Kolttasaamelaisten väliaikaisilla asuinsijoilla |Nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsain jeällsõõʹjin

Kesäkuun alkupäivinä lähdimme yhdessä YLE Sápmin koltansaamenkielisen toimittajan Erkki Gauriloffin kanssa tutustumaan Vladimir ”Lati” Feodoroffin opastamana hänen perheensä väliaikaiseen asuinpaikkaan Isolle Arttajärvelle. Asuinpaikka oli ollut käytössä vuosien 1945–1949 välillä, ennen kuin Feodoroffin perheelle osoitettiin uusi asuinpaikka Sevettijärveltä.

Iso Arttajärvi sijaitsee Nangujärven tien varrella, lähellä itärajaa. Jätimme auton tien varteen, mistä suuntasimme kohti järven rantaa. Latilla oli vierähtänyt useampia vuosia viime käynnistä, mutta paikka löytyi nopeasti. Tasaisella aukiolla oli pienen, noin 4×4 m kokoisen, neliskulmaisen ja losoista tehdyn rakennuksen jäännös, jonka nurkassa oli romahtanut piisikiveys. ”Kämppä oli pystyssä vielä 1970-luvulla”, Lati muisteli, ”mutta jotkut porukat olivat sen metsäreissuillaan polttaneet. Tässä pirtin ympärillä oli lisäksi kolme eri aittaa. Niissä nukuttiin kesäisin, kun pirtti kävi ahtaaksi.”

Blogi31.8.2018_1
Lati Feodoroff perheensä pirtin jäännöksen äärellä. | Lääda Feodoroff piârrjes ǩeâmp paaʒʒtõõzz luʹnn.

Kolmen pikkuaitan paikat löytyivätkin Latin muistitiedon perusteella; yhdestä oli jäljellä maatunut, alin hirsikehikko ja toisesta ovenkarmin osa saranoineen. Kolmannesta ei ollut jäljellä mitään rakenteita, mutta paikka erottui hiekkaisena ja osin turpeettomana. Yksikään arkeologi ei olisi voinut sen perusteella päätellä, mitä siinä oli sijainnut. Hirsirakenteiset aitat oli joku myöhemmin siirtänyt alkuperäiseltä paikaltaan muuhun käyttöön.

Blogi31.8.2018_2
Pirtin ympärillä oli sijainnut kolme aittaa. Tämä erottui parhaiten järven rannalla. | Ǩeâmp pirr leʹjje leämmaž kolmm ääiʹt. Tät jeärsmi pueʹrmõsân jäuʹrr-reeddast.

Lähelle pirtin jäännöstä tehtiin tulet ja Erkki kaivoi haastatteluvälineet esille. Aurinko paistoi lämpimästi ja tuntui kuin miesten koltansaamenkielinen tarinointi olisi hiljentänyt koko kuivan kankaan. Kun Feodoroffin perhe oli saapunut Pohjanmaan evakkoreissulta, olivat vanhat asuinsijat ja tokat jääneet uuden rajan taakse. Niinpä kaikki oli jouduttu aloittamaan alusta: oli rakennettu pirtti ja aitat niistä aineksista, mitä saatavilla oli. Saksalaisten vankileireiltäkin oli haettu rakennustarpeita. Onneksi isäntä oli ollut käsistään kätevä ja veistänyt suuren männyn alla ainakin kolme venettä, joilla oli nuotattu ja verkosteltu kalaa pöytään. Yksi perheen lapsistakin oli syntynyt pirtissä.

Blogi31.8.2018_3
Tulistelemassa ja tarinoimassa Ison Arttajärven rannalla. Vasemmalla Erkki Gauriloff, oikealla Lati Feodoroff. | Tollstõõllmen da mušttleʹmmen Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast. Čiʹǯsbeäʹlnn Ääʹrhep Gauriloff, vuäʹljsbeäʹlnn Lääda Feodoroff. 

Aivan rannasta löytyi vielä kiuaskivien kasa, jonka ympärillä oli pienen hirsikehikon jäännös – sauna. Sen läheisessä hongassa oli puolentoistametrin korkeudella kirveellä veistetty, osin umpeutunut rasti. Epäilimme, että se oli asuinsijaa järven rannalta etsineiden Feodoroffin miesten merkintä, jolla tuleva asuinpaikka oli valittu ja osoitettu muille paikan olevan ”varattu”.

Lati muisteli Ison Arttajärven rannalla sijainneen myös Fofanoffin perheen pirtin, jonka lisäksi perheellä oli ollut aitta. Niitä päätettiin vielä yhteistuumin etsiä. Olimme jo palaamassa autolle, kun yhtäkkiä silmiini osuivat kauniisti veistetyt, harmaaksi aijastuneet aitan jalat. Hirsirakenteinen, salvottu aitta ilmeisesti siirretty pois tien varresta. Pirtin paikkaa emme kuitenkaan enää löytäneet – ehkä se oli tuhoutunut metsäautotietä rakennettaessa.

Blogi31.8.2018_4
Fofanoffin perheen asuinpaikasta olivat jäljellä enää aitan jalat. | Fofonooff piârri jeällsââʹjest leʹjje kuâđđjam tåʹlǩ teänab ääiʹt jueʹlj.

Päivä oli kerrassaan antoisa kaikille. Latin arvokkaan muistitiedon avulla Ison Arttajärven asuinpaikan ainutlaatuista historiaa tallentui Erkin nauhuriin, ja sitä kautta se siirtyy syksyllä 2018 Ylen Elävään arkistoon. Paikkaan liittyvää tietoa koordinaatteineen ja kohteen historiaa tallennettiin myös Saamelaismuseolle.

Yle Sápmi lähettää koltansaamenkielisessä ohjelmassaan tänä syksynä sarjan haastatteluita, jotka kertovat väliaikaisista asuinpaikoista. Kesä-heinäkuun aikana vierailimme Erkin kanssa Ison Arttajärven lisäksi muillakin asuinpaikoilla ja haastattelimme niillä asuneita tai paikkojen historiaa tuntevia ihmisiä.

Haastattelut ja tutkimukset liittyvät alkuvuonna 2018 käynnistyneeseen, Saamelaismuseon vetämään monitieteelliseen tutkimushankkeeseen, joka tutkii kolttasaamelaisten väliaikaisen asutuksen aikaa. Mukana hankkeessa ovat myös Yle Sápmi, Kolttakulttuurisäätiö, Oulun Yliopiston Giellagas-instituutin Kolttasaamelainen muistipankki-hanke ja Metsähallituksen Lapin luontopalvelut. Hankkeen tuloksilla juhlistetaan elokuussa 2019 vietettävää asuttamisen 70-vuotisjuhlaa.

