Samii Litto ry:n arkiston järjestäminen osana korkeakouluharjoittelua | Samii Litto searvvi arkiivva ordnen oassin allaskuvlahárjehallama

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan avaamisesta yleisölle tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Idea saamelaismuseosta kuitenkin nousi esille jo vuonna 1958, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry heräsi siihen, että saamelaisten vanha materiaalinen kulttuurinen oli katoamassa. Sodat olivat tuhonneet rakennukset maanteiden varsilta ja säilyneet rakennukset olivat huonossa kunnossa. Lapin Maakuntaliiton aloitteesta ja Suomen Museoliiton suosituksesta Samii Litto ry perusti saamelaismuseon Inariin vuonna 1959 rakennusperinteen ja muun materiaalisen kulttuurin säilyttämiseksi.  Alue museolle saatiin valtion omistamalta Lääkintöhallinnolta. Turun yliopiston Varsinaissuomalaisen ja Pohjalaisen osakunnan ylioppilaat valjastettiin keräämään esineitä museoon ja kartoittamaan rakennuksia museoalueelle siirrettäväksi. Saamelaismuseo eli nykyinen ulkomuseo avattiin yleisölle 1963.

saamva0183_045
Turun yliopiston opiskelijoita ja Samii Litton toiminnanjohtaja Juhan Nuorgam Inarin matkailuhotellin portailla kesällä 1966. | Turku universitehta studeanttat ja Samii Litto doaimmajođiheaddji Juhan Nuorgam Anára mátkehotealla ráhpain geassit 1966. Kuva | Govva: Maj-Lis Hahto
va18_038
Samii Litto ry:n kokoustaa 27.1.1983 Hotelli Ivalossa. |Samii Litto čoahkkimastá 27.1.1983 Hotealla Ivalos. Vasemmalta | Gurut ravddas: Jouni Helander, Erkki Jomppanen, Matti Jomppanen, Tarmo Jomppanen, Iisakki Paadar ja Isak Guttorm. Kuva | Govva: Hilja Jomppanen

Saamelaismuseo ei ole kuitenkaan Samii Litto ry:n ainoa hanke, vaan yhdistys otti aktiivisesti kantaa saamelaisiin liittyviin asioihin ja pyrki turvaamaan saamelaisten etuja jälleenrakennusaikana. Samii Litto ry:n muita merkittäviä saavutuksia ovat muun muassa saamelaislähetystön organisointi Helsinkiin vuonna 1947 ja Saamelaisen kristillisen kansanopiston perustaminen Inariin vuonna 1952. Lisäksi Samii Litto pyöritti pitkään leirintäaluetta Inarin kirkonkylällä. Samii Litto perusti Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiön vuonna 1986, jolloin museon toiminta irrotettiin Samii Litto ry:n toiminnasta. Vähän tämän jälkeen Samii Litto ry lopetti toimintansa.

Samii Litto ry:llä on ollut suuri merkitys saamelaisten aseman rakentumisessa. Samii Litto ry:n arkisto on sijoitettuna Saamelaismuseo Siidaan, mutta sen aikaisemmista vaiheista on vähän tietoa. Samii Litto ry:n arkisto sisältää monenlaista tietoa liittyen esimerkiksi saamelaispolitiikan alkuvaiheisiin tai leirintäalueen pyörittämiseen. Ongelmana on kuitenkin ollut arkiston järjestämättömyys, mikä tekee arkiston käytöstä hidasta ja työlästä. Oikeiden asiakirjojen löytäminen oikeista arkistolaatikoista on pääosin tuurista kiinni.

Tänä kesänä tehtävänäni on kuitenkin järjestää ja luetteloida Samii Litton arkisto, jotta arkistosta tuli käyttäjäystävällisempi. Arkistonmuodostuksen pohjana toimii viranomaisarkistojen järjestelykaava eli ABC -kaava, joka perustuu asiakirjojen syntyyn, muotoon ja osin tietosisältöön. Olen kuitenkin muokannut kaavaa arkiston luonteelle sopivammaksi. Painotan ABC -kaava enemmän kuitenkin tietosisällön mukaiseen luokitteluun. Esimerkiksi kirjeistö kohdasta löytyy museon alkuvaiheen ylioppilasleireihin liittyvä kirjeenvaihto, joka järjestetään sitten uusimmasta vanhimpaan. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on hitaampaa kuin asiakirjojen muotoon ja syntyajankohtaan perustuva luokittelu. Kuitenkin koen tietosisältöön perustuvan luokittelun palvelevan arkistonkäyttäjiä paremmin. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on aikaa vievää, kun jokaista asiakirjaa pitää ainakin vilkaista. Osa asiakirjoista on taas niin mielenkiintoisia, että huomaamatta lukee koko asiakirjan.

