Miessemánnu – vasakuu

Vasakuu on uuden elämän syntymän aikaa. Voi vastasyntyneen poronvasan haurautta ja honteloita jalkoja, voi sen valtavaa elämänvoimaa! Yöttömän yön valoisuus täyttyy kevään tuoksuista ja äänistä – kuka malttaa enää nukkua kevätöinä. Saamenmaan kevät on lyhyt ja raju purskahdus, nopea siirtymä kevättalvesta kevätkesään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuva / Govva: Johanna Alatorvinen.

Jokainen kulttuuri on varmaankin nimennyt vuodenkiertonsa ja kuukautensa sen mukaan, mikä on ollut tärkeää ja merkittävää juuri siihen aikaan vuodesta. Suomalaisilla on toukokuu, joka lienee peräisin maanviljelyskulttuurin kevättöistä, maan muokkauksesta, kylvöstä – toukotöistä. Kylvön onnistuminen on ollut tärkeää, jotta syksyllä on saatu viljasato ja varmuus tulevan talven ruuasta – selviytymisestä.

Saamelaisen toukokuu on vasakuu, pohjoissaameksi miessemánnu. Silloin syntyvät poronvasat, ja uusien vasojen myötä alkaa myös uusi porovuosi. Vasonta ja sen onnistuminen on tärkeää koko porovuodelle, vaatimilla on oltava vasontarauha niin ihmisiltä kuin pedoiltakin. Vasonnasta alkaa poroperheen odotus vasanmerkintään ja siitä syksyn erotuksiin, kuinka paljon vasoja on syntynyt ja kuinka paljon niitä on metsän surmilta säästynyt. Millainen tili vuoden töistä on odotettavissa – onko poromiehen kevätkylvö onnistunut, onko leipää talveksi?

Toukokuun puolivälissä kevättalvi muuttuu Saamenmaan huumaavaksi kevääksi. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, sillä joskus toukokuun lopussa on vielä hankikelit, joskus taas silloin on kesän kuumimmat helteet. Toukokuun säitä on seurattu ja merkkipäivistä on ennustettu tulevan kesän säitä. Kuluvaa viikkoa sanotaan Erkinviikoksi, ja tämän viikon sekä sitä seuraavan Urponviikon säitä on seurattu erityisen tarkkaan.

Erkki turjus turkki päällä, urpaanus paitasillaan, sanottiin. Sen mukaan kylmä Erkinpäivä tiesi lämmintä Urponpäivää, ja päinvastoin. Lämmin Urponpäivä puolestaan tiesi kylmää kesää. Pitävätköhän vanhat merkit vielä paikkansa? Ainakin Vappuna oli lumituisku, miesseborga eli vasapyry. Sen mukaan pitkä ja kylmä kevät jatkuu toukokuun loppuun. Toivotaan, että Erkinpäivänä on lämmintä ja Urponpäivänä kylmää, niin saamme hyvät kesäsäät!

Päivi Magga, tutkija

____

Miessemánnu lea ođđa eallima áigi. Vuoi man rašši easkka šaddan miessi lea ja man guhkes juolggit das leat, muhto makkár eallinhállu das goittotge lea! Čuvges ijat divvet giđa hájain ja jienain – gii máššá mannan nohkkat giđđaijaid. Sámi giđđa lea oanehaš ja dat boahtá johtilit, giđđadálvi nuppástuvvá giđđageassin.

Várra juohke kultuvra lea nammadan jagigierddus ja mánuidis dan mielde, mii lea leamaš dehálaš ja mearkkašahtti guđege áiggis jagi. Suopmelaččain lea toukokuu, nama vuođđun ležžet eanadoalu barggut, eatnama jorgun ja gilvin – ”toukotyöt”. Gilvima lihkosmuvvan lea leamaš dehálaš, vai čakčat leat ožžon gordnešattu ja sihkkarvuođa dálvvi biepmus – ceavzimis.

Sápmelaččat gohčodit dán seamma áiggi miessemánnun. Dalle riegádit miesit, ja ođđa boazojahki álgá. Guottet ja dan lihkosmuvvan lea dehálaš olles boazojahkái, álddut galggašedje oažžut guoddinráfi sihke olbmuin ja spiriin. Guotteha maŋŋá smiehttagohtet boazobearrašis miessemearkumiid ja čavčča gárddástallamiid ja dan, man ollu leat miesit šaddan ja man ollu dat leat seilon meahci vašálaččain. Makkár dienas lea vuordimis jagi bargguin – leago badjeolbmo jahki lihkosmuvvan, leago láibi dálvái?

Miessemánu beallemuttut giđđadálvi jorggiha Sámis giđđan. Jahki ii leat goittotge jagi viellja, dasgo muhtimin miessemánu loahpas lea muohta, nuppe vuoro fas dalle leat geasi báhkát. Miessemánu dálkkiid leat čuvvon ja mearkabeivviin leat einnostan boahttevaš geasi dálkkiid. Dán vahku gohčodit Erkkevahkkun, ja dán ja čuovvovaš vahku nappo Urbánvahku dálkkiid leat čuvvon earenoamáš dárkilit.

Erke boahtá dorka badjelis, Urbán báidegerddiid, lávejedje dadjat. Dan mielde čoaska Erkkebeaivi diđii liegga Urbánbeaivvi, ja nuppe beliid. Liegga Urbánbeaivi fas diđii galbma geasi. Dolletgoson boares mearkkat vel deaivása? Aŋkke válboriid áigge lea borga nappo miesseborga. Dan mielde guhkes ja čoaska dálkkit joatkašuvvet miessemánu lohppii. Sávvat, ahte Erkkebeaivve lea liekkas ja Urbánbeaivve čoaskkis, de mii oažžut buriid geassedálkkiid!

Piera Niillasa Piera Päivi, ”dálkediehtti”

Merkkipäivistä lähteenä/ Mearkabeivviin gáldun: Marit Mikkelsdatter Eira Murud 2012: Jahki Sámis. Luondduolbmo birgen. ČálliidLágádus. Kárášjohka.