 

Arkeologi Eija Ojanlatva

 

_________________________________________________

Ǩieʹssmannu aalǥâst vuõʹljim õõutâst YLE Sápmi nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuåimteei Ääʹrhep Gaurilooffin tobdstõõttâd Vladimir ”Lääda” Feodorooff piârri kõskkäiggsaž jälstempäikka Jõnn Aʹrttjäurra, son leäi še vuäʹpsteejen jiijjâs piârri jälstemsâjja. Jälstempäiʹǩǩ leäi leämmaž âânnmõõžžâst eeʹjjin 1945–1949 kõõskâst, ouddâl ǥu Feodoroff piârrja čuäʹjteš ođđ jälstempääiʹǩ Čeʹvetjääuʹrest.

Jõnn Aʹrttjäuʹrr sâjjdâtt Näŋŋjääuʹr čuõkku kuâŋŋsest, ââlda nuõrtiraaj. Kuõʹđim aaut čuõkku kuâŋŋsa, koʹst vuõʹljim jäuʹrr-reedd årra. Lääda ij leämmaž jeällam tääiʹben kuuʹǩǩ ääiʹj seʹst, leša päiʹǩǩ käunn’ji samai sõrgg. Tuõlbâs pääiʹǩest leäi uuʹcces, nuʹt 4×4 m šõõra, nelljtäkkšeeʹm da rännšmam preuʹnnmuõrrluuʹdin rajjum raajõõzz paaʒʒtõs, koon suåppast leʹjje täʹǩǩ-keäʹdǧǧkooska čuäʹǧǧen. ”Ǩeâmpp leäi võl ceäggat 1970-lååǥǥast”, Lääda mušttli, ”leša ǩeäk-ne leʹjje tõn meäʹccreeis poodd puälddam. Täʹst ǩeâmp pirr leʹjje lââʹssen kolmm jeeʹres ääiʹt. Tõin vueʹđđeš ǩieʹzz poodd, ǥu ǩiõmppu ij čaakkâm.”

Koolm uʹcc ääiʹt pääiʹǩ käunn’je Lääda moštt-teâđ vuâđald; vuõssmõs ääiʹtest leäi kuâđđjam mäddõõvvâm vueʹlmõs preuʹnnmuõrrkruugg da nuuʹbbest uhssraam kuʹsǩǩ veärttlines. Kuälmad ääiʹtest jiâ leämmaž ni vooʹps rajjâz, leša päiʹǩǩ leäi ååʹn vuõddslõõvvâm da lââuʹŋteʹm. Ij ni õhtt arkeolog leʹčči vuäittam tõn vuâđald juurdčed, mii tõn pääiʹǩest leäi leämmaž ooudbeäʹlnn. Preuʹnnmuõrâst rajjum ääiʹt leäi ǩii-ne serddam alggveärlaž pääiʹǩest mâʹŋŋlubust jeeʹres âânnmõʹšše.

Ââlda ǩeâmp paaʒʒtõõzz raajim tool da Ääʹrhep vaaʹldi mainstâʹttemneävvid õlmmsa. Peiʹvv paaʹšti pakksânji da tobddji ǥu åummai nuõrttsääʹmǩiõʹlle mušttlummuš leʹčči rääuhtam veeʹzz tän kuõlbbân. Ǥu Feodorooff piâr leäi puättam Vuâđđmäädd evakkoreeisast, leʹjje vuäʹmm jeällsââʹj da puäʒʒčiõkkâr kuâđđjam ođđraaj tuâkka. Nuʹt-ba feʹrttje eʹpet altteed aalǥâst: leʹjje raajjâm ǩeâmp da ääiʹt tõin raajjâmtarbbsin, mõõk leʹjje leämmaž vuäǯǯamnalla. Saksslai vaŋggleeiʹrin feʹrttje mâŋŋa še viǯǯâd raajjâmtarbbsid. Leekkas eeʹžžed leäi leämmaž čieʹppes ǩiõđin da viârrâm jõnn pieʹʒʒ vueʹlnn kuuitâǥ kolmm võnnâz, koin leʹjje piâssâm nueʹtted da ââʹnned sääiʹmid jääuʹrest da vuäǯǯam kueʹl pårdda. Õhtt piârri päärnain leäi še šõddâm ǩeâmpast.

Aivv reeddast käunn’ji võl säuʹnnǩiiuǥânǩieʹđji čuäʹǧǧ, koon pirr leäi uʹcc rännšmam preuʹnnmuõrrkruugg paaʒʒtõs– säuʹnn. Tõn luʹnn åårrai pieʹʒʒest leäi pieʹllneʹb mettar õll’jõõzzâst ääuʹšin viârrum, vuässas suâppam ruõss. Kaaʹddim, što tõt leäi jeällsââʹj jääuʹr reeddast ooʒʒji Feodoroff åummai meârkkam, koin pueʹtti jeällsââʹjj leäi vaalšum da nääiʹt čuäʹjtum pääiʹǩ leämmaž ”vaʹrrjum”.

Lääda mušttli Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast åårram še Fofonoff piârri ǩeâmp, koon lââʹssen piârrjest leäi leämmaž äiʹtt. Tõid tuʹmmjiim võl ooccâd. Leeiʹm juʹn mäccmen auʹtte, ǥu krootai čalmma eeʹttle moččânji viârrum, rännšmam šošnn’jam ääiʹt jueʹlj. Preuʹnnmuõrâst rajjum, sälvvum äiʹtt leäi možât sirddum meädda čuõkku kuâŋŋsest. Ǩeâmp sââʹj jeäʹp kuuitâǥ teänab kaunnâm – možât tõt leäi peâltum meäʹccauttčuõkku raajjâm poodd.

Peiʹvv leäi samai uʹvddeejes pukid. Lääda ärvvsaž moštt-teâđ veäkka Jõnn Aʹrttjääuʹr jeällsââʹj jiijjâsnallšem histoor ruõkkjõõvi Ääʹrhep mašinaaʹje, da tõn mieʹldd tõt jåttjââvv čâhčča 2018 Yle Jieʹlli arkiiʹve. Päikka õhtteei teâđ koordinaattineez da sââʹj histoor ruõʹǩǩeš še Sääʹm-muʹzeeja.