Oona Facebookiin
Arkistonjärjestely käynnissä | Mun ordnemin arkiivva. Kuva | Govva: Anni Guttorm

Moni työhuoneessa vieraillut on kauhistellut työpöydälläni vallitsevaa kaaosta. Pöydällä on sekä asiakirjoja että post-it lappuja, joiden tarkoituksena on pitää kaaos hallinnassa. Täytyy myöntää, että välillä itsellekin tulee toivoton olo, kun yhden laatikon jälkeen avaa vain toisen laatikon. Monen laatikon avaaminen kerralla johtaisi järjestämättömään kaaokseen. Kuitenkin järjestelemätön aineisto vähenee pikkuhiljaa. Arkistoaineisto on pääosin todella mielenkiintoista, mikä innostaa jatkamaan. Joka päivä arkistosta syövereistä nousee esille jotain sellaista, mitä en ole ennen tiennyt.

I Painamattomat lähteet

SAAMELAISMUSEO SIIDAN ARKISTO

Samii Litto ry:n arkisto

II Painetut lähteet

Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.

Oona Leppälä

Historian opiskelija, Oulun yliopisto / Korkeakouluharjoittelija, Saamelaismuseo Siida

_______

Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáš Siidda rahpamis lea boahtte jagi gollán 20 jagi. Jurdda sámemusea vuođđudeamis bođii ovdan jo jagis 1958, go Samii Litto – Sápmelaččaid searvi morihii dasa, ahte sápmelaččaid boares materiálalaš kultuvra lea jávkamin. Soađit ledje duššadan visttiid geainnuid guoras ja ráhkadusat mat ledje seilon, ledje fuones ordnegis. Lappi eanangoddelihtu álgagis ja Suoma musealihtu ávžžuhusas Samii Litto vuođđudii sámemusea Anárii jagis 1959. Vuođđudeami ulbmilin lei seailluhit sámiid huksenárbevieru ja eará materiálalaš kultuvra. Eana, masa musea huksejuvvui, ožžo Dálkkastanráđđehusas, man stáhta oamastii. Turku universitehta studeantat veahkehedje museagálvvuid čoaggimis ja museavisttiid sirdimis museaguvlui. Sámemusea dahjege dálá áigge olgomusea rahppojuvvui gussiide 1963.

Sámemusea ii goittotge lean Samii Litto áidna fidnu baicce searvi válddii aktiivvalaččat beali Sámi áššiide ja fikkai dorvvastit sámiid ovdduid ođđasishuksenáiggis.  Samii Litto searvvi eará mihtilmas fitnut ledje earret eará sámesáttagotti mátkki ordnen Helssegii jagis 1947 ja Sámi kristtalaš álbmotallaskuvla vuođđudeapmi Anárii jagis 1952. Daid lassin Samii Litto bajásdoalai gohttenguovllu Anára márkanis. Samii Litto vuođđudii Sámi Museum – Sámemuseavuođđudusa jagis 1986, goas musea doaibma earránii Samii Litto searvvi doaimmas. Vehá maŋŋelis Samii Litto searvi heittii doaibmamis.

va18_054
OKA skeŋkke gáfiid Samii Littoi 1954. | OKA lahjoittaa kahvia Samii Littolle 1954. Govva | Kuva:  Hilja Jomppanen

Samii Littos lea leamaš stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid sajádaga huksemis. Samii Litto searvvi arkiiva gávdno Sámemusea Siiddas, muhto dan ovddit muttuin lea unnán diehtu. Samii Litto arkiiva sisttisdoallá máŋggalágan dieđuid ovdamearkka dihte sámepolitihka árramuttuin ja geavatlaš áššiin dego Samii Litto gohttenguovllu jođiheamis. Váttisvuohtan lea goittotge leamaš dat, ahte arkiiva ii leat leamaš ordnegis. Dan dihte arkiivva geavaheapmi lea hiđis ja váivves bargu. Rivttes áššebáhpáriid gávdnan rivttes lođáš lea leamaš tuvrras gitta.