Sámemusea čoakkáldagaid almmustahttit Finna-bálvalusas | Saamelaismuseon kokoelmia julkaistaan Finna-palvelussa

Riikkaidgaskasaš museabeaivve 18.5. mii rahpat min čoakkáldagaid museaid, arkiivvaid ja girjerájuid oktasaš ohcanbálvalusas Finnas www.finna.fi. Finna-bálvalusa dárkkuhus lea álkidahttit museaid ja eará muitoorganisašuvnnaid materiálaid geavaheami almmolaš ja buohkaide rabas diehtovuođu bokte. Finnas juohkehaš beassá oahpásmuvvat Sámemusea čoakkáldagaide gos ja goas beare.

Kuvaus
Johtti Sápmelaččat searvvi čoakkáldaga gahpiriid govven Heahtás njukčamánus | Johtti sápmelaččat yhdistyksen kokoelman lakkien kuvaamista Hetassa maaliskuussa

Mis lea leamas jo maŋggaid jagiid jurdda bidjat min čoakkáldagaid Finnai, muhto geavatlaš barggu mii álggaheimmet čakčat 2016. Min Finna-bargojovkui gullet iehčan lassin čoakkáldatmeašttir, museaassisteanta ja ADG-plánejeaddji. Mii oassálasttiimet mannan čavčča Álbmotgirjeráju ordnen skuvlejupmái, mas mii oaččuimet rávvagiid mo searvat Finnai. Dán giđa mii leat dárkkistan juohke dávvira, mii manná Finnai, logahallama ja govven dávviriid, main váilo govat dahje maid govat eai lean geavahan veare. Erenomážit mii leat gidden fuomášumi dávviriid namahusaide; dál buot dávviriin mat mannet Finnai, leat sámegielat namahusat dan mielde man guovllus dávvir lea eret. Buohkanassii badjel 500 dávvira bidjan Finna diehtovuđđui lea leamaš min čoakkáldatbargiide hui stuorra bargu. Dál sáhtán jo čevllohallat, ahte mii leat measta gárvásat; golmma vahku geažes mii beassat almmustahttit Sámemusea Finna.

Sámemusea čoakkáldagain Finnas beassá vuosttamužžan geahčadit Museaguovddáš Vapriikki ja Hämeenlinna gávpotmusea skeŋken sámečoakkáldagaid, gahpir- ja beaskačoakkáldagaid ja Nuortalaččaid árbevierrodálu dávvirčoakkáldaga. Mii beaivvit Finna olles áigge, nappo čoakkáldatdávviriid ja maiddái govvaarkiivva govaid beassá dutkat boahttevuođas ain buorebut.

es2375_003d
Museaguovddaš Vapriikkis 2015 boahtán sámečoakkáldaga beassa fargga geahčadit Finnas. |Museokeskus Vapriikista 2015 tullutta saamelaiskokoelmaa voi pian tarkastella Finnassa.

Makkár diehtu Finnas dasto gávdno? Finnas dávviriin leat sihke govat ja deháleamos duogášdieđut, dego dávvira govvidus, mihtut, materiálat, válmmašteaddji ja válmmastan áigi, geavaheaddji ja geavahan áigi ja áššesánit, juos dat leat dieđus. Finnas ii gávdno diehtu mo objeakta lea boahtán čoakkáldagaide, nu ahte dieđut ovdamearkka dihte objeavtta skeŋkejeaddjis eai oidno Finnas. Govain, mat Finnas leat, lea CC BY 4.0 -liseanssa, mii dárkkuha dan ahte daid oažžu luđet ja geavahit friddjat.

Finnas dieđuohcci sáhttá dutkat jo badjel miljovnna čoakkáldatdieđu Suoma museain. Dát lea vuosttas geardi go Sámemusea čoakkáldagaid rahpat almmolaš diehtovuđđui ja mii doaivut, ahte dieđut ja govat bálvalit sihke Sámiid ja earáid, geat leat beroštuvvan Sámi kulturárbbis. Olles Finna-bargojoavku beales sávan buohkaide miellagiddevaš ja movttiidahtti bottuid Sámemusea čoakkáldagain čujuhusas www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuensa, Sámemusea Siida

 

_____

Kansainvälisenä museopäivänä  avaamme kokoelmiamme museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen hakupalvelu Finnaan, www.finna.fi. Finna-palvelun tarkoituksena on parantaa museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden aineistojen saavutettavuutta julkisen ja kaikille avoimen tietokannan kautta. Finnan kautta jokainen voi tutustua Saamelaismuseon kokoelmiin missä ja milloin tahansa.

Ajatus kokoelmiemme Finnaan siirtämisestä oli itänyt jo pitkään, mutta varsinaisen työn käynnistimme syksyllä 2016. Finna-tiimiimme kuuluu itseni lisäksi kokoelmamestari, museoassistentti ja atk-suunnittelija. Osallistuimme syksyllä Kansalliskirjaston järjestämään koulutukseen, jossa saimme ohjeistuksen Finna liittymiseen. Tänä keväänä olemme tarkastaneet jokaisen Finnaan menevän kokoelmaesineen luetteloinnin ja kuvanneet esineitä, joista ei ole ollut kuvia tai joiden kuvat ovat olleet puutteellisia. Erityishuomiota olemme kiinnittäneet esineiden nimeämiseen; nyt kaikilla Finnaan menevillä esineillä on saamenkieliset nimet sen mukaan, miltä alueelta esine on peräisin. Kaiken kaikkiaan yli 500 esineen vieminen Finnan tietokantaan on ollut suuri ponnistus meidän kokoelmahenkilökunnalta. Voinkin nyt ylpeänä todeta, että maaliviiva häämöttää; kolmen viikon päästä pääsemme avaamaan Saamelaismuseon Finnan.