Yle Sápmi vuõlttad nuõrttsääʹmǩiõllsaž prograammâst tän čõõuč rääid mainstâttmõõžžid, kook mainste kõskkäiggsaž jeällsõõʹjin. Ǩieʹss-sueiʹnnmannu poodd leeiʹm kueʹssest Ääʹrhpin Jõnn Aʹrttjääuʹr lââʹssen še jeeʹres jeällsõõʹjin da säärntõõlim tõin jälsteejid leʹbe paaiʹǩi histoor tobddi oummuid.

Mainstâttmõõžž da tuʹtǩǩummuž õhttne alggeeʹjjest 2018 jåttjam, Sääʹm-muʹzei ǩieʹssem määŋgtiõđlaž tuʹtǩǩeemhaʹŋǩǩõʹsse, kååʹtt tuʹtǩǩad nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsaž aazztem ääiʹj. Mieʹldd haʹŋǩǩõõzzâst liâ še Yle Sápmi, Nuõrttsääʹmkulttuurfondd, Oulu Universiteeʹtt Giellagas-instituutt Nuõrttsääʹm-mošttbaŋkk-haʹŋǩǩõs da Meäʹcchalltõõzz Lappi luâttkääzzkõõzz. Haʹŋǩǩõõzz pohttmõõžžin prääzkjet påʹrǧǧmannust 2019 viõʹttjem aazztummuž 70-eeʹǩǩprääʹzniǩ.

 

Arkeolog Eija Ojanlatva

Mainokset

Maailma on pieni, sen näkee Sevetissäkin | Maaiʹlm lij uʹcc, tõn vuäinn še Čeʹvetjääuʹrest

Kolttien Perinnetalolla käväisi rovaniemeläinen pariskunta, joka vieraskirjaan kirjoittaessaan huomasi tuttuja nimiä. Edellisenä päivänä täällä oli käynyt tuttavapariskunta, jonka uusiseelantilaisella viinitilalla he olivat vierailleet joitakin vuosia aiemmin. He totesivat, että olisipa jännää törmätä Näätämön ruokakaupassa tuttuihin maapallon toiselta puolelta.

Sevettijärvellä heinäkuun helteet ovat vaihtuneet tavanomaisen elokuun armolliseen viileyteen. Heinäkuun 20. päivänä Kolttien Perinnetalolla vietettiin Inariviikkojen avajaisia. Väkeä oli paikalla runsaasti eri puolilta kuntaa ja kauempaakin. Ohjelmassa oli mm. juhlapuheita, leu´ddeja ja uuden kyläkodan siunaaminen yleishyödylliseen käyttöön. Ihmisiä on vieraillut Perinnetalolla mukavan tasaisesti koko kesän ajan ja ruska-ajan kävijöitä odottelemme vielä.

IMG_3064

Ihmiset kyselevät aika usein siitä, että millaista täällä on asua. He kysyvät mitä teen talvella ja millaista täällä on silloin, kun Perinnetalo on suljettu. Kun kuvailin olosuhteita eräälle hollantilaiselle miehelle, hän päätteli, että hard life. No, en voinut kieltääkään. Suomalaissyntyisen pariisittaren kanssa pohdimme, että mitä ihmiselle tapahtuu, kun ei saa nähdä aurinkoa pitkään aikaan. Pariisissa on kuulemma ollut epätavallisen pitkään pilvistä tänä kesänä ja se on aiheuttanut keskustelua auringottomuuden psyykkisistä vaikutuksista ihmisiin.

Ilahduttavan monet Etelä-Suomessakin katsovat televisiosta Saamenuutisia. Silti useimpia heistä yllättää tieto, että eri saamenkieliä on olemassa kymmenen. Inari-kuplassa varttunutta kesäteiniämme (Sevetin Peurojen palkkaamaa kesätyöntekijää) hämmästytti erityisesti se, että oikeasti Suomessa elää vielä vuonna 2018 ihmisiä, jotka eivät tunnista saamenlippua! Joitakin kävijöitä olen vauhtiin päästyäni häikäissyt – tai uuvuttanut – seikkaperäisellä kertomuksella inarinsaamen revitalisaation vaiheista.

Tällaisen etuoikeutetun kesätyöläisen päivissä on parasta se että, kun joku astuu tuosta ovesta sisään, minulla on aikaa kohdata hänet. Etuoikeutettu tunnen olevani nimenomaan siksi, että voin asua täällä kaukana kaikesta ja kaikista, ja ihmiset tulevat tänne – vieläpä sopivasti ripotellen – joka puolelta maailmaa vaihtamaan sanoja kanssani.

Kaisa Vuolukka

Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

____

Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst jeällõʹčče Ruäʹvnjaarǥâst kaallâž, sij vuâmmše kueʹssǩerjja ǩeeʹrjteen toobdâs nõõmid. Õõuʹdab peeiʹv tääiʹben leäi jeällam toobdâskaallâž, koon oʹđđseelaantlaž vijnntäälast sij leʹjje leämmaž kueʹssest mueʹdd eeʹjj ääiʹjab. Sij tuʹmmje, što leʹčči-ba hääʹsǩ vuõinnlõõttâd Njauddâm porrmõškaaupâst tobddsin jânnamkååʹdd nuuʹbb beäʹlnn.

Čeʹvetjääuʹrest sueiʹnnmannu paašt liâ jaukkâm da äärmlaž påʹrǧǧmään lij puättam ijsâsvuõđineez. Sueiʹnnmannu 20. peeiʹv õʹnneš Aanarneäʹttli ääʹveempeeiʹv Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Narood leʹjje pääiʹǩ âʹlnn vââʹlljest jeeʹresåʹrnn kååʹdd da še kuuʹǩǩben puättam. Prograammâst leʹjje ouddm. juhllmainnâz, leeuʹd da ođđ sijddkuäʹđ blouslõõvvmõš takai äuʹǩǩâânnmõʹšše. Oummu liâ kueʹssreissjam Äʹrbbvuõttpõõrtâst samai õõutnalla ǩieʹzz poodd da ǩeârõkääiʹj jooʹttjid vueʹrddep äʹlššaivuõđin.

IMG_3088

Oummu kõõjjâʹlle täujja, što tuʹǩǩee-a oummu jälsted tääiʹben. Sij kõõjjâʹlle što mâiʹd mon jiõčč tuejjääm tälvva da måkam tääiʹben lij ǥu iʹllak Äʹrbbvuõttpõrtt äävai. Ǥu kovvõʹllem åårrmõõžž hollanttnekka, son tuʹmmji, što hard life. Na, jiõm vuäittam ni ǩieʹldded. Lääʹddšââddaž pariistar neezznin smiõttim, što mäʹhtt ooumže ǩeävv, ǥu peiʹvv ij pääʹšt tääiʹben tälvva. Pariisâst lij leämmaž panntakainalla kuuʹǩǩ ääiʹj juʹn põʹlvves ǩieʹss da tõt lij šõddääm saǥǥstõõllmõõžž peeiʹvteʹmesvuõđ psyykklaž vaikktõõzzin oummuid.