Dán gease mu bargun lea ordnet ja logahallat Samii Litto arkiivva vai arkiivva livččii álkit geavahit.  Arkiivvahábmema vuođđun lea eiseváldearkiivvaid ordnenminsttar dahje ABC-minsttar, mii vuođđuduvvá áššegirjjiid šaddamii, hápmái ja oassin diehtosisdollui. Lean goittotge rievdadan minstara nu, ahte dat heive dán arkiivamateriálii buorebut. Deattuhan ABC-minstara eanet diehtosisdoalu mielde. Ovdamearkka dihte reivviid bokte gávdno musea árramuttu studeantaleairraide gullevaš reivelonohallan, mii dasto ordnejuvvo ođđasamosis boarrásamosii. Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen lea hihtásut go áššegirjjiid hápmái ja šaddanáigái vuođđuduvvi logahallan. Mu mielas diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen bálvala goittotge buorebut arkiivva geavaheddjiid.  Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen váldá áiggi go juohke áššegirjji ferte goittotge vehá vilppastit. Oassi áššegirjjiin lea goit nu miellagiddevaččat, ahte daid lohká čađa fuomáškeahttá.

DSC_1810_pieni
Ordnejuvvon Samii Litto arkiivvamateriála | Järjestettyä Samii Litton arkistoaineistoa. Govva | Kuva: Anni Guttorm

Máŋgasat geat leat fitnan mu bargolanjas leat imaštallan moivvi mu bargobeavddis. Beavddi alde leat sihke áššegirjjit ja post-it lahput, maid dárkkuhussan lea muittuhit mu rivttes ordnegis. Ferten gal mieđihit, ahte muhtumis alddange boahtá doaivvuhisvuohta, go ovtta lođá maŋŋá rahpá ođđa lođá. Máŋgga lođá rahpan hávil dagahivččii moivvi, man ii sáhtašii hálddašit. Ordnekeahtes materiála unnu goittotge vehážiid mielde. Stuorámus oassi arkiivamateriálas lea duođaid miellagiddevaš, mii movttiidahttá joatkit. Juohke beaivve arkiivvas boahtá ovdan juoga, man in leat ovdal diehtán.

I Deaddilkeahtes gáldut

SÁMEMUSEA SIIDDA ARKIIVA

Sámii Litto searvvi arkiiva

II Deaddiluvvon gáldut

Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.

Oona Leppälä

Historjjá studeanta, Oulun universitehta / Allaskuvlahárjehalli, Sámemusea Siida

Sevettijärven kesä alkaa katrillin pyörteestä ja huipentuu Trifonin vedenpyhitysjuhlaan | Čeʹvetjääuʹr ǩieʹss älgg kaʹdreeʹl taʹhtte da poott eman Trifon čääʹccpââʹzztemprääʹznka

Kolttasaamelaiset, Suomen saamelaisten pienin vähemmistö, viettää perinteisesti kesän aikana kaksi tapahtumatäyteistä viikkoa, jolloin väki kokoontuu yhteen ja tapaa toisiaan.

Kesäkauden aloittaa Kolttakulttuuriviikko (10. – 17.6.2017), jolloin talkoillaan, pyörähdellään katrillin tahtiin, puhutaan tavallistakin enemmän kolttaa ja juhlitaan kolttasaamelaisen museon avajaisia Norjan Neidenissä. Viikko huipentuu kolttasaamelaisen kulttuurin, historian ja kielen -seminaariin Sevettijärvellä.

Toinen kolttasaamelaisille tärkeä kesätapahtuma on loppukesästä. Elokuun 18. – 20. järjestetään Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen vaellus Nellimistä Sevettijärvelle ja Neideniin, jossa pidetään vedenpyhitysjuhla. Trifonin juhla on yksi kolttasaamelaisten tärkeimmistä kirkkopyhistä ja se kokoaa yhteen kolttasaamelaisia eripuolilta Suomea ja Norjasta. Trifonin juhlan aikaan koltta-alueella Sevettijärvellä, Nellimissä ja Neidenissä järjestetään myös kylä- ja kulttuuritapahtumia, joihin kaikki halukkaat voivat osallistua.

