Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan avaamisesta yleisölle tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Idea saamelaismuseosta kuitenkin nousi esille jo vuonna 1958, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry heräsi siihen, että saamelaisten vanha materiaalinen kulttuurinen oli katoamassa. Sodat olivat tuhonneet rakennukset maanteiden varsilta ja säilyneet rakennukset olivat huonossa kunnossa. Lapin Maakuntaliiton aloitteesta ja Suomen Museoliiton suosituksesta Samii Litto ry perusti saamelaismuseon Inariin vuonna 1959 rakennusperinteen ja muun materiaalisen kulttuurin säilyttämiseksi. Alue museolle saatiin valtion omistamalta Lääkintöhallinnolta. Turun yliopiston Varsinaissuomalaisen ja Pohjalaisen osakunnan ylioppilaat valjastettiin keräämään esineitä museoon ja kartoittamaan rakennuksia museoalueelle siirrettäväksi. Saamelaismuseo eli nykyinen ulkomuseo avattiin yleisölle 1963.
Saamelaismuseo ei ole kuitenkaan Samii Litto ry:n ainoa hanke, vaan yhdistys otti aktiivisesti kantaa saamelaisiin liittyviin asioihin ja pyrki turvaamaan saamelaisten etuja jälleenrakennusaikana. Samii Litto ry:n muita merkittäviä saavutuksia ovat muun muassa saamelaislähetystön organisointi Helsinkiin vuonna 1947 ja Saamelaisen kristillisen kansanopiston perustaminen Inariin vuonna 1952. Lisäksi Samii Litto pyöritti pitkään leirintäaluetta Inarin kirkonkylällä. Samii Litto perusti Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiön vuonna 1986, jolloin museon toiminta irrotettiin Samii Litto ry:n toiminnasta. Vähän tämän jälkeen Samii Litto ry lopetti toimintansa.
Samii Litto ry:llä on ollut suuri merkitys saamelaisten aseman rakentumisessa. Samii Litto ry:n arkisto on sijoitettuna Saamelaismuseo Siidaan, mutta sen aikaisemmista vaiheista on vähän tietoa. Samii Litto ry:n arkisto sisältää monenlaista tietoa liittyen esimerkiksi saamelaispolitiikan alkuvaiheisiin tai leirintäalueen pyörittämiseen. Ongelmana on kuitenkin ollut arkiston järjestämättömyys, mikä tekee arkiston käytöstä hidasta ja työlästä. Oikeiden asiakirjojen löytäminen oikeista arkistolaatikoista on pääosin tuurista kiinni.
Tänä kesänä tehtävänäni on kuitenkin järjestää ja luetteloida Samii Litton arkisto, jotta arkistosta tuli käyttäjäystävällisempi. Arkistonmuodostuksen pohjana toimii viranomaisarkistojen järjestelykaava eli ABC -kaava, joka perustuu asiakirjojen syntyyn, muotoon ja osin tietosisältöön. Olen kuitenkin muokannut kaavaa arkiston luonteelle sopivammaksi. Painotan ABC -kaava enemmän kuitenkin tietosisällön mukaiseen luokitteluun. Esimerkiksi kirjeistö kohdasta löytyy museon alkuvaiheen ylioppilasleireihin liittyvä kirjeenvaihto, joka järjestetään sitten uusimmasta vanhimpaan. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on hitaampaa kuin asiakirjojen muotoon ja syntyajankohtaan perustuva luokittelu. Kuitenkin koen tietosisältöön perustuvan luokittelun palvelevan arkistonkäyttäjiä paremmin. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on aikaa vievää, kun jokaista asiakirjaa pitää ainakin vilkaista. Osa asiakirjoista on taas niin mielenkiintoisia, että huomaamatta lukee koko asiakirjan.
Moni työhuoneessa vieraillut on kauhistellut työpöydälläni vallitsevaa kaaosta. Pöydällä on sekä asiakirjoja että post-it lappuja, joiden tarkoituksena on pitää kaaos hallinnassa. Täytyy myöntää, että välillä itsellekin tulee toivoton olo, kun yhden laatikon jälkeen avaa vain toisen laatikon. Monen laatikon avaaminen kerralla johtaisi järjestämättömään kaaokseen. Kuitenkin järjestelemätön aineisto vähenee pikkuhiljaa. Arkistoaineisto on pääosin todella mielenkiintoista, mikä innostaa jatkamaan. Joka päivä arkistosta syövereistä nousee esille jotain sellaista, mitä en ole ennen tiennyt.
I Painamattomat lähteet
SAAMELAISMUSEO SIIDAN ARKISTO
Samii Litto ry:n arkisto
II Painetut lähteet
Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.
Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.
