Kulttuuriympäristötyö muutosten myrskyssä | Kulturbirasbarggus boahtimin stuorra nuppástusat

Olemme olleet Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivillä Kuopiossa kuulemassa alueellisten kulttuuriympäristötehtävien ajankohtaisista asioista. Kulttuuriympäristöä koskevia isoja ja yhtäaikaisia muutoksia on nyt tapahtumassa paljon.

Museoviraston supistettuja resursseja supistetaan entisestään. Kulttuuriympäristötyö on alueellistunut viime vuosina, sillä Museovirasto on solminut yhteistyösopimuksia kulttuuriympäristön suojelun osalta museoiden, lähinnä maakuntamuseoiden kanssa.

Saamelaismuseo on valtakunnallinen erikoismuseo. Se ja Museovirasto solmivat yhteistyösopimuksen saamelaisalueen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta tammikuussa vuonna 2011. Maiseman ja rakennusperinnön suojelun osalta vastaava sopimus Museoviraston kanssa solmittiin vuoden 2016 maaliskuussa. Saamelaismuseo vastaa nyt kokonaisuudessaan saamelaisalueen kulttuuriympäristön suojelun viranomaistyöstä. Saamelaismuseo on ainoa erikoismuseo, jolla on kulttuuriympäristöviranomaistehtävä.

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa. Norminpurkutalkoiden seurauksena ELY-keskusten rooli on muuttunut lupaviranomaisista ohjaaviksi ja konsultoiviksi tahoiksi. Jo viime vuonna poikkeamislupien käsittely siirtyi ELY-keskuksilta kunnille. ELY-keskukset hallinnoivat maakuntien rakennusperinnön hoidon avustuksia, joita yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat hakea vuosittain. Lisäksi ELY-keskukset antavat rakennusperinnön hoidon neuvontaa.

Niin, näin siis siihen saakka, kunnes ELY-keskukset maakuntauudistuksen myötä lakkaavat. Niiden sijaan maakunnat tulevat vastaamaan kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitetusta rahoituksesta ja korjausneuvonnasta. Kukin maakunta saa itse päättää, miten se suhtautuu rakennusperinnön vaalimiseen, eli jakaako se rakennusperinnön hoidon avustuksia vai ei. Jo nämä muutokset saavat miettimään, toteutuuko tasavertaisuus eri puolella Suomea.

sdr
Rakennusperinnön hoito vaatii rahaa, pelkkä arvostus ei auta. | Huksenárbevieru dikšun dárbbaša ruđa, ii beare čappa sániid. Kuva: | Govva: Päivi Magga, Sámemusea Siida

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan museopoliittisen ohjelmatyön ja kulttuurirahoitusjärjestelmän uudistusta, ja näiden myötä museolakiakin ollaan vastaavasti uudistamassa. Kaikkien yhtäaikaisten isojen muutosten kokonaisvaikutusta kulttuuriympäristöjen suojelutyöhön ei taida tietää vielä kukaan. Toivottavasti Lapin ja erityisesti saamelaisten omaleimaista rakennusperintöä arvostetaan myös taloudellisen tuen muodossa ja vasta vakiintunut saamelaisalueen kulttuuriympäristötyö jatkuu tulevaisuudessakin.

Inarissa 28.2.2017

Päivi Magga, tutkija, Saamelaismuseo Siida

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

____

Dán čállosa letne čállán go bođiime kulturbirrasa suodjaleapmái guoski dáhpáhusas Kuopios. Letne leamaš gullamin áigeguovdilis ságaid kulturbirasbarggus. Dál leat dáhpáhuvvamin hui ollu áššit, mat laktásit kulturbirasbargui.

Musealágádusa resurssaid geahpedit ain ovddežis. Maŋimuš jagiid áigge kulturbirasbargu lea sirdojuvvon guovlludássái ja Musealágádus lea kulturbirrasa suodjaleami oasil soahpan ovttasbarggus museaiguin, lagamusat eanangottemuseaiguin.

Sámemusea lea riikkadási spesiálamusea. Sámemusea ja Musealágádus sohpe ovttasbarggus sámeguovllu arkeologalaš kulturárbbi suodjaleamis ođđajagimánus 2011. Eanadagaid ja huksenárbbi suodjaleami oasil seammalágan soahpamuš dahkkojuvvui njukčamánus 2016. Sámemusea vástida dál sámeguovllu kulturbirrasa suodjaleami eiseváldebarggus. Sámemusea lea áidna spesiálamusea, mas lea kulturbiraseiseváldebargu.

Riikkadási guovlogeavahanulbmiliid ja Eanangeavahan- ja huksenlága leat maid  nuppástuhttimin. Dálá ráđđehusa ulbmilin lea leamaš geahpedit byrokratiija. Danin EJB-guovddážiid rolla lea nuppástuvvan eiseválddis stivrejeaddjin ja rávvejeaddjin. Juo diibmá sirdásii spiehkastatlobiid gieđahallan EJB-guovddážiin gielddaide. EJB-guovddážat dikšot eanangottis doarjjaruđaid, maid priváhtaolbmot ja searvvit sáhttet ohcat jahkásaččat. Dasa lassin dat maid rávvejit huksenárbái laktáseaddji áššiin.