Saamelaismuseon kokoelmista Finnassa voi tarkastella ensimmäisenä Museokeskus Vapriikin ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon lahjoittamia saamelaiskokoelmia, lakki- ja peskikokoelmia sekä Kolttien perinnetalon esinekokoelmaa. Finnan aineistoja päivitetään koko ajan, joten kokoelmaesineitämme ja myös valokuviamme pääsee yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa tarkastelemaan verkossa.

es2395_010
Hämeenlinna gávpotmuseas boahtán nissona gahpir. | Hämeenlinnan kaupunginmuseosta tullut naisen lakki.

Millaista tietoa Finnasta sitten löytyy? Finnassa esineistä löytyy kuvat sekä tärkeimmät taustatiedot, kuten esineen kuvaus, mitat, materiaali, valmistaja ja valmistusaika, käyttäjä ja käyttöajankohta ja asiasanoitus, mikäli nämä ovat tiedossa. Finnassa ei ole tietoa siitä, kuinka objekti on hankittu tai tullut museon kokoelmiin, joten esimerkiksi tietoja objektin lahjoittajasta ei ole Finnassa. Finnasta löytyvät kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä eli ne ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä.

Finna on tiedonetsijöiden aarrearkku, sillä siellä on jo yli miljoona kokoelmatietoa Suomen museoista. Finnaan liittyminen on merkittävä askel Saamelaismuseon kokoelmatoiminnassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Saamelaismuseon kokoelmia avataan julkiseen tietokantaan ja toivomme, että tiedot ja kuvat palvelevat sekä saamelaista yhteisöä, että saamelaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita. Koko Finna-tiimimme puolesta toivotan kaikille mielenkiintoisia ja inspiroivia hetkiä Saamelaismuseon kokoelmien parissa osoitteessa www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuenssi, Saamelaismuseo Siida

 

Tunnelmia lukulasien takaa | Dovddut lohkanlásaid duohkin

Häivähdys painomusteen tuoksua vapautuu avatusta pahvilaatikosta valokuvaaja Jyrki Kallio-Kosken ojentaessa sieltä Raittijärvi- Kaijukan kylä -kuvateoksensa. Kuvateos on jatkoa Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelylle, joka siirtyi Saamelaismuseo Siidasta Tunturi- Lapin luontokeskukseen. Näyttelyn avajaisia ja kirjan julkaisua juhlistimme osana Hetan Marianpäivien ohjelmaa 23.3.2017.

Kirjan kansi on houkutteleva ja koko käteen sopiva, mukavasti luettava. Malttamattomana selailen sen kaunista taittoa ja odotan rauhallista lukuhetkeä.

blogi1

160- sivuinen kuvateos rytmittyy mielestäni hienosti monitasoiseksi, kerronnassa vuorottelee raittijärveläisten historiaa ja elämäntapaa avaava tieto ja kyläläisten muistelukset. Erikokoiset valokuvat tukevat tarinaa, avaten välillä silmien eteen upean sivun kokoisen maiseman tai esitellen pienemmissä kuvissa kyläläisiä arjen askareissa.

Blogi2

Lukukokemuksena kuvateos oli miellyttävä; Jyrkin hienoista valokuvista nousi esiin jokaisella katselukerralla jotain uutta ja tarina kulki vaivattomasti aiheesta toiseen. Suurimman vaikutuksen minuun kirjassa teki kyläläisten ääni, lainaukset heidän muisteluistaan. Esimerkiksi lukiessani Jukka Ketolan ja Antti-Oulan Juuson tarinaa jutaamismatkoista, näin sieluni silmin lapset reessä huutamassa leipää. Kerronta yhdessä kuvien kanssa vei vierailulle Raittijärvelle ja mitä pidemmälle luin, sitä enemmän kyläläiset tuntuivat vanhoilta tutuilta.

Kuvateos sopii luettavaksi jokaiselle. Se avaa porokylän elämää ja saamelaisia perinteitä myös sellaiselle lukijalle, jolle aihe ei ole tuttu. Se toimii myös raittijärveläisten sukukronikkana sekä puhtaasti visuaalisena nautintona. Teoksessa jokaisen kappaleen jälkeen on englanninkielinen tiivistelmä ja teoksen lopusta löytyy kappaleiden pohjoissaamenkieliset lyhennelmät.

Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelyn kuratointi ja parin vuoden yhteistyö Jyrkin kanssa on ollut mieleenpainuvaa. Nostan hattua Jyrkin ja hänen puolisonsa Anjan hienolle ja merkitykselliselle tallennustyölle sekä kirjan julkaisulle. Lämpimästi suosittelen avaamaan kirjan ja sohvamatkailemaan Raittijärvelle, Kaijukan kylään!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

kokoelmamestari

Saamelaismuseo Siidablogi3

 

____

 

Njunnái dovdosta prentenivnni hádja easkka rabasduvvon bábirgássas go Jyrki Kallio-Koski geige munnje Raittijärvi-Kaijukan kylä -govvagirjjis. Govvagirji lea joatkka Ávžžášjávri-Gáijogiid siida -čájáhussii, mii sirdásii Sámemusea Siiddas Duorttar-Lappi luondduguovddážii Heahtái. Čájáhusa rahpama ja girjji almmustahttima ávvudeimmet Heahtá Márjjábeivviid doaluid oktavuođas 23.3.2017.

Girjji bearbma geasuha, girji orro vuogas gieđas ja dan lea várra suohtas logadit. Vuorddán hui mášoheapmin ráfálaš lea bottu vai beasan lohkan girjji.

160–siidosaš govvagirjjis lea buorre rytma ja máŋga dási. Muitaleamis dihtto vuoruid mielde  diehtu ávžžášjávrri olbmuid historjjás ja eallinvuogis ja de siidda olbmuid muittašeamit. Sierra ahkásaš govat dorjot muitaleami, gaskkohagaid rahpasit čalmmiid ovdii olles siiddu sturrosaš duovdagat dahje uhcit govain siidda olbmot árgabeaivvi bargguin.