Rämmõõʹtti määŋg Saujj-Lääʹddjânnmest še ǩeäʹčče televisiost Sääʹmođđsid. Kuuitâǥ määŋgaid seeʹst ǩeuʹǩǩal teâtt, što jeeʹres sääʹmǩiõl liâ lååi. Aanar-kopplõõzzâst šõddâm ǩieʹssnuõr (Sevetin Peura õhttõõzz paʹlǩǩeem ǩieʹsstuejjla) čuuʹdnõõʹsti jeäʹrben tõt, što tuõđi Lääʹddjânnmest jeäʹlle võl eeʹjjest 2018 oummu, kook jiâ toobd sääʹmliipp! Koid-ne jooʹttjid leäm hoodd vuäǯǯeen seuʹŋŋââttam – leʹbe levvtam – tääʹrǩeld mainsteeʹl aanarsääʹm revitalisaatio põõʹjin.

Näkam ooudvuõiggâdvuõttneǩ ǩieʹsstuejjla peeiʹvin lij pueʹrmõs tõt še, ǥu ǩii-ne eeʹttal tõʹst uusâst sizz, muʹst lij äiʹǧǧ vuõinnlõõttâd suin puârast. Ooudvuõiggâdvuõttneǩ jiõčč toobdâm leeʹd nuʹtt-i tõʹnt, što vuäitam jälsted tääiʹben kuʹǩǩen juõʹǩǩkast da juõʹǩǩ ääʹššest, da oummu puäʹtte tiiʹǩ – võl-ba vueʹǩǩsânji õõutnalla – juõʹǩǩåʹrnn maaiʹlm vaajted saaʹnid muin.

Kaisa Vuolukka

Čeʹvetjääuʹr Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuejjlaž

Kolttien perinnetalon kesä | Nuõrttsaaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹss

Kesäkuisena tiistaiaamuna Kolttien Perinnetalon ovesta astui sisään mies, joka oli tullut katselemaan vanhoja paikkoja. Miehen isä oli toiminut koltankielen tutkijana ja tehnyt lukuisia matkoja Sevettijärvelle 1960- ja 70-luvuilla. Koko perhe oli seurannut mukana keruumatkoilla ja teini-ikään tultuaan poika oli matkannut Sevettiin jo itsenäisesti kesälomien viettoon. Arki kolttakylässä oli edustanut hänelle toista maailmaa verrattuna kaupunkielämään Etelä-Suomessa.

DSC_1664_1

Ennen Perinnetalolle tuloaan mies oli kierrellyt läheisellä hautausmaalla ja löytänyt sieltä tuttuja nimiä. Viime käynnistä Sevetissä olikin vierähtänyt viisitoista vuotta. Miehellä oli mielessään monia kysymyksiä, mutta useita vuosia kylässä asuneena kykenin onneksi vastaamaan niistä useimpiin. Yhteisiä tuttuja löytyi heti. Kylän lähivuosien tapahtumien kertaamisessa vierähti kuin huomaamatta tunti ja toistakin.

Oli yksi erityinen tuttava, josta meillä molemmilla oli kerrottavaa ja jonka äkillinen poismeno oli jättänyt hämmennystä jälkeensä. Muistojen jakaminen Kolttien Perinnetalon rauhassa sitoi kiinni jonkin ilmassa leijuneen langanpätkän ja se tuntui vapauttavalta.

Kolttien perinnetalo Sevettijärvellä ei tavoittele sijaintinsa kaan takia turistimassoja, mutta tarjoaa valikoituneille kävijöilleen yksilöllisiä elämyksiä. Perinnetalo on myös tärkeä kohtaamispaikka kyläläisille, paikallisille ja entisille paikallisille, joiden muuttaessa pois kotiseudultaan ei tällaista ammattimaisesti koottua tietotaloa ole ollut olemassa. Tänä kesänä Perinnetalolla on jo vertailtu perinneruokareseptejä, tallennettu katrillitietoutta ja esitelty sveitsiläisen ompeluseuran jäsenelle helmikirjailun alkeita. Maltan tuskin odottaa, mitä mieltä kuohuttavaa vielä onkaan edessä, kun ruska-aikaan asti saan työskennellä tällaisessa paikassa.

DSC_0521

Kaisa Vuolukka

Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

 

_______________

Mooččâs ǩieʹsstueʹlää õʹhtten mââibaarǥ nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt uusâst puõđi sizz ååum, son leäi puättam ǩiõččeed vuäʹmm paaiʹǩid. Åumma eʹčč leäi tåimmjam nuõrttsääʹmǩiõl tuʹtǩǩeejen da jeällam määŋgai määŋgai vuâra Čeʹvetjääuʹrest 1960- da 70-lååǥǥ beäʹlnn. Piâr leäi leämmaž mieʹldd noorrâm-maaʹtǩin da mâŋŋa nuõrrân päʹrnn leäi puättam juʹn õhttu Čeʹvetjäurra luõvâsvuõđ poodd. Argg sääʹmsiidâst leäi eeʹtǩǩääm suʹnne nuuʹbb maaiʹlm ǥu veʹrddââll lâʹnnjieʹllem Saujj-Lääʹddjânnmest.

Õuddâl Äʹrbbvuõttpõʹrtte pueʹttem ååum leäi vaaʒʒčam täʹst âʹlddpirrõõzz jaamm’ji ruõkkâmsââʹjestst da kaunnâm toʹben suʹnne toobdâs nõõmid. Čeʹvetjääuʹrest son leäi jeällam vittmlo eeʹǩǩed mââiårra. Åummast leʹjje miõlâst määŋg kõõččmõõžž, da mäŋgg eeʹjj juʹn jiõčč Čeʹvetjäuʹrrneʹǩǩen täʹst kâʹl teâđast põʹsttem vaʹstteed maŋggu suu kõõččmõõžžid. Mainsteen tõʹst muännast käunnje še mäŋggaz õhttsaž tobddâz. Siid âʹlddeeʹjji šõddmõõžžid mainsteen muännast mõõni äiʹǧǧ samai ǩiõrggânji, âlddsin kueʹhtt čiâss.