Kesäkaudella kolttasaamelaiseen kulttuuriin voi tutustua muun muassa Saamelaismuseon ylläpitämässä Kolttien Perinnetalossa. Perinnetalo ja ulkomuseo kertovat Sevettijärven kolttasaamelaisten asukkaiden historiasta. Perinnetalo toimii vanhassa kolttapirtissä ns. ”kolttakodissa” ja sen ulkorakennuksessa. Perinnetalon lisäksi alueella on ulkomuseo, joka esittelee kolttasaamelaisten Suenjelin aikaista kesäpaikkaa. Perinnetalossa on myös pieni museomyymälä, josta voi ostaa kolttasaamelaisia käsitöitä ja kirjallisuutta.

Kolttien Perinnetalon kesäkauden avajaisia vietettiin kesäkuun toisella viikolla aurinkoisessa säässä yhdessä talkoillen. Pihapiirissä esillä oleva perinteisin menetelmin valmistettu juuriommelvene sai kesäkauden aloituksen kunniaksi uuden tervapinnan, sillä eihän venettä voi vesille laskea ilman tervausta. Perinnetalo on avoinna kesäisin 10.6. – 20.9. kello 10 – 17.

Veneen tervaus
Kuva: Anni Guttorm, Saamelaismuseo

Jos matka Sevettijärvelle suuntautuu kesäkuun puolivälissä, niin silloin voi päästä nauttimaan Kolttakulttuuriviikon tapahtumista. Esimerkiksi keskiviikkona 14.6. järjestetään illanvietto, jossa tanssitaan perinteistä katrillia ja seurustellaan iltanuotiolla Peuralammen Paarilla. Iloinen ja vauhdikas katrillitanssi kuuluu olennaisena osana kolttasaamelaista perinnettä. Tanssin juuret ovat 1700-luvun Ranskassa, mutta se on kulkeutunut Karjalan kautta Petsamoon ja sieltä edelleen osaksi kolttasaamelaista kulttuuria, jossa se on muotoutunut omanlaiseksi kolttakatrilliksi. Katrillia tanssittiin ennen erityisesti häissä ja sitä kutsuttiin myös kosiotanssiksi, jossa tanssin pyörteissä vaihdetaan paria ja, jossa miestanssijoilla on keskinäisiä voimamittelöitä.

Iloisen katrillin parista onkin hyvä siirtyä Kolttakulttuuriviikon huipennukseen. Perjantaina 16.6. avaa ovensa Norjan Neidenissä kauan odotettu uusi ja upea Ä’vv kolttasaamelainen museo.  Kolttakulttuuriviikko huipentuu lauantaina 17.6. SevettiFestiin ja päätösjuhlaan Kolttien Perinnetalolla. Päätösjuhlassa ja seminaarissa keskustellaan kolttasaamelaisesta kulttuurista, historiasta ja kielestä sekä kuullaan uutta ja perinteistä kolttasaamelaista musiikkia.

Tästä ja pääset Ä’vv kolttasaamelaisen museon Facebook-sivuille.
Tästä pääset Kolttakulttuuriviikon tapahtumiin Facebookissa.

Maiju Saijets, Saamelaismuseo

____

Nuõrttsäʹmmla, Lääddjânnam säʹmmlai uuʹccbõs joukk kaaunââtt ääʹrbvuâlželd ǩieʹss poodd kueʹit tiuddneäʹttel noorõõttmõʹšše.

Ǩieʹsspââʹj aalǥat Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel (10. – 17.6.2017), tâʹl tuejjeep jiiʹjjen sääʹmsiid pueʹreem diõtt talkoohååmmaid, jåårǥlep da siõrrâp kaʹdreeʹl taʹhtte, mainstep säämas da prääzkjep nuõrttsääʹmm muʹzei ääʹveempeeiʹv Taar Neidenest. Neäʹttel-looppâst mõõnnâp võl nuõrttsääʹm kulttuur, histoor da ǩiõll –seminaaʹre Čeʹvetjääuʹrest.