Govvagirjji lohkanvásáhus lei mu miela mielde; Jyrki fiinna čuovgagovain rahpasii juohke geahččamis juoga ođđa ja muitalus ovdánii álkit fáttás nubbái. Buot eanemus munnje čuozai siidda olbmuid iežas jietna, sitáhtat sin muittašemiin. Ovdamearkan, go lohken Jukka Ketola ja Ándde-Ovllá Juuso muitalusaid johtinmátkkiin, de ledjen dego oaidnimin mánáid reagas čuorvumin láibbi. Muitaleapmi ovttas govaiguin doalvvui mu mátkái Ávžžášjávrái. Mađe guhkkelii lohken, dađe oahppásabbot siidda olbmot šadde, sii leat measta dego oahpesolbmot.

Govvagirji heive buohkaide. Dat rahpá boazosiidda eallima ja sámi árbevieruid maid dakkár lohkkái, geasa fáddá ii leat oahpis. Dat doaibmá ávžžášjárvelaččaid sohkakronihkkan ja visuála vásáhussan. Girjji juohke kapihttala maŋŋá lea eaŋgalsgielat čoahkkáigeassu ja girjji loahpas leat maiddái kapihttaliid davvisámegielat čoahkkáigeasut.

Ávžžásjárvi – Gáijogiid siidda -čájáhusa čohkken ja moatti jagi ovttasbargu Jyrkiin lea báhcán buorre vásáhussan millii. Anán árvvus Jyrki ja su eamida Anja fiinna ja mearkkašahtti čohkkenbarggu ja girjji almmustahttima. Váimmolaččat ávžžuhan rabastit  girjji ja vuolgit lohkanmátkái Ávžžasjávrái, Gáijogiid siidii!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

čoakkáldatmeašttir

Sámemusea Siida

Mánnávuođa geasi ohcamin | Lapsuuden kesää etsimässä

Gufihttarat, luopmánat, guollebivdu, olgostohkosat ja Čáhcerávga. Diet áššit gulle mu mánnávuođa gesiide Anárjoh siste Máhcutjávre mohkis. Geassit lávii nu somá, dalle beasai olgun duhkoraddat ja dádjut ijat beaivái. Muittán mo eadni lávii gieldit mu mannamis johgáddái danin go Anárjogas ásai Čáhcerávga. Meahccái fas ii ožžon mannat, go doppe sáhtii šaddat njálaid guossái. Ja gáldus fas ásai Čahkalákkis ártna fáktemin.

Máná máilmmis gieddegeahči lea dat báiki, gos šillju nohká ja doppe meahcci álgá. Veháš balddihahtti,  muhto ii nu balddihahtti, ahte mánná ii dohko duosttašii mannat. Meahci ravddas, gieddegeažis orru Gieddegeašgálgu. Son lea fas dakkáraš, guhte diehtá buot áššiid ja sus oažžu rávvagiid eallima unna ja stuorra čuolmmaide dárbbu mielde.

Čáhcerávga eli Vetehinen
Čáhcerávga ássá čiekŋalasas | Čáhcerávga eli Vetehinen asuu syvässä vedessä. Govva | Kuva: Kati Ljetoff

Dán sullasaš muittut ja dovddut leat leamaš vuođđun Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža Siidda ođđa Gieddegeažis-mánáidčájáhusas. Mii leat ovttasráđiid Sámemuseas ja luondduguovddážis smiehttan ja vihkkehallan dan, ahte mat áššit geasuhit ja boktalit máná miellagovahusa. Mii lea dat,  maid mii háliidat muitalit Sámi luonddus ja máinnasmáilmmis?  Ja vel dan, ahte mo áššiin galgá muitalit, ahte dat geasuha?

Min ipmárdusa mielde Sámi luondu ja máidnasat gullet oktii. Máidnasat oahpásmahttet, oahpahit ja láidestit máná sámi luondduipmárdussii ja sámi árvvuide. Máidnasiid, ságastallama ja leaikkastallama bokte mánná oahppá sierralágan áššiid. Min čájáhusas oahppá dovdat muhtin máinnasfiguvrraid, dihto šattuid ja elliid. Go lea galledan čájáhusas, de lea oaidnán, gii ássá ádjagis ja gii fas eatnama vuolde, gos šaddá boska ja maid gávdná jeakkis.

Leat ráhkadan Gieddegeažis-čájáhussii maid sierra oahppanbálgá dahjege bargobihtáid, maid galgá čoavdit go johtá čájáhusas. Mánát barget bargobihtáid ovttas ollesolbmuin. Min jurddašeame vuođđun leamaš   dat, ahte mánát ohppet ovttasráđiid ollesolbmuiguin. Sámis mánáid leat láven váldit mielde ollesolbmuid bargguide, go daid boktehan mánát leat oahppan bargguid sisdoalu, sosiála dáidduid, geavahit luondduriggodagaid ja birget luonddus.

Mii sávvatge, ahte Gieddegeažis-čájáhus giktala mánáid stoahkat, muhto maid fihttet ahte luondu lea min eallima eaktu.

Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
Sámemusea

____

IMG_4868[2]
Gálduháldi nappo čahkalákkis lea čiehkádan. | Kaltionhaltija piilopaikassaan. Govva: | Kuva: Kati Ljetoff.
Maahisia, hilloja, kalastusta, ulkoleikkejä ja Čáhcerávga eli Vetehinen kuuluivat lapsuuteni kesiin Inarijoki varressa. Kesällä elämä oli ihanaa, silloin pääsi leikkimään ulkona yötä päivää. Muistan, miten äiti kielsi menemästä jokirantaan, koska Inarijoessa asui Čáhcerávga, joka saattoi napata ja viedä lapsen mennessään. Metsään ei saanut mennä koska saattoi joutua naalin vieraaksi. Ja lähteessä mäen päällä asui Kaltionhaltija aarretta vartiomassa.

väinönputki
Olbmoborranrássi šaddá čáziid gáttis | Väinönputki kasvaa vesistöjen rannoilla. Govva | Kuva: Sunna Kitti. 