_HT_1325

Leäi õhtt miõʹlle kuâđđjam toobdâs, ǩeäʹst muännast leʹjje kuhttuin jiânnai pueʹr moošt da suu meädda mõõnnmõš leäi kuâđđam jiijjâsnallšem lääđđmõõžž mõõnnâmäigga. Moošti jueʹǩǩmõš nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt rääuhast čõõni ǩidd ääimest siʹŋŋeei lääiʹjkuuʹsǩ da tõt tobddji samai pååđai peäʹsttmen.

Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõrtt Čeʹvetjääuʹrest ij täävtõõl ni sâjjõõzzes diõtt tuʹriʹstjiânâsvuõđ, leša taʹrjjad snäätnas jooʹttjid oʹdinakai tobdlmid. Äʹrbbvuõttpõrtt lij še vääžnai vuõinnlõõttâmpäiʹǩǩ sijddneeʹǩǩid, da ouddâl tääiʹben aassjid, kook liâ dommvuuʹdest vuâlggam jeeʹres päikka jälsted, sij seerdeen iʹllak näkam ämmatnallšânji rajjum teâttpõrtt leäkku tâʹl võl leämmaž. Tän ǩieʹss poodd Äʹrbbvuõttpõõrtâst liâ juʹn veʹrddõõllâm äʹrbbvuõttporrmošreseeʹptid, ruõkkâm kaʹdreʹlteâđaid da cuäʹjtõõllâm sveiccjânnamlaž kuärramsieʹbr vuäzzliʹžže peʹsserǩeʹrjjtueji alggteâđid. Maaltam illvââ vueʹrdded, mõõk teʹbe miõl kaggi liâ võl pueʹttmen õuʹdde, ǥu leäm ǩeârõkpoodd võl tuejast tännallšem miõllǩiddsaž pääiʹǩest.

Kaisa Vuolukka

Čeʹvetjääuʹr nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuejjlaž

Siida näkyy ja kuuluu – lyhyesti Siidan markkinoinnista | Siida oidno ja gullo – oanehaččat Siidda márkanastimis

Siida on niin upea kokonaisuus, että siitä on ilo ja kunnia kertoa niin koti- kuin ulkomaillakin! En ole yksin tämän mielipiteeni kanssa. Teemme Siidan markkinointia tiiminä, jossa on meitä jäseniä niin Saamelaismuseosta kuin Ylä-Lapin luontokeskuksesta ja ravintola Sarritista.

Lapin Susien myyjäiset 2017
Siidan tulevia tapahtumia ja näyttelyitä sekä Siida Shopin omia tuotteita esittelemässä Lapin Susien joulumyyjäisissä Ivalossa 2017.

Kiitettävä osa Siidan näkyvyydestä tulee paikallisen ja valtakuunnallisen media kautta, kun nämä välittävät uutisiamme ja tiedotteitamme luettavaksi ja kuultavaksi. Lisäksi mainostamme lähialueen lehdissä tapahtumistamme ja näyttelyistämme sekä Siidasta yleisesti, jotta tarjontamme tavoittaisi mahdollisimman monen kiinnostuneen.

Sosiaalisesta mediasta aktiivisimmin Siidassa käytetään tiedottamiseen ja markkinointiin Facebookia http://www.facebook.com/siidainari. Sieltä löytyvät ajankohtaisimmat kuulumisemme sekä tapahtuma- ja näyttelytietomme. Instagram tilit meillä on sekä Siidalla #siidainari että Siida Shopilla #siida_shop. Twitteriin jaamme suurimpia uutisiamme @SiidaInari.

Minusta mukavinta markkinoinnissa on ihmisten kohtaaminen. Kasvokkain on helppo esitellä Siidaa sekä kuulla kokemuksia ja saada palautetta. Kohtaamme mahdollisia tulevia vieraitamme messuilla, tapahtumissa ja workshopeissa. Osallistumme vuosittain tammikuussa Matka Messuille Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n osastolla.

Lisäksi olemme nyt kahtena vuonna olleet mukana Ivalossa Lapin Susien joulumyyjäisissä kertomassa uusista vaihtuvista näyttelyistämme. Tänä vuonna messuilin Siidaa esitellen myös Tampereella Super Messuilla 20.-22.4. Inarin Lapin Matkailu ry:n osastolla. Kuluttajamessujen lisäksi minä ja kollegani tapaamme matkanjärjestäjiä workshopeissa, joissa ammattilaiset kohtaavat tavoitteellisesti etsien uusia kohteita ja kumppaneita. Workshopeissa tapaamiset ovat ennakkoon sovittuja ja tapaamiset kestävät 10 min. Onneksi lyhyessäkin ajassa saa Siida-kipinän sytytettyä.

Supermessut 2018

Tampereella Supermessuilla huhtikuussa 2018 Inarin Lapin Matkailu ry:n kanssa yhteisosastolla.

Kaikkein antoisinta on esitellä Siidaa paikan päällä. Vuoden aikana kierrän Siidassa puolen sadan matkanjärjestäjän ja press-edustajan kanssa. Lähes kaikki matkanjärjestäjävieraistamme ovat hyvin vaikuttuneita Siidasta ja ovat alkaneet tuoda asiakkaitaan vieraiksemme. Press-vieraamme ovat kirjoittaneet Siidasta lukuisia artikkeleita ja tuottaneet videoita, joita on julkaistu ympäri maailman.

Tänä vuonna Siidan täyttäessä 20 vuotta on markkinoinnin painotus ollut 20 v juhlavuoden tapahtumissa ja näyttelyissä. Lisäksi tänä vuonna on asteittain otettu käyttöön Siidan uusi ilme. Siidan logo on uusittu ja värimaailmaa sekä ulkoasua raikastettu. Juhlavuoden aikana myös Siidan nettisivut tulevat uudistumaan ja tästä tiedotamme lisää, kun sivut ovat valmiit.

Lämpimästi tervetuloa Siidaan!

Minna Väisänen

Asiakaspalveluvastaava – Siidan yhteismarkkinoinnin yhteyshenkilö

____

Siidda lea nu earenomáš fiinna ollisvuohta ja das lea illu ja gudni muitalit Suomas go olgoriikkainge! Ja in leat dušše mun gii ná jurddaša. Mii márkanastit Siidda ovttas ja min jovkui gullet olbmot Sámemusea, Badje-Sámi luondduguovddáža ja restoráŋŋa Sarrida bealde.