Nuʹbb nuõrttsäʹmmlaid vääžnai ǩieʹssnoorõõttmõš lij loppǩieʹzzest. Påʹrǧǧmannu 18. – 20. jäʹrjstet Pââʹzzteei Treeffan Peäccmõš jååʹttmõš risttsätt Njeäʹllmest Čeʹvetjäurra da Neidena, koʹst ââʹnet čääʹccpââʹzztemprääʹzneǩ. Treeffan prääʹzneǩ lij õhtt nuõrttsäʹmmlai vääžnʼjummsin ceerkavpõõʹzzin da tõt nåårr õʹhtte nuõrttsäʹmmlaid nuʹtt Lääʹddjânnmest ǥu Taarrâst. Treeffan prääʹzneǩ poodd sääʹmvuuʹdest Čeʹvetjääuʹrest, Njeäʹllmest da Neidenest jäʹrjstet še sijdd- da kulttuurnoorõõttmõõžžid, koozz puk vueiʹtte vuässõõttâd.

Perinnetalo
Jõs reissääk Čeʹvetjäurra ǩieʹssmannu peäʹlrääʹjest, tâʹl piâzzak haaʹleen naaudšed Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel noorõõttmõõžžin. 

Ǩieʹsspââʹjest nuõrttsäʹmmlaž kulttuuʹre vuäitt tobdstõõttâd ouddm. Sääʹm-muʹzei âânnmest Nuõrttsääʹm Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Äʹrbbvuõttpõrtt da åuggmuʹzei mainste da čuäʹjte Čeʹvetjääuʹr nuõrttsääʹm jälsteei histoorâst. Äʹrbbvuõttpõrtt tuåimmai vuäʹmm sääʹmpõõrtâst ns. ”sääʹmdoomâst” da tõn åuggraajõõzzâst. Äʹrbbvuõttpõõrt lââʹssen pääiʹǩest lij åuggmuʹzei, kååʹtt čuäʹjat nuõrttsäʹmmlai Suõʹnnʼjel poddsaž ǩieʹsspääiʹǩ. Äʹrbbvuõttpõõrtâst lij še uʹcc muʹzeikaupp, koʹst vuäitt vuäʹstted nuõrttsääʹmǩiõtt-tuejid da ǩeerjlažvuõđ.

Nuõrttsääʹm Äʹrbbvuõttpõõrtâst ǩieʹsspââʹj ääʹveempeeiʹv õʹnneš peeivõõǥǥâst õõutsââʹjest talkoohååmmaid. Ǩeʹddmääʹrǩest åårrai äʹrbbvueʹjj metood mieʹldd rajjum vuäʹddkuärstõkvõõnâs vuåǯǯi ǩieʹsspââʹj alttõõzz cisttân ođđtâʹrvvummuž, ǥu ij tâma võnnâz vueiʹt piijjâd čäcca tâʹrvveeǩani. Äʹrbbvuõttpõõrt äävaiåårramäiʹǧǧ lij ǩeässa 10.6.-20.9. čiâss 10-17.

Jõs reissääk Čeʹvetjäurra ǩieʹssmannu peäʹlrääʹjest, tâʹl piâzzak haaʹleen naaudšed Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel noorõõttmõõžžin. Ouddm. seärad 14.6. jäʹrjstep jeäʹǩǩespoodd, koʹst siõrškueʹttep äʹrbbvuõđlaž kaʹdreeʹl, piiskõõttâp da seäʹbrjep tollstõõleeʹl Kåʹddluubbâl (Peuralampi) Paarâst. Vieʹsslõs da hooddsõs kaʹdreeʹl siõrr kooll vääžnai vueʹzzen nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuõʹtte. Kaʹdreeʹl vuâđ liâ 1700-lååǥǥ Franskkjânnmest, leša siõrr lij jååʹttam Kaʹrjjel mieʹldd Peäccma da toʹb ooudâs vueʹzzen nuõrttsäʹmmlai kulttuuʹre, koʹst tõt lij piâssâm jiijjâsnallšmen sääʹmkaʹdreeʹlen. Kaʹdreeʹl siõrreš tuâlʼjõžääʹij jeäʹrben nääimast da tõn koččuš še vuõddmâsttõõllâmsiõrrân, koʹst siõr poodd vaajtet paar da koʹst ååumsiõrrjin liâ kõskkneez ooumažviõkk-ǩeâšt.