Lapsen maailmassa kentänpää oli paikka, johon piha päättyi ja metsä alkoi. Aavistuksen pelottava, muttei kuitenkaan niin pelottava, etteikö sinne olisi tohtinut mennä. Metsän reunalla, kentänpäässä asuu Kentänpään eukko. Eukko on sellainen hahmo, joka tietää kaiken ja häneltä saa neuvoja elämän pieniin ja suuriin pulmiin tarpeen mukaan.

Tämän tyyppisiä muistoja ja tuntemuksia on ollut Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uuden Kentänpäässä-lastennäyttelyn taustalla. Olemme Saamelaismuseon ja luontokeskuksen työntekijöistä koostuvan työryhmän kanssa pohtineet, että mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat lapsen mielikuvitusta. Mitä me haluamme kertoa Saamenmaan luonnosta ja tarinamaailmasta? Ja miten asiat kannattaa esittää, jotta ne kiinnostavat?

Meille Saamenmaan luonto ja tarinat ovat yhtä kokonaisuutta. Tarinat tutustuttavat, opettavat ja opastavat lapselle saamelaiseen luonnonymmärrykseen ja arvoihin. Tarinoiden, juttelun ja leikkisän keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia asioita. Näyttelyssämme oppii tuntemaan joitakin tarinahahmoja, kasveja ja eläimiä. Näyttelyssä vierailtuaan tietää kuka asuu kaltiossa, kuka maan alla ja missä väinönputki kasvaa.

Olemme valmistelleet Kentänpäässä-näyttelyyn myös oppimispolun eli tehtäviä, joita ratkotaan aikuisen kanssa näyttelyssä kulkiessa. Oppimispolku tukee saamelaisessa kasvatuksessa tärkeää rinnalla oppimista. Saamenmaassa lapset on tapana ottaa mukaan aikuisten töihin. Niissä lapsi oppii tietysti perinteisiä työtehtäviä, mutta myös sosiaalisia taitoja, luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja luonnossa pärjäämistä.

Toivomme, että Kentänpäässä-näyttely houkuttelee leikkimään ja oppimaan, sekä huomaamaan, että luonto on elämämme ehto.

Kentänpäässä-lastennäyttely on esillä Siidassa 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
hanketyöntekijä, Kentänpäässä-lastennäyttely
Saamelaismuseo Siida

Dearvvuođat Pariissas! | Pariisista terveiset!

Válddiimet oasi moadde vahku dassá Pariissas Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis – kulturdáhpáhussii. Sámi dáidda ja dieđa ledje máŋggabealágit ovdán Quau Branly -museas áibbas Eifel-toartna lahkosis 4.- 5.3.2017. Dáhpáhus lei oassi virggálaš Suopma 100 -prográmma. Sámemuseas lei vel dasa lassin iežas pop up -gávpi Suoma instituhtas. Buohkanassii min jovkui gulle badjelaš 60 olbmo davvin. Mii ávvudeimmet maid Sápmi 100 -dáhpáhusa.

anni ja sari eiffel_3993
Sari Valkonen ja Anni Guttorm Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis -kulturdáhpáhusas Pariisas. 

Mis lei maid vejolašvuohta oahpásnuvvat oaidnámušaide. Mii finaimet oahpásmuvvantuvrrain maid Siidda čájáhusa ođasmahttima oainnus. Vuođđočájáhussamet ođasmahttigohtet vehážiid mielde measta 20 jagi maŋŋá. Geahčadeimmet museain oahpásnuhttingalbbaid, čájáhusgielaid, bileahttavuovdima ja dieđusge maid sisdoalu. Beasaimet stuorra máilbmi ipmašiidda oahpásnuvvat. Uhca musea lei váldimin málle stuoribuin.

Go gearddi leimmet Pariissas, álggaheimmet oahpásnuvvantuvrraid dieđusge Louvres. Maid muitalit Louvres? Maid dadjat Mona Lisas? Mii báziimet smiehttat, mii lea min Mona Lisa. Mii lea dat, mii buktá olbmuid Siidii? Louvre Mona Lisa lea máilmmebeakkán ja hui geasuheaddji. Ja man bures dat lei huksejuvvon vuovdinbuvttan! Ledje buot lágan gohpat ja bollut, main Mona Lisa curbmá. Mona Lisa čalbmi lea prentejuvvon jiekŋaskáhppemagnehttii ja čalbme-searviettei sáhttá sihkastit njálmmis.

Leabat min Mona Lisa gramota, vai goavddis vai Anárjávrri gáttis gávdnon silbbat? Mo mii ráhkadit vuovdinbuktagiid iežamet divrras gálvvuin? Mo seailluhit stiila, buriid dábiid, mo mii leat ehtalaččat? Leago muhtimin boastagoarta dat áidna vuohki ráhkadit vuovdingálvvu sápmelaččaid Mona Lisas?

Musée du quai Branly bealistis bovttii máŋggalágan dovdduid ja dathan leage museaid ulbmil.  -Boktit ságastallama ja dovdduid. Musea lei ollašuhttojuvvon čoakkáldagaid eavttuiguin. Miehtá máilbmi čohkkejuvvon etnográfalaš dávvirat ledje ovdán máŋgga gearddis. Teavsttat ledje unnán. Musea luhtii dávviriid iežas fápmui, muitalussii, miellagovahussii ja eksohtalašvuhtii. Ja gal musea leige oalle goargat.

Patsaat
Moai-báccit Musée du quai Branlys. 