Siida oidno eanáš báikkálaš ja riikkaviidosaš medias, go dát muitalit ođđasiid Siidda birra ja almmustahttet min dieđáhusaid. Lassin mii márkanastit min dáhpáhusaid ja čájáhusaid ja Siidda oppalohkái báikkálaš áviissain, vai diehtu min doaimmaid birra olaha daid geat dain leat beroštuvvan.

Sosiala medias eanemusat Siida geavaha márkanastimii ja diehtojuohkimii Facebook http://www.facebook.com/siidainari. Doppe gávdnojit áigeguovdilis dieđut min doaimmaid, čájáhusaid ja dáhpáhusaid birra. Instagram-konttut mis leat Siiddas #siidainari ja Siida Shop -gávppážis #siida_shop. Twitterii juohkit stuorámus ođđasiid @SiidaInari.

Matkamessut 2018
Helsingissä Matkamessuilla tammikuussa 2018 Inari-Saariselkä Matkailu oy:n osastolla mukana.

Mu mielas márkanastimis suohttaseamos lea leat olbmuiguin dahkamušas. Njunnálagaid lea álki muitalit Siidda birra ja gullat vásáhusaid ja oažžut máhcahaga. Mii deaivat min boahttevaš gussiid meassuin, dáhpáhusain ja bargobájiin. Mii váldit oasi juohke jagi ođđajagimánus Mátkemeassuide ja mii leat Inari-Saariselkä Matkailu Oy ossodagas. Dán lassin mii leat leamaš guktii mielde Avvilis Lapin Sudet ordnen juovlavuovddálmasain muitaleamen molsašuvvi čájáhusain. Dán jagi ledjen mielde maid Tampereella Super Messuin 20.-22.4 muitaleamen Siidda birra Inarin Lapin Matkailu rs ossodagas. Golaheaddjimeassuid lassin moai kollegain deaivvadetne mátkkiid ordnejeaddjiid bargobájiin. Doppe ámmátolbmot besset deaivvadit nuppiideasetguin ja ohcet ođđa oktavuođaid ja ovttasbargoguimmiid. Barjobájiid deaivvadeamit leat sohppon ovddalgihtii ja dat bistet sullii 10 minuhta. Lihkus oanehisge áiggisge bastá muitalastit Siidda birra nu, ahte olbmuin lea miella vásihit eanet.

UlkolakanaBuot suohttaseamos lea muitalit Siidda birra báikki alde. Jagi áigge jođán Siiddas ovttas viđainlogiin mátkkiid ordnejeaddjiin ja press-ovddasteaddjiin. Masá buot mátkkiid ordnejeaddjit, geat galledit dálus, leat vásihan Siidda hui earenomáš báikin ja leat buktigoahtán áššehaččaideaset Siidii. Press-guossit fas leat čállán Siidda birra máŋggaid artihkkaliid ja buvttadan videoid, mat lea almmuhuvvon miehtá máilmmi.

Dán jagi go Siida deavdá 20 jagi, de lea márkanastima váldodeaddu leamaš 20-jagi ávvujagi dáhpáhusain ja čájáhusain. Lassin dán jagi lea vehážiid mielde váldon atnui Siidda ođđa olgguldas hápmi. Siidda logo lea ođasmahtton ja ivnnit leat šearasman. Ávvujagi áigge maiddái Siidda neahttasiiddut ođasmuvvet ja dán birra muitalat lasi dalle go siiddut leat gárvásat.

Vaimmolaččat bures boahtin Siidii!

Minna Väisänen

Vástideaddji áššehasbálvaleaddji – Siidda oktasašmárkanastima oktavuođaolmmoš

Siida 20 jagi! | Siida 20 vuotta!

Šaddanbeaisáŋgáris dávjá jerro, ahte mo dat orru boarásmuvvat. Šaddanbeaivve muittašit vássán áiggiid ja smihttet boahttevuođa. Lea maid giitosiid áigi.

Na, mo dat orru 20 jahkásaš Siida? Mii leat ilolaččat! Ávvubeaivvi ovdii mii leat rahčan sakka, maŋimus beivviid ja mánuid. Ávvubeaivve rahpat guokte čájáhusa, áigelinnjá Siidda – Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža historjjás  ja ávvučájáhusa Johan Nuorgam, Sámemusea vuođđudeami njunuš albmá birra. Nuorgam-čájáhusain mii háliidat giitit ja muitit daid museaolbmuid ja -bargiid, geat ledje ovdal min.

Mii háliidat rahpat uvssaid buot min ustibiidda, ovttasbargoguimmiide ja galledeaddjiide. Ávvubeaivve mis leat rabas uvssat. Guossohat gáfe ja gáhku ja illudat oktasaš bálgás ovttas ustibiiguin.

Šaddanbeivviid áigge lea lunddolaš smiehtastit maid historjjá birra, vássá jagiid ja daid vásáhusaid, muosáhusaid ja fearániid maid leat beassan vásihit. Ná musea geahččanguovllus dát maŋosguovlluid geahččan orru maid hui lunddolaš. Sámemusea lei álggos vuos olgomusean masá 40 jagi ja dál Siida lea doaibman guoktelogi jagi musean, man leat dikšon ámmátlaččat.

Ollu lea dáid jagiid áigge dáhpáhuvvan. Museas leamašan molsašuddi čájáhusat lagabui 70, ja dáhpáhusat logiid náre. Miljon galledeaddji! Ja bargiid mearri lea maid lassánan. Mii leat ožžon ođđa ovttasbargoguimmiid ja čanusjoavkkuid, ja ustibiid. Máŋgga láhkai ja máŋgga dásis leat mii ovdánan.

Ávvudoaluide lea gullan maid dat, ahte mii bargit leat bargan iežamet áigelinnjá, masa mii leat merken iežamet mielas mearkkašáhtti dáhpáhusaid. Juohkehaš lea merken daid dan rájes go iežas oktasaš historjá Siiddain lea álgán. Ná maiddái dat mearkkašáhti dáhpáhusat ja lihkostuvvamat, mat leat dáhpáhuvvan kulissaid duohkin, besset oidnosii. Miellagiddevaš lea goittotge dat, ahte máŋggat mearkkašahti dáhpáhusat maiddái bargiid mielas leamaš dat, main mii leat beassan leat ovttas olbmuiguin, áššehaččaiguin ja verddiiguin. Ovttas bargan ja leahkin addá fámuid.