Vieʹsslõs kaʹdreeʹl siõrâst lij šiõǥǥ mõõnnâd Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel loppbeälla. Piâtnâc 16.6. äävad uuʹses Taar Neidenest kuuʹǩǩ vuõrddum ođđ da mooččâs Ä’vv nuõrttsääʹmm muʹzei. Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel mâânn sueʹvet 17.6. ČeʹvetFestta da lopp-prääʹznka Nuõrttsääʹm Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Lopp-prääʹznǩest da seminaarâst saǥǥstõõlât nuõrttsääʹm kulttuurâst, histoorâst da ǩiõl pirr di kuulât võl ođđ da äʹrbbvuõđlaž nuõrttsääʹm musiik.

Jõs tuʹǩǩeek noorõõttmõõžžin, pâi čuålkkal täʹst da piâzzak Ä’vv nuõrttsääʹmm muʹzei Muâttǩeʹrjj seeidaid.
Täʹst piâzzak Nuõrttsääʹmkulttuurneäʹttel noorõõttmõõžžid Muâttǩeʹrjj sijddu.

Maiju Saijets, Sää´m-mu´zei

Miessemánnu – vasakuu

Vasakuu on uuden elämän syntymän aikaa. Voi vastasyntyneen poronvasan haurautta ja honteloita jalkoja, voi sen valtavaa elämänvoimaa! Yöttömän yön valoisuus täyttyy kevään tuoksuista ja äänistä – kuka malttaa enää nukkua kevätöinä. Saamenmaan kevät on lyhyt ja raju purskahdus, nopea siirtymä kevättalvesta kevätkesään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kuva / Govva: Johanna Alatorvinen.

Jokainen kulttuuri on varmaankin nimennyt vuodenkiertonsa ja kuukautensa sen mukaan, mikä on ollut tärkeää ja merkittävää juuri siihen aikaan vuodesta. Suomalaisilla on toukokuu, joka lienee peräisin maanviljelyskulttuurin kevättöistä, maan muokkauksesta, kylvöstä – toukotöistä. Kylvön onnistuminen on ollut tärkeää, jotta syksyllä on saatu viljasato ja varmuus tulevan talven ruuasta – selviytymisestä.

Saamelaisen toukokuu on vasakuu, pohjoissaameksi miessemánnu. Silloin syntyvät poronvasat, ja uusien vasojen myötä alkaa myös uusi porovuosi. Vasonta ja sen onnistuminen on tärkeää koko porovuodelle, vaatimilla on oltava vasontarauha niin ihmisiltä kuin pedoiltakin. Vasonnasta alkaa poroperheen odotus vasanmerkintään ja siitä syksyn erotuksiin, kuinka paljon vasoja on syntynyt ja kuinka paljon niitä on metsän surmilta säästynyt. Millainen tili vuoden töistä on odotettavissa – onko poromiehen kevätkylvö onnistunut, onko leipää talveksi?

Toukokuun puolivälissä kevättalvi muuttuu Saamenmaan huumaavaksi kevääksi. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, sillä joskus toukokuun lopussa on vielä hankikelit, joskus taas silloin on kesän kuumimmat helteet. Toukokuun säitä on seurattu ja merkkipäivistä on ennustettu tulevan kesän säitä. Kuluvaa viikkoa sanotaan Erkinviikoksi, ja tämän viikon sekä sitä seuraavan Urponviikon säitä on seurattu erityisen tarkkaan.

Erkki turjus turkki päällä, urpaanus paitasillaan, sanottiin. Sen mukaan kylmä Erkinpäivä tiesi lämmintä Urponpäivää, ja päinvastoin. Lämmin Urponpäivä puolestaan tiesi kylmää kesää. Pitävätköhän vanhat merkit vielä paikkansa? Ainakin Vappuna oli lumituisku, miesseborga eli vasapyry. Sen mukaan pitkä ja kylmä kevät jatkuu toukokuun loppuun. Toivotaan, että Erkinpäivänä on lämmintä ja Urponpäivänä kylmää, niin saamme hyvät kesäsäät!