Apmasamos ášši, man oinniimet  Musée du quai Branlys, lei goittotge Beassášsulluin buktojuvvon stuorra bázzi. Seamma bácci oinniimet Skábmagovat-ealligovvafestiválain ođđajagimánus 2017. Dokumeantafilbma Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters) gieđahalai kultuvrralaš rievideami. Ealligovas áddjá muitalii áddjubasas, mii mearkkašumiid ja fápmu dahje mana, Beassášsulluid moai – bácciin lea rapa nui -kultuvrii. Ealligovas áddjá ja áddjut vuolgiba Eurohpá museaide deaivvadit sis dolin rieviduvvon bassi bácciiguin. Rieviduvvon báccit ledje dolvon oasi fámusteaset mielddiset. Ealligovas hálle repatriášuvnnas, báccit báhce goittote birra máilmmi. Nu geavai maid dan bázzái, maid mii oinniimet.

Dá dušše muhtin jurdagat. Earálágan ja ođđa midjiide lei dat, ahte sisabeassanbileahtaid galggai oastit automáhtas. Museaide galggai mannat dorvodárkkistusaid čađa. Ja gielat ledje unnán. Mis Siiddas leat váldočájáhusas njealji gillii (suoma-, sáme-, eaŋgals- ja duiskkagillii) ja dasa lassin čájáhuskatalogat fránskka- ja ruoššagillii. Ođđa oahpistangihppagat lea 12 gillii, ođđa giellan polskkagiella. Gal mii leat čeahpit!

Buohkanassii Pariisa reaisu lei buorre. Suopma 100 ja Sápmi 100 -temá ovttas, together, yhdessä bođii bures oidnosii. Leimmet doppe ovttas. Mátkkošteimme ja ráhkadeimmet prográmma ovttas. Leimmet rámis iežamet kultuvrras. Dego Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dajai loahppadilálašvuođas, dát kulturfálaldat muitáhii min, manin mii bargat bargomet. Fiinna ja earenoamáš kultuvramet dihte.

Sari Valkonen
Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari
Museahoavda

____

Osallistuimme pari viikkoa sitten Pariisissa Lappi – Suomen saamelaisten jäljillä -kulttuuritapahtumaan.  Saamelainen taide ja tiede oli monipuolisesti esillä Quai Branly -museossa aivan Eiffel-tornin kupeessa 4.- 5.3.2017. Tapahtuma oli osa virallista Suomi 100-ohjelmaa.  Saamelaismuseolla oli lisäksi oma pop up -kauppa Suomen instituutin tiloissa. Kaikkiaan ryhmäämme kuului reilu 60 henkeä pohjoisesta.  Juhlistimme myös Saame 100 –tapahtumaa.

Sámi pop-up shop
Laura Morottaja piti Saamelaismuseon pop up -kauppaa Suomen instituutin tiloissa. 

Meillä oli reissun aikana mahdollisuus tutustua myös nähtävyyksiin. Lähdimme tutustumiskäynneille Siidan näyttelynuudistamisnäkökulmasta. Perusnäyttelyjämme aletaan pikkuhiljaa uusia miltei 20 vuoden jälkeen. Tarkastelimme museokohteissa opasteita, kielivalikoimaa, lipunmyyntiä ja tietysti myös itse sisältöjä. Oli kuin olisimme isommalla kirkolla käymässä. Pikkumuseo mallia ottamassa isommasta.

Pariisissa kun ollaan, aloitimme tutustumiskäynnit tietysti Louvresta.
Mitä sanoa Louvresta?  Mitä sanoa Mona Lisasta? Mietimme, mikä on meidän Mona  Lisamme. Mikä tuo ihmiset Siidaan? Louvren Mona Lisa on maailman kuulu, vetävä kohde. Ja kuinka hyvin se olikaan tuotteistettu! Löytyi kippoa ja kappoa, jossa Mona Lisa hymyilee. Mona Lisan silmä löytyy jääkaappimagneetista ja silmä-servettiin voi pyyhkiä maitokahvisuunsa.

Onko meidän Mona Lisamme gramota, vaiko rumpu vaiko Nanguvuonon hopeakorut? Miten me tuotteistamme aarteemme? Kuinka säilyttää tyylitaju, hyvät tavat, kuinka olla eettinen? Onko joskus postikortti se ainoa mahdollisuus tuotteistaa saamelaisten Mona Lisa?

Musée du quai Branly puolestaan herätti monenlaisia tunteita ja sehän on myös museoiden tarkoitus.  -Herättää keskustelua, liikauttaa jotain rinnassa. Museo oli toteutettu kokoelmat edellä. Maailmalta kerätyt etnografiset esineet olivat esillä monessa kerroksessa. Tekstien määrä oli vähäinen. Luotettiin esineen voimaan, tarinaan, mielikuvitukseen, eksoottisuuteen. Ja vaikuttavaa kaikki olikin!

moai
Pääsiäissaarilta tuotu moai-patsas Musée du quai Branlyssa.  

Hämmentävintä kuitenkin Musée du quai Branlyssä oli nähdä Pääsiäissaarelta tuotu valtava patsas. Sama patsas oli esillä Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla tammikuussa 2017 esitetyssä dokumenttielokuvassa Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters), jossa kerrottiin kulttuurisesta riistosta. Elokuvassa isoisä kertoo lapsenlapselleen, mikä merkitys ja voima, mana, Pääsiäissaaren moai -patsailla on rapa nui -kulttuurille. Elokuvassa isoisä ja lapsenlapsi lähtevät Euroopan museoihin tapaamaan muinoin heiltä vietyjä pyhiä patsaita, jotka veivät osan voimasta mennessään. Repatriaatiosta keskusteltiin elokuvassa, patsaat jäivät maailmalle. Niin myös tämä näkemämme patsas.

Tässä vain joitain huomioita. Erilaista ja uutta meille oli se, että pääsyliput ostettiin automaatista museon aulasta. Kohteisiin mentiin turvatarkastusten kautta. Ja kielivalikoima oli niin suppea. Meillä Siidassa ovat päänäyttelyt neljällä kielellä (suomi, saame, englanti ja saksa) ja lisäksi näyttelykatalogit ovat ranskaksi ja venäjäksi. Uudet opasvihkoset ovat 12 kielellä, uutena kielenä puolakin. Kyllä meillä osataan!