Šaddanbeivviid áigge lávejit smiehtadit maid boahttevuođa. Stuorra áššit leat ovddabealde. Boahtte mánus čielgá oažžugo Siida ruhtadeami guhká vurdon viiddideami várás. Ja dat lea sihkkar, ahte mii joatkit dán seamma bálgá mielde. Mii háliidat leat lássa ja maiddái uksa sámekultuvrii. Mii háliidat doallat uvssaid rabas ja šielmmáid vuollegažžan. Sámemusea bargun lea nannet sámiid kultuvrralaš iešdovddu. Seammás mii juohkit dieđu ja áddejumi iežamet kultuvrra birra daidda geat das leat beroštuvvan. Mis lea earenomáš fiinna bargu ja dan mii bargat movttegit.

Blogi
Ođđa Siida-sohkabuolva lea šaddamin. Siidda duhkoraddanbeaivi olgomuseas 2010.

Ja lohppii giitosat! Liegga giitosa Siidda bargiide – ovddeš, dálá ja maiddá boahttevaš bargiide. Giitu ovttasbargoguimmiide, ustibiidda, verddiide. Šaddá hui earenomáš ávvubeaivi!

Giitevaš mielain

Sari

Áibmejot´ Jovnna Ánná Sari

 

_______________________________________________

Syntymäpäiväsankarilta kysytään usein miltä tuntuu täyttää vuosia. Syntymäpäivän aikaan muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. On myös kiitosten aika.

Niin, miltä tuntuu 20v. Siida? Olemme iloisia! Juhlapäivää varten on tehty paljon töitä, viime päivät ja kuukaudet.  Juhlapäivänä avataan kaksi näyttelyä, aikajana Siidan – Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen historiasta sekä juhlanäyttely Johan Nuorgamista, Saamelaismuseon perustamisen keulahahmosta. Nuorgam-näyttelyllä haluamme muistaa ja kiittää meitä edeltäneitä museolaisia.

Syntymäpäivien aikaan on luonnollista miettiä historiaa, elettyjä vuosia, saatuja kokemuksia. Näin museonäkökulmasta katsoen taakse katsominen on myös hyvin luontevaa. Saamelaismuseo on toiminut ensi ulkomuseona miltei 40 vuotta ja nyt takana on Siidassa jo kaksikymmentä vuotta ammatillisesti hoidettuna museona.

Paljon on vuosiin tapahtunut. Museolla on ollut vaihtuvia näyttelyjä lähes 70, ja tapahtumia kymmenittäin. Miljoona näyttelykävijää! Henkilökunnan määrä on kasvanut. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä on saatu, ystävyyssuhteita solmittu. Monella tavalla ja tasolla ollaan kehitytty.

Juhlaan on kuulunut myös se, että henkilökunta on tehnyt oman aikajanan, jonne olemme merkinneet omasta mielestämme merkittävimpiä virstanpylväitä alkaen siitä, milloin itse kunkin oma yhteinen historia Siidan kanssa alkoi. Näin myös kulissien takaiset onnistumiset ja merkittävät asiat tulevat näkyviin. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että monet merkkipaalut myös henkilökunnan mielestä ovat ne, jossa ollaan oltu yleisön, asiakkaiden ja väärtien kanssa tekemisessä. Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys voimaannuttaa.

Syntymäpäivien aikaan tulee mietittyä myös tulevaa. Isoja asioita on edessä. Ensi kuussa selviää, saako Siida hartaasti odotettuun laajennukseen rahoituksen. Ja varmaa on, että jatkamme tällä samalla linjalla.  Haluamme olla paitsi ikkuna myös ovi saamelaiskulttuuriin. Haluamme pitää ovet auki ja kynnykset matalina. Saamelaismuseon tehtävä on vahvistaa saamelaisten kulttuurista itsetuntoa. Samalla jaamme tietoa ja ymmärrystä kulttuuristamme siitä kiinnostuneille. Meillä on hieno tehtävä ja sitä ilolla toteutamme.

Haluamme myös avata ovet kaikille ystävillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kävijöillemme. Juhlimme avoimin ovin. Tarjoamme kakkukahvit ja iloitsemme yhteistä taivaltamme yhdessä ystäviemme kanssa.

Ja loppuun kiitokset! Lämpimästi kiitoksia Siidan henkilökunnalle – meitä edeltäneille museolaisille, nykyisille siidalaisille ja myös tuleville. Kiitokset yhteistyökumppaneille, ystäville, väärteille. Mahtava juhlapäivä edessä!

Kiitollisin mielin,

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Johan Nuorgam – ideasta Siidan juhlavuoden yhteisnäyttelyksi | Johan Nuorgam – ideas Siidda ávvujagi oktasaščájáhussan

Muistamme hyvin innostuksemme vuonna 2014, kun lähdimme ideoimaan Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseon yhteisnäyttelyä Saamelaismuseon ”isän” Johan Nuorgamin Kansallismuseoon keräämistä esineistä. Saamelaismuseosäätiön hallituksen jäsen ja Kansallismuseon intendentti Ildikó Lehtinen esitteli idean osapuolille ja näyttelyn suunnittelu käynnistyi. Luontevaksi näyttelyn ajankohdaksi valittiin Siidan 20-vuotisjuhlavuosi 2018.

Saamelaisten kulttuurilähettiläs Johan Nuorgam toimi nuoruudessaan 1930-luvun alkupuolella Helsingin Seurasaaressa oppaana, jolloin hän keräsi ja toimitti saamelaisesineistöä Kansallismuseon kokoelmiin. Esinekokonaisuudessa on noin 75 esinettä ja ne ovat pääosin käyttöesineistöä. Kokoelmassa on jo arkikäytöstä poistuneita erikoisuuksia kuten lumenpuistamissarvi ja virsikannel. Esineiden kerääjänä Johan Nuorgam teki pikkutarkkaa työtä; hän merkitsi muistiin esineiden alkuperäisiä omistajia ja paikkakuntia. Esineiden taustatietojen tärkeyden ymmärtäminen ei ollut niin tavallista tuohon aikaan – Johan Nuorgam oli siis kulttuuriperinnön tallentajanakin aikaansa edellä.

Siidan juhlavuoden ja -näyttelyn lähestyessä, Kansallismuseo siirsi esineet Vantaan kokoelmakeskukseen, jossa pääsimme niihin tutustumaan syksyllä 2017. Esineet puhdistettiin ja pakattiin konservaattoreiden toimesta Inariin kuljetusta varten. Esineet matkasivat läpi Suomen talviseen Inariin lämpimässä taidekuljetusautossa.