Päivi Magga, tutkija

____

Miessemánnu lea ođđa eallima áigi. Vuoi man rašši easkka šaddan miessi lea ja man guhkes juolggit das leat, muhto makkár eallinhállu das goittotge lea! Čuvges ijat divvet giđa hájain ja jienain – gii máššá mannan nohkkat giđđaijaid. Sámi giđđa lea oanehaš ja dat boahtá johtilit, giđđadálvi nuppástuvvá giđđageassin.

Várra juohke kultuvra lea nammadan jagigierddus ja mánuidis dan mielde, mii lea leamaš dehálaš ja mearkkašahtti guđege áiggis jagi. Suopmelaččain lea toukokuu, nama vuođđun ležžet eanadoalu barggut, eatnama jorgun ja gilvin – ”toukotyöt”. Gilvima lihkosmuvvan lea leamaš dehálaš, vai čakčat leat ožžon gordnešattu ja sihkkarvuođa dálvvi biepmus – ceavzimis.

Sápmelaččat gohčodit dán seamma áiggi miessemánnun. Dalle riegádit miesit, ja ođđa boazojahki álgá. Guottet ja dan lihkosmuvvan lea dehálaš olles boazojahkái, álddut galggašedje oažžut guoddinráfi sihke olbmuin ja spiriin. Guotteha maŋŋá smiehttagohtet boazobearrašis miessemearkumiid ja čavčča gárddástallamiid ja dan, man ollu leat miesit šaddan ja man ollu dat leat seilon meahci vašálaččain. Makkár dienas lea vuordimis jagi bargguin – leago badjeolbmo jahki lihkosmuvvan, leago láibi dálvái?

Miessemánu beallemuttut giđđadálvi jorggiha Sámis giđđan. Jahki ii leat goittotge jagi viellja, dasgo muhtimin miessemánu loahpas lea muohta, nuppe vuoro fas dalle leat geasi báhkát. Miessemánu dálkkiid leat čuvvon ja mearkabeivviin leat einnostan boahttevaš geasi dálkkiid. Dán vahku gohčodit Erkkevahkkun, ja dán ja čuovvovaš vahku nappo Urbánvahku dálkkiid leat čuvvon earenoamáš dárkilit.

Erke boahtá dorka badjelis, Urbán báidegerddiid, lávejedje dadjat. Dan mielde čoaska Erkkebeaivi diđii liegga Urbánbeaivvi, ja nuppe beliid. Liegga Urbánbeaivi fas diđii galbma geasi. Dolletgoson boares mearkkat vel deaivása? Aŋkke válboriid áigge lea borga nappo miesseborga. Dan mielde guhkes ja čoaska dálkkit joatkašuvvet miessemánu lohppii. Sávvat, ahte Erkkebeaivve lea liekkas ja Urbánbeaivve čoaskkis, de mii oažžut buriid geassedálkkiid!

Piera Niillasa Piera Päivi, ”dálkediehtti”

Merkkipäivistä lähteenä/ Mearkabeivviin gáldun: Marit Mikkelsdatter Eira Murud 2012: Jahki Sámis. Luondduolbmo birgen. ČálliidLágádus. Kárášjohka.

Sámemusea čoakkáldagaid almmustahttit Finna-bálvalusas | Saamelaismuseon kokoelmia julkaistaan Finna-palvelussa

Riikkaidgaskasaš museabeaivve 18.5. mii rahpat min čoakkáldagaid museaid, arkiivvaid ja girjerájuid oktasaš ohcanbálvalusas Finnas www.finna.fi. Finna-bálvalusa dárkkuhus lea álkidahttit museaid ja eará muitoorganisašuvnnaid materiálaid geavaheami almmolaš ja buohkaide rabas diehtovuođu bokte. Finnas juohkehaš beassá oahpásmuvvat Sámemusea čoakkáldagaide gos ja goas beare.