Kaikkiaan oli hieno Pariisin reissu. Suomi 100 ja Saame 100 -teema eli yhdessä, together, ovttas tuli hyvin esille. Olimme siellä yhdessä. Teimme matkan ja ohjelman yhdessä. Ylpeänä omasta kulttuuristamme. Kuten Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi lopputilaisuudessamme, tämä kulttuuritarjonta muistutti, miksi teemme työtämme. Hienon ja ainutlaatuisen kulttuurimme takia.

Sari Valkonen
Museonjohtaja

Kulttuuriympäristötyö muutosten myrskyssä | Kulturbirasbarggus boahtimin stuorra nuppástusat

Olemme olleet Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivillä Kuopiossa kuulemassa alueellisten kulttuuriympäristötehtävien ajankohtaisista asioista. Kulttuuriympäristöä koskevia isoja ja yhtäaikaisia muutoksia on nyt tapahtumassa paljon.

Museoviraston supistettuja resursseja supistetaan entisestään. Kulttuuriympäristötyö on alueellistunut viime vuosina, sillä Museovirasto on solminut yhteistyösopimuksia kulttuuriympäristön suojelun osalta museoiden, lähinnä maakuntamuseoiden kanssa.

Saamelaismuseo on valtakunnallinen erikoismuseo. Se ja Museovirasto solmivat yhteistyösopimuksen saamelaisalueen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta tammikuussa vuonna 2011. Maiseman ja rakennusperinnön suojelun osalta vastaava sopimus Museoviraston kanssa solmittiin vuoden 2016 maaliskuussa. Saamelaismuseo vastaa nyt kokonaisuudessaan saamelaisalueen kulttuuriympäristön suojelun viranomaistyöstä. Saamelaismuseo on ainoa erikoismuseo, jolla on kulttuuriympäristöviranomaistehtävä.

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa. Norminpurkutalkoiden seurauksena ELY-keskusten rooli on muuttunut lupaviranomaisista ohjaaviksi ja konsultoiviksi tahoiksi. Jo viime vuonna poikkeamislupien käsittely siirtyi ELY-keskuksilta kunnille. ELY-keskukset hallinnoivat maakuntien rakennusperinnön hoidon avustuksia, joita yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat hakea vuosittain. Lisäksi ELY-keskukset antavat rakennusperinnön hoidon neuvontaa.

Niin, näin siis siihen saakka, kunnes ELY-keskukset maakuntauudistuksen myötä lakkaavat. Niiden sijaan maakunnat tulevat vastaamaan kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitetusta rahoituksesta ja korjausneuvonnasta. Kukin maakunta saa itse päättää, miten se suhtautuu rakennusperinnön vaalimiseen, eli jakaako se rakennusperinnön hoidon avustuksia vai ei. Jo nämä muutokset saavat miettimään, toteutuuko tasavertaisuus eri puolella Suomea.

sdr
Rakennusperinnön hoito vaatii rahaa, pelkkä arvostus ei auta. | Huksenárbevieru dikšun dárbbaša ruđa, ii beare čappa sániid. Kuva: | Govva: Päivi Magga, Sámemusea Siida

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan museopoliittisen ohjelmatyön ja kulttuurirahoitusjärjestelmän uudistusta, ja näiden myötä museolakiakin ollaan vastaavasti uudistamassa. Kaikkien yhtäaikaisten isojen muutosten kokonaisvaikutusta kulttuuriympäristöjen suojelutyöhön ei taida tietää vielä kukaan. Toivottavasti Lapin ja erityisesti saamelaisten omaleimaista rakennusperintöä arvostetaan myös taloudellisen tuen muodossa ja vasta vakiintunut saamelaisalueen kulttuuriympäristötyö jatkuu tulevaisuudessakin.

Inarissa 28.2.2017

Päivi Magga, tutkija, Saamelaismuseo Siida

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

____

Dán čállosa letne čállán go bođiime kulturbirrasa suodjaleapmái guoski dáhpáhusas Kuopios. Letne leamaš gullamin áigeguovdilis ságaid kulturbirasbarggus. Dál leat dáhpáhuvvamin hui ollu áššit, mat laktásit kulturbirasbargui.

Musealágádusa resurssaid geahpedit ain ovddežis. Maŋimuš jagiid áigge kulturbirasbargu lea sirdojuvvon guovlludássái ja Musealágádus lea kulturbirrasa suodjaleami oasil soahpan ovttasbarggus museaiguin, lagamusat eanangottemuseaiguin.

Sámemusea lea riikkadási spesiálamusea. Sámemusea ja Musealágádus sohpe ovttasbarggus sámeguovllu arkeologalaš kulturárbbi suodjaleamis ođđajagimánus 2011. Eanadagaid ja huksenárbbi suodjaleami oasil seammalágan soahpamuš dahkkojuvvui njukčamánus 2016. Sámemusea vástida dál sámeguovllu kulturbirrasa suodjaleami eiseváldebarggus. Sámemusea lea áidna spesiálamusea, mas lea kulturbiraseiseváldebargu.

Riikkadási guovlogeavahanulbmiliid ja Eanangeavahan- ja huksenlága leat maid  nuppástuhttimin. Dálá ráđđehusa ulbmilin lea leamaš geahpedit byrokratiija. Danin EJB-guovddážiid rolla lea nuppástuvvan eiseválddis stivrejeaddjin ja rávvejeaddjin. Juo diibmá sirdásii spiehkastatlobiid gieđahallan EJB-guovddážiin gielddaide. EJB-guovddážat dikšot eanangottis doarjjaruđaid, maid priváhtaolbmot ja searvvit sáhttet ohcat jahkásaččat. Dasa lassin dat maid rávvejit huksenárbái laktáseaddji áššiin.