 

Nyt esinelaatikot odottavat rivissä näyttelysalissa ja näyttelyn rakentaminen voi viimein alkaa. Tämä on meille kaikista mielenkiintoisin vaihe näyttelyprosessissa – pääsemme vihdoin näkemään suunnittelutyömme tulokset. Tyhjät vitriinit odottavat esineiden esillepanoa, joka haastaa mielikuvitustamme. Joukossa on esineitä, joiden käyttötarkoitus ei ole meillekään selvillä. Odotamme innolla, mitä lisätietoa näyttelykävijät voivat antaa näihin esineisiin.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

“Ei voimilla pärjää, vaan konsteilla.”

Johan Nuorgam 1933: Elämänviisautta Iijärveltä

Tervetuloa tutustumaan Johan Nuorgamin elämäntyöhön saamelaisten kulttuurilähettiläänä ja hänen keräämään upeaan esineistöön 27.3.2018 alkaen.

 

kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuenssi Anni Guttorm

_______________________________________________

Dáppe Siiddas mii muitit vel bures dan movtta jagis 2014 go álggiimet plánet Suoma álbmotmusea ja Sámemusea oktasaščájáhusa Sámemusea “áhci” Johan Nuorgama Álbmotmuseai čoaggán dávviriin. Sámemuseavuođđudusa stivrra lahttu ja álbmotmusea intendeanta Ildikó Lehtinen buvttii idea ovdan oassebeliide ja čájáhusa plánen vulggii johtui. Lunddolaččat čájáhusáigin válljejuvvui Siidda 20-jagiávvujahki 2018.

Sámiid gaskusteaddji Johan Nuorgam lei nuorra albmán 1930-logu álggus Helssega Seurasaaris ofelažžan ja dalle son čokkii ja doaimmahii sámedávviriid Álbmotmusea čoakkáldagaide. Dávvirollisvuođas lea sullii 75 dávvira ja dain stuorámus oassi lea atnubiergasat. Čoakkáldagas leat jo anus eret báhcan erenomášvuođat dego savnnjašančoarvi ja sálbmagándil. Dávviriid čoaggin Johan Nuorgam barggai hui dárkilis barggu; son merkii muitui dávviriid álgoálgosaš oamasteddjiid ja báikegottiid. Dávviriid duogášdieđuid dehálašvuođa ádden ii lean nu dábálaš duon áigge – nappo Johan Nuorgam maiddái kulturárbbi vurkejeaddjin áiggis ovdal.

Go Siidda ávvujahki ja -čájáhus lahkonišgođii, Álbmotmusea sirddii Nuorgama čoakkáldaga Vantaa ođđa čoakkáldatguovddážii, gos beasaime daid oaidnit čakčat 2018. Čoakkáldatguovddáža konservahtorat buhtistedje ja báhkkejedje dávviriid Anárii sirdima várás. Dávvirat mátkkoštedje Suoma čađa Anára dálvebuollašii liegga, dáidaga fievrrideapmái oaivvilduvvon biillain.

Dál dávvirlođát vurdet čájáhuslanjas ja čájáhusa huksen beassá viimmat álgit.  Dat lea munnuide buot eanemus miellagiddevaš muddu čájáhusproseassas – moai besse viimmat oaidnit plánenbargome bohtosiid. Guoros vitriinnat vurdet dávviriid stellema, mii gal hástá munno miellagovahusa. Oassi dávviriin leat dakkárat, maid geavahandárkkuhus ii leat vel munnuidege čielggas. Sávvamis min čájáhusguossit máhttet dievasmahttit dávviriid duogášdieđuid.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

Johan Nuorgam 1933: Eallinviisodagat Idjajávrris

Bures boahtin oahpásmuvvat Johan Nuorgama eallinbargui Sámi gaskkusteaddjin ja su čoaggán fiinna dávviriidda 27.3.2018 rájes.

 

čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuensa Anni Guttorm

Buori sámi álbmotbeaivvi! | Pyeri säämi aalmugpeeivi! | Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! | Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

92-22Aurinko on jo korkealla, on kaunista ja kuulasta. –On ylellistä saada asua näin ihanalla seudulla!

Helmikuu alkaa meillä aina juhlin. Kuudes päivä helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä.  Vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Se on myös virallinen liputuspäivä.

Tänään Inarin koululaiset ja kylän väki kokoontuvat Siidan pihalle lipunnostoon. Yhdessä lauletaan Saamen suvun laulu, ja sen jälkeen hajaudutaan kylän erilaisiin tilaisuuksiin ja juhlallisuuksiin, työpajoihin tai kirkonmenoihin. Siidassa kansallispäivää vietetään avoimin ovin, ja toivotamme kaikki tervetulleiksi Siidaan!

Meille on tärkeää olla mukana kansallispäivän tapahtumissa itse kansallispäivän vuoksi, mutta myös yhteisen tekemisen takia. Yhteistyö kylän eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken sujuu jouhevasti. Yhdessä tekeminen välittää myönteistä asennetta ja tekemisen meininkiä. Mahtavaa on myös, että lapset ja nuoret osallistuvat tapahtumiin innolla!

Iloista kansallispäivää!

Sari

 

Sari Valkonen

Museonjohtaja

 

______

Beaivváš lea juo oidnošgoahtán ja olgun lea hui čáppat ja šearrát. – Lea illu orrut dáppe davvin!

Guovvamánnu álgá min dálus álo feasttain. Guovvamánu guđat beaivve lea sámi álbmotbeaivi. Vuosttas davviriikalaš sámi čoahkkin dollui  guovvamánu 6. beaivve 1917 ja dát seamma beaivi válljejuvvui maid sámi álbmotbeaivin. Dat lea maid virggálaš levgenbeaivi.

Odne Anára skuvlla oahppit ja Anára girkosiidda olbmot čoahkkanit Siidda šilljui geassit sámeleavgga leavgastággui. Ovttas mii lávlut Sámi soga lávlaga, ja dan maŋŋá leat iešguđetlágan doalut ja feasttat, bargobájit ja girkostallamat miehtá márkana maidda olbmot dollejit leavgga geassima maŋŋá. Siiddas leat álbmotbeaivve olles beaivvi rabas uvssat, ja mii sávvatge didjiide bures boahtima Siidii!

Midjiide lea dehálaš leat mielde álbmotbeaivvi dáhpáhusain ieš álbmotbeaivvi dihte, muhto maiddái dan dihte, ahte beassat bargat ovttas. Ovttasbargu gili sierra organisašuvnnaid ja olbmuid gaskka doaibmá bures. Ovttas bargan muitala maid das, ahte mis lea mokta ja illu. Hui suohtas lea maid dat, ahte mánát leat movttegit mielde dáhpáhusain!

Somás álbmotbeaivvi!

Sari

 

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda