassa on avoimet ovet ja monenlaista tapahtumaa. Meidän museoihmisten päivää erityisesti juhlistaa Birit Anni Lehtolan kokoelmalahjoituksen esittely aamusta. Kansallispäivän koko ohjelma löytyy Siidan verkkosivuilta: http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/saamelaisten-kansallispiv-6.2.2019-siidassa

Iloista päivää kaikille!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

____

Álgojahki dáppe davvin lea álo movttegis dáhpáhusaid áigi.

Vuosttažettiin Skábmagovat! Jahkásaččat ođđajagimánu loahpas ordnejuvvo Skábmagovat-eamiálbmogiid filbmafestivála ja dán jagi dat devddii 20 jagi. Jurdda iežas filbmafestiválas lei álggos badjel bávtti, niehku, mainna ealáskahttit Anára dálvvi. Dál festivála eallá iežas eallima. Dat lea juo doaba ja midjiide nu ráhkis dáhpáhus.

Siida lea leamaš álggu rájes mielde Skábmagovat-dáhpáhusas, ordnejeaddjin ja dáhpáhusbáikin.  Dán jagi rabaimet olgomuseas muohtateáhtera lassin maid Itnetvári stobu filmmaid várás. Hirsastohpu heive hui bures filmmaid čájehanbáikin. – Stobus lea máinnastuvvon máŋggalágan máidnasat juo dan 170-jagi historjjá áigge, dál maid filmma hámis. Siste Siidda dánsa ja luohti duddjuiga oktasaš muitalusa Ailu Valle ja Janita Rantanen Human Nature Trap -performánssas. Skábmagovat-festivála galgá beassat vásihit, merkestehket dál juo kaleandarii boahtte jagi festiválaáiggi 23.–26.1.2020!

Ulkomuseo1
Olgomusea njalla|Ulkomuseon niliaitta (Seija  Lehto/Siida)

Ja de lea beaivváš! Moadde mánu beaivváš ii dovdo gostige, muhto go beaivváš báitigoahtá, de fuobmá ahte mii nu lea váilon. Skábma leige duođalaš. Beaivváš lea sáhkan mis buohkain, ii gávdno olmmoš gii ii hálašii beaivváža birra. Sosiála medias leat dievva beaivvášgovat. Dat, geain beaivváš báitá miehtá jagi, eai sáhte áddet man dehálaš dat lea. Oidnen beaivváža vuosttas geardde skábmamánu maŋŋá 28.1.2019, nu ahte smiehtastehketmat dien!

Beaivvi mánáid álgojagi doaluide gullá Sámi álbmotbeaivi 6.2., mii Anáris lea árbevirolaččat dárkkuha dan, ahte olles gilli dan ávvuda. Dat lea juo árbevierru, muhto ii gal nu boaris dakkár. Mu mánnávuođas ja nuorravuođas álbmotbeaivi ii ávvuduvvon, dat lea ođđa dáhpáhus. Nuorat sohkabulvii dat lea leamaš álo.

Midjiide dáppe museas lea dehálaš mii leat mielde álbmotbeaivvi dáhpáhusain ieš dan álbmotbeaivvi dihte, muhto maiddái danin go beassat bargat ovttas earáiguin. Ovttasbargu gili sierra organisašuvnnaiguin ja doibmiiguin doaibmá bures. Ovttas bargan movttiidahttá. Hui suohtas lea, ahte maid mánát ja nuorat váldet oasi dáhpáhusaide movttegit!

Bures boahtin Anárii 6.2.! Siiddas leat rabas uvssat ja máŋggalágan dáhpáhusat. Min museaolbmuid beaivvi illun lea Niillasaš Biret Biret-Ánne, Birit Anni Lehtola čoakkáldatskeŋkejumi ovdanbuktin iđđes. Álbmotbeaivvi olles prográmma gávdno Siidda neahttasiidduin: http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/saamelaisten-kansallispiv-6.2.2019-siidassa

Somás beaivvi buohkaide!

Sari

Áibmejot´Jovnná Ánná Sari

Museahoavda

Mainokset