Nu lea nu guhká go EJB-guovddážat doibmet. Daid goittot áigot heaittihit eanangoddeođasmahttimis. Eanangottit bohtet boahtte áiggis vástidit kulturbirrasiid dikšumiid dárkkuhuvvon ruhtadeamis ja huksenrávvemis. Guđege eanangoddi oažžu ieš mearridit, makkár árvvu dat addá huksenárbbi gáhttemii, nappo juohkágo dat huksenárbbi dikšumii doarjjaruđaid vai ii. Juo dát nuppástusat bidjet smiehttat, ollašuvvágo mis sierra guovlluin Suomas ovttaveardásašvuohta.

Seamma áigge oahpahus- ja kulturministeriijas válmmaštallet museapolitihkalaš prográmmabarggu ja kulturruhtadeami ođasmahttima, ja daid olis ođasmahttet maid musealága. Buot stuorra ja seamma áigái dáhpáhuvvan nuppástusaid ollislaš váikkuhusa kulturbirasbargui ii dáidde diehtit giige. Sávvamis Lappi ja eandaliige Sámi hui earenoamáš huksenárbbi adnet árvvus ja juolludit bargui ruđa. Sávvamis maid easkka álggahuvvon sámi guovllu kulturbirasbargu joatkašuvvá boahttevuođasge.

Anáris 28.2.2017

Päivi Magga, dutki, Sámemusea Siida

Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida

 

 

 

Buori Sámi álbmotbeaivvi! Hyvää kansallispäivää!

kansallispaiva-siidassa-20151

Guovvamánu 6. beaivve jagis 1917 álggahedje Davviriikkaid sápmelaččat ovttasbargguset badjel riikkarájáid ja dát beaivi leage válljejuvvon Sámiid álbmotbeaivin. Beaivi lea merkejuvvon Suomas almmenáhkkái jagis 2004 ja dat lea virggálaš levgenbeaivi.

 

Čuohtejagi dassái bovdii máttasápmelaš Elsa Laula Renberg sápmelaččaid Troandimii čoahkkimii. Mannán vahkuloahpas Anáris Skábmagovat-festiválain oinniimet dokumeantafilmma sus. Elsa Laula Renberg lei nana sámenisu, guhte ovddidii sámiid áššiid olles váimmustis.  Son maid buvttii dan ovdán, ahte áidna vuohki, mo sápmelaččaid bastet oažžut áššiideaset ovddos guvlui lea dat, ahte sápmelaččat álget ieža dikšut áššiideaset.

Mii dáppe Sámemusea Siiddas sáhtit dadjat, ahte ná duođaige lea! Sápmelaččat leat ieža vuođđudan sámemusea go sii leat oaidnán dehálažžan  kulturárbbiset seailluheami ja vurkema maŋisbohttiide. Dán barggu mii joatkit Siiddas.

Álbmotbeaivve sámi kultuvrra oidno Siiddas ja Anáris máŋgga hámis. Girkosiidda álbmotbeaivvi ávvodoalut leat plánejuvvon gili doibmiid ovttasbargun. Ovttasbarggus lea ainge stuorra fápmu! Siiddasge lea prográmma iđidis gitta eahkedii. Álbmotbeaivvi mii ávvudit rabas uvssaiguin. Álbmotbeaivvi lassin mii ávvudit maid Suoma iehčanasvuođa ávvojagi! Maiddái Suoma presideanta ja rovvá Jenni Haukio oassálastet álbmotbeaivvi prográmmii Anáris.

Illudeatnot!

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Sari Valkonen

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda

____

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Kuudes päivä helmikuuta 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on merkattu Suomessa almanakkaan 2004 ja ja se on liputuspäivä.

Sata vuotta sitten Trondheimin kokouksen koollekutsuja oli eteläsaamelainen Elsa Laula Renberg. Viime viikonloppuna Inarin Skábmagovat-festivaaleilla näimme  dokumenttielokuvan Elsa Laulasta. Hän oli päämäärätietoinen ja voimakas saamelaisnainen, joka ajoi saamelaisten asioita. Hänen sanomansa oli mm. että ainoa keino, että saamelaiset saavat olojaan paremmaksi on se, että saamelaiset itse alkavat hoitaa omia asioitaan.

Saamelaismuseo Siidassa voimme todeta, että näin on! Saamelaismuseo on saamelaisten itsensä perustama museo. Saamelaiset ovat itse nähneet oman kulttuuriperintönsä säilymisen ja tallentamisen jälkipolville tärkeänä. Tätä Elsa  tehtävää jatkamme Siidassa. Jatkamme Elsa Laulan ja meitä aikaisempien sukupolvien viitoittamalla tiellä.

Kansallispäivänä Siidassa ja Inarissa saamelaisen kulttuurin kirjo näyttäytyy monelle tavoin. Kirkonkylän kansallispäivän juhlaohjelma on laadittu yhteistyössä kylän organisaatioiden kanssa. Yhteistyö on edelleenkin voimaa! Siidassa ohjelmaa on aamusta iltaan saakka. Päivää vietämme myös avoimin ovin, mutta erityisesti olemme halunneet huomioida lapsia ja nuoria järjestämällä heille oman kutsuvierastilaisuuden Siidassa osana SuomiSápmi 100+100+ -tapahtumaa. Kansallispäivän lisäksi vietämme samalla Suomen itsenäisyyden juhlavuotta! Myös Tasavallan presidentti ja rouva Jenni Haukio osallistuvat päivän ohjelmaan Inarissa.

Iloitsemme! Iloista päivää!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi

Pyeri säämi aalmugpeeivi!  Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Tässä on linkki Saamelaiskäräjien sivuille,  jossa on paljon asiaa kansallispäivästä:

http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1317&Itemid=39

Linkki Siidan tapahtumakalenteriin:

http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/suomispmi-100-100-2013-tapahtuma-siidassa