Oona Leppälä
Historian opiskelija, Oulun yliopisto / Korkeakouluharjoittelija, Saamelaismuseo Siida
_______
Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáš Siidda rahpamis lea boahtte jagi gollán 20 jagi. Jurdda sámemusea vuođđudeamis bođii ovdan jo jagis 1958, go Samii Litto – Sápmelaččaid searvi morihii dasa, ahte sápmelaččaid boares materiálalaš kultuvra lea jávkamin. Soađit ledje duššadan visttiid geainnuid guoras ja ráhkadusat mat ledje seilon, ledje fuones ordnegis. Lappi eanangoddelihtu álgagis ja Suoma musealihtu ávžžuhusas Samii Litto vuođđudii sámemusea Anárii jagis 1959. Vuođđudeami ulbmilin lei seailluhit sámiid huksenárbevieru ja eará materiálalaš kultuvra. Eana, masa musea huksejuvvui, ožžo Dálkkastanráđđehusas, man stáhta oamastii. Turku universitehta studeantat veahkehedje museagálvvuid čoaggimis ja museavisttiid sirdimis museaguvlui. Sámemusea dahjege dálá áigge olgomusea rahppojuvvui gussiide 1963.
Sámemusea ii goittotge lean Samii Litto áidna fidnu baicce searvi válddii aktiivvalaččat beali Sámi áššiide ja fikkai dorvvastit sámiid ovdduid ođđasishuksenáiggis. Samii Litto searvvi eará mihtilmas fitnut ledje earret eará sámesáttagotti mátkki ordnen Helssegii jagis 1947 ja Sámi kristtalaš álbmotallaskuvla vuođđudeapmi Anárii jagis 1952. Daid lassin Samii Litto bajásdoalai gohttenguovllu Anára márkanis. Samii Litto vuođđudii Sámi Museum – Sámemuseavuođđudusa jagis 1986, goas musea doaibma earránii Samii Litto searvvi doaimmas. Vehá maŋŋelis Samii Litto searvi heittii doaibmamis.
Samii Littos lea leamaš stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid sajádaga huksemis. Samii Litto searvvi arkiiva gávdno Sámemusea Siiddas, muhto dan ovddit muttuin lea unnán diehtu. Samii Litto arkiiva sisttisdoallá máŋggalágan dieđuid ovdamearkka dihte sámepolitihka árramuttuin ja geavatlaš áššiin dego Samii Litto gohttenguovllu jođiheamis. Váttisvuohtan lea goittotge leamaš dat, ahte arkiiva ii leat leamaš ordnegis. Dan dihte arkiivva geavaheapmi lea hiđis ja váivves bargu. Rivttes áššebáhpáriid gávdnan rivttes lođáš lea leamaš tuvrras gitta.
Dán gease mu bargun lea ordnet ja logahallat Samii Litto arkiivva vai arkiivva livččii álkit geavahit. Arkiivvahábmema vuođđun lea eiseváldearkiivvaid ordnenminsttar dahje ABC-minsttar, mii vuođđuduvvá áššegirjjiid šaddamii, hápmái ja oassin diehtosisdollui. Lean goittotge rievdadan minstara nu, ahte dat heive dán arkiivamateriálii buorebut. Deattuhan ABC-minstara eanet diehtosisdoalu mielde. Ovdamearkka dihte reivviid bokte gávdno musea árramuttu studeantaleairraide gullevaš reivelonohallan, mii dasto ordnejuvvo ođđasamosis boarrásamosii. Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen lea hihtásut go áššegirjjiid hápmái ja šaddanáigái vuođđuduvvi logahallan. Mu mielas diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen bálvala goittotge buorebut arkiivva geavaheddjiid. Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen váldá áiggi go juohke áššegirjji ferte goittotge vehá vilppastit. Oassi áššegirjjiin lea goit nu miellagiddevaččat, ahte daid lohká čađa fuomáškeahttá.
Máŋgasat geat leat fitnan mu bargolanjas leat imaštallan moivvi mu bargobeavddis. Beavddi alde leat sihke áššegirjjit ja post-it lahput, maid dárkkuhussan lea muittuhit mu rivttes ordnegis. Ferten gal mieđihit, ahte muhtumis alddange boahtá doaivvuhisvuohta, go ovtta lođá maŋŋá rahpá ođđa lođá. Máŋgga lođá rahpan hávil dagahivččii moivvi, man ii sáhtašii hálddašit. Ordnekeahtes materiála unnu goittotge vehážiid mielde. Stuorámus oassi arkiivamateriálas lea duođaid miellagiddevaš, mii movttiidahttá joatkit. Juohke beaivve arkiivvas boahtá ovdan juoga, man in leat ovdal diehtán.
I Deaddilkeahtes gáldut
SÁMEMUSEA SIIDDA ARKIIVA
Sámii Litto searvvi arkiiva
II Deaddiluvvon gáldut
Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.
Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.
Oona Leppälä
Historjjá studeanta, Oulun universitehta / Allaskuvlahárjehalli, Sámemusea Siida
Saamelaismuseo Siidan blogi 