Olemme olleet Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivillä Kuopiossa kuulemassa alueellisten kulttuuriympäristötehtävien ajankohtaisista asioista. Kulttuuriympäristöä koskevia isoja ja yhtäaikaisia muutoksia on nyt tapahtumassa paljon.
Museoviraston supistettuja resursseja supistetaan entisestään. Kulttuuriympäristötyö on alueellistunut viime vuosina, sillä Museovirasto on solminut yhteistyösopimuksia kulttuuriympäristön suojelun osalta museoiden, lähinnä maakuntamuseoiden kanssa.
Saamelaismuseo on valtakunnallinen erikoismuseo. Se ja Museovirasto solmivat yhteistyösopimuksen saamelaisalueen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta tammikuussa vuonna 2011. Maiseman ja rakennusperinnön suojelun osalta vastaava sopimus Museoviraston kanssa solmittiin vuoden 2016 maaliskuussa. Saamelaismuseo vastaa nyt kokonaisuudessaan saamelaisalueen kulttuuriympäristön suojelun viranomaistyöstä. Saamelaismuseo on ainoa erikoismuseo, jolla on kulttuuriympäristöviranomaistehtävä.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa. Norminpurkutalkoiden seurauksena ELY-keskusten rooli on muuttunut lupaviranomaisista ohjaaviksi ja konsultoiviksi tahoiksi. Jo viime vuonna poikkeamislupien käsittely siirtyi ELY-keskuksilta kunnille. ELY-keskukset hallinnoivat maakuntien rakennusperinnön hoidon avustuksia, joita yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat hakea vuosittain. Lisäksi ELY-keskukset antavat rakennusperinnön hoidon neuvontaa.
Niin, näin siis siihen saakka, kunnes ELY-keskukset maakuntauudistuksen myötä lakkaavat. Niiden sijaan maakunnat tulevat vastaamaan kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitetusta rahoituksesta ja korjausneuvonnasta. Kukin maakunta saa itse päättää, miten se suhtautuu rakennusperinnön vaalimiseen, eli jakaako se rakennusperinnön hoidon avustuksia vai ei. Jo nämä muutokset saavat miettimään, toteutuuko tasavertaisuus eri puolella Suomea.
Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan museopoliittisen ohjelmatyön ja kulttuurirahoitusjärjestelmän uudistusta, ja näiden myötä museolakiakin ollaan vastaavasti uudistamassa. Kaikkien yhtäaikaisten isojen muutosten kokonaisvaikutusta kulttuuriympäristöjen suojelutyöhön ei taida tietää vielä kukaan. Toivottavasti Lapin ja erityisesti saamelaisten omaleimaista rakennusperintöä arvostetaan myös taloudellisen tuen muodossa ja vasta vakiintunut saamelaisalueen kulttuuriympäristötyö jatkuu tulevaisuudessakin.
Inarissa 28.2.2017
Päivi Magga, tutkija, Saamelaismuseo Siida
Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida
____
Dán čállosa letne čállán go bođiime kulturbirrasa suodjaleapmái guoski dáhpáhusas Kuopios. Letne leamaš gullamin áigeguovdilis ságaid kulturbirasbarggus. Dál leat dáhpáhuvvamin hui ollu áššit, mat laktásit kulturbirasbargui.
Musealágádusa resurssaid geahpedit ain ovddežis. Maŋimuš jagiid áigge kulturbirasbargu lea sirdojuvvon guovlludássái ja Musealágádus lea kulturbirrasa suodjaleami oasil soahpan ovttasbarggus museaiguin, lagamusat eanangottemuseaiguin.
Sámemusea lea riikkadási spesiálamusea. Sámemusea ja Musealágádus sohpe ovttasbarggus sámeguovllu arkeologalaš kulturárbbi suodjaleamis ođđajagimánus 2011. Eanadagaid ja huksenárbbi suodjaleami oasil seammalágan soahpamuš dahkkojuvvui njukčamánus 2016. Sámemusea vástida dál sámeguovllu kulturbirrasa suodjaleami eiseváldebarggus. Sámemusea lea áidna spesiálamusea, mas lea kulturbiraseiseváldebargu.
Riikkadási guovlogeavahanulbmiliid ja Eanangeavahan- ja huksenlága leat maid nuppástuhttimin. Dálá ráđđehusa ulbmilin lea leamaš geahpedit byrokratiija. Danin EJB-guovddážiid rolla lea nuppástuvvan eiseválddis stivrejeaddjin ja rávvejeaddjin. Juo diibmá sirdásii spiehkastatlobiid gieđahallan EJB-guovddážiin gielddaide. EJB-guovddážat dikšot eanangottis doarjjaruđaid, maid priváhtaolbmot ja searvvit sáhttet ohcat jahkásaččat. Dasa lassin dat maid rávvejit huksenárbái laktáseaddji áššiin.
Nu lea nu guhká go EJB-guovddážat doibmet. Daid goittot áigot heaittihit eanangoddeođasmahttimis. Eanangottit bohtet boahtte áiggis vástidit kulturbirrasiid dikšumiid dárkkuhuvvon ruhtadeamis ja huksenrávvemis. Guđege eanangoddi oažžu ieš mearridit, makkár árvvu dat addá huksenárbbi gáhttemii, nappo juohkágo dat huksenárbbi dikšumii doarjjaruđaid vai ii. Juo dát nuppástusat bidjet smiehttat, ollašuvvágo mis sierra guovlluin Suomas ovttaveardásašvuohta.
Seamma áigge oahpahus- ja kulturministeriijas válmmaštallet museapolitihkalaš prográmmabarggu ja kulturruhtadeami ođasmahttima, ja daid olis ođasmahttet maid musealága. Buot stuorra ja seamma áigái dáhpáhuvvan nuppástusaid ollislaš váikkuhusa kulturbirasbargui ii dáidde diehtit giige. Sávvamis Lappi ja eandaliige Sámi hui earenoamáš huksenárbbi adnet árvvus ja juolludit bargui ruđa. Sávvamis maid easkka álggahuvvon sámi guovllu kulturbirasbargu joatkašuvvá boahttevuođasge.
Anáris 28.2.2017
Päivi Magga, dutki, Sámemusea Siida
Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida
Saamelaismuseo Siidan blogi 