Nu lea nu guhká go EJB-guovddážat doibmet. Daid goittot áigot heaittihit eanangoddeođasmahttimis. Eanangottit bohtet boahtte áiggis vástidit kulturbirrasiid dikšumiid dárkkuhuvvon ruhtadeamis ja huksenrávvemis. Guđege eanangoddi oažžu ieš mearridit, makkár árvvu dat addá huksenárbbi gáhttemii, nappo juohkágo dat huksenárbbi dikšumii doarjjaruđaid vai ii. Juo dát nuppástusat bidjet smiehttat, ollašuvvágo mis sierra guovlluin Suomas ovttaveardásašvuohta.

Seamma áigge oahpahus- ja kulturministeriijas válmmaštallet museapolitihkalaš prográmmabarggu ja kulturruhtadeami ođasmahttima, ja daid olis ođasmahttet maid musealága. Buot stuorra ja seamma áigái dáhpáhuvvan nuppástusaid ollislaš váikkuhusa kulturbirasbargui ii dáidde diehtit giige. Sávvamis Lappi ja eandaliige Sámi hui earenoamáš huksenárbbi adnet árvvus ja juolludit bargui ruđa. Sávvamis maid easkka álggahuvvon sámi guovllu kulturbirasbargu joatkašuvvá boahttevuođasge.

Anáris 28.2.2017

Päivi Magga, dutki, Sámemusea Siida

Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida

 

 

 

Buori Sámi álbmotbeaivvi! Hyvää kansallispäivää!

Guovvamánu 6. beaivve jagis 1917 álggahedje Davviriikkaid sápmelaččat ovttasbargguset badjel riikkarájáid ja dát beaivi leage válljejuvvon Sámiid álbmotbeaivin. Beaivi lea merkejuvvon Suomas almmenáhkkái jagis 2004 ja dat lea virggálaš levgenbeaivi.

 

Čuohtejagi dassái bovdii máttasápmelaš Elsa Laula Renberg sápmelaččaid Troandimii čoahkkimii. Mannán vahkuloahpas Anáris Skábmagovat-festiválain oinniimet dokumeantafilmma sus. Elsa Laula Renberg lei nana sámenisu, guhte ovddidii sámiid áššiid olles váimmustis.  Son maid buvttii dan ovdán, ahte áidna vuohki, mo sápmelaččaid bastet oažžut áššiideaset ovddos guvlui lea dat, ahte sápmelaččat álget ieža dikšut áššiideaset.

Mii dáppe Sámemusea Siiddas sáhtit dadjat, ahte ná duođaige lea! Sápmelaččat leat ieža vuođđudan sámemusea go sii leat oaidnán dehálažžan  kulturárbbiset seailluheami ja vurkema maŋisbohttiide. Dán barggu mii joatkit Siiddas.

Álbmotbeaivve sámi kultuvrra oidno Siiddas ja Anáris máŋgga hámis. Girkosiidda álbmotbeaivvi ávvodoalut leat plánejuvvon gili doibmiid ovttasbargun. Ovttasbarggus lea ainge stuorra fápmu! Siiddasge lea prográmma iđidis gitta eahkedii. Álbmotbeaivvi mii ávvudit rabas uvssaiguin. Álbmotbeaivvi lassin mii ávvudit maid Suoma iehčanasvuođa ávvojagi! Maiddái Suoma presideanta ja rovvá Jenni Haukio oassálastet álbmotbeaivvi prográmmii Anáris.

Illudeatnot!

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Sari Valkonen

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda

____

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Kuudes päivä helmikuuta 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on merkattu Suomessa almanakkaan 2004 ja ja se on liputuspäivä.

Sata vuotta sitten Trondheimin kokouksen koollekutsuja oli eteläsaamelainen Elsa Laula Renberg. Viime viikonloppuna Inarin Skábmagovat-festivaaleilla näimme  dokumenttielokuvan Elsa Laulasta. Hän oli päämäärätietoinen ja voimakas saamelaisnainen, joka ajoi saamelaisten asioita. Hänen sanomansa oli mm. että ainoa keino, että saamelaiset saavat olojaan paremmaksi on se, että saamelaiset itse alkavat hoitaa omia asioitaan.

Saamelaismuseo Siidassa voimme todeta, että näin on! Saamelaismuseo on saamelaisten itsensä perustama museo. Saamelaiset ovat itse nähneet oman kulttuuriperintönsä säilymisen ja tallentamisen jälkipolville tärkeänä. Tätä Elsa  tehtävää jatkamme Siidassa. Jatkamme Elsa Laulan ja meitä aikaisempien sukupolvien viitoittamalla tiellä.

Kansallispäivänä Siidassa ja Inarissa saamelaisen kulttuurin kirjo näyttäytyy monelle tavoin. Kirkonkylän kansallispäivän juhlaohjelma on laadittu yhteistyössä kylän organisaatioiden kanssa. Yhteistyö on edelleenkin voimaa! Siidassa ohjelmaa on aamusta iltaan saakka. Päivää vietämme myös avoimin ovin, mutta erityisesti olemme halunneet huomioida lapsia ja nuoria järjestämällä heille oman kutsuvierastilaisuuden Siidassa osana SuomiSápmi 100+100+ -tapahtumaa. Kansallispäivän lisäksi vietämme samalla Suomen itsenäisyyden juhlavuotta! Myös Tasavallan presidentti ja rouva Jenni Haukio osallistuvat päivän ohjelmaan Inarissa.

Iloitsemme! Iloista päivää!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi

Pyeri säämi aalmugpeeivi!  Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Tässä on linkki Saamelaiskäräjien sivuille,  jossa on paljon asiaa kansallispäivästä:

http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1317&Itemid=39

Linkki Siidan tapahtumakalenteriin:

http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/suomispmi-100-100-2013-tapahtuma-siidassa