Kuvaus
Johtti Sápmelaččat searvvi čoakkáldaga gahpiriid govven Heahtás njukčamánus | Johtti sápmelaččat yhdistyksen kokoelman lakkien kuvaamista Hetassa maaliskuussa

Mis lea leamas jo maŋggaid jagiid jurdda bidjat min čoakkáldagaid Finnai, muhto geavatlaš barggu mii álggaheimmet čakčat 2016. Min Finna-bargojovkui gullet iehčan lassin čoakkáldatmeašttir, museaassisteanta ja ADG-plánejeaddji. Mii oassálasttiimet mannan čavčča Álbmotgirjeráju ordnen skuvlejupmái, mas mii oaččuimet rávvagiid mo searvat Finnai. Dán giđa mii leat dárkkistan juohke dávvira, mii manná Finnai, logahallama ja govven dávviriid, main váilo govat dahje maid govat eai lean geavahan veare. Erenomážit mii leat gidden fuomášumi dávviriid namahusaide; dál buot dávviriin mat mannet Finnai, leat sámegielat namahusat dan mielde man guovllus dávvir lea eret. Buohkanassii badjel 500 dávvira bidjan Finna diehtovuđđui lea leamaš min čoakkáldatbargiide hui stuorra bargu. Dál sáhtán jo čevllohallat, ahte mii leat measta gárvásat; golmma vahku geažes mii beassat almmustahttit Sámemusea Finna.

Sámemusea čoakkáldagain Finnas beassá vuosttamužžan geahčadit Museaguovddáš Vapriikki ja Hämeenlinna gávpotmusea skeŋken sámečoakkáldagaid, gahpir- ja beaskačoakkáldagaid ja Nuortalaččaid árbevierrodálu dávvirčoakkáldaga. Mii beaivvit Finna olles áigge, nappo čoakkáldatdávviriid ja maiddái govvaarkiivva govaid beassá dutkat boahttevuođas ain buorebut.

es2375_003d
Museaguovddaš Vapriikkis 2015 boahtán sámečoakkáldaga beassa fargga geahčadit Finnas. |Museokeskus Vapriikista 2015 tullutta saamelaiskokoelmaa voi pian tarkastella Finnassa.

Makkár diehtu Finnas dasto gávdno? Finnas dávviriin leat sihke govat ja deháleamos duogášdieđut, dego dávvira govvidus, mihtut, materiálat, válmmašteaddji ja válmmastan áigi, geavaheaddji ja geavahan áigi ja áššesánit, juos dat leat dieđus. Finnas ii gávdno diehtu mo objeakta lea boahtán čoakkáldagaide, nu ahte dieđut ovdamearkka dihte objeavtta skeŋkejeaddjis eai oidno Finnas. Govain, mat Finnas leat, lea CC BY 4.0 -liseanssa, mii dárkkuha dan ahte daid oažžu luđet ja geavahit friddjat.

Finnas dieđuohcci sáhttá dutkat jo badjel miljovnna čoakkáldatdieđu Suoma museain. Dát lea vuosttas geardi go Sámemusea čoakkáldagaid rahpat almmolaš diehtovuđđui ja mii doaivut, ahte dieđut ja govat bálvalit sihke Sámiid ja earáid, geat leat beroštuvvan Sámi kulturárbbis. Olles Finna-bargojoavku beales sávan buohkaide miellagiddevaš ja movttiidahtti bottuid Sámemusea čoakkáldagain čujuhusas www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuensa, Sámemusea Siida

 

_____

Kansainvälisenä museopäivänä  avaamme kokoelmiamme museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen hakupalvelu Finnaan, www.finna.fi. Finna-palvelun tarkoituksena on parantaa museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden aineistojen saavutettavuutta julkisen ja kaikille avoimen tietokannan kautta. Finnan kautta jokainen voi tutustua Saamelaismuseon kokoelmiin missä ja milloin tahansa.

Ajatus kokoelmiemme Finnaan siirtämisestä oli itänyt jo pitkään, mutta varsinaisen työn käynnistimme syksyllä 2016. Finna-tiimiimme kuuluu itseni lisäksi kokoelmamestari, museoassistentti ja atk-suunnittelija. Osallistuimme syksyllä Kansalliskirjaston järjestämään koulutukseen, jossa saimme ohjeistuksen Finna liittymiseen. Tänä keväänä olemme tarkastaneet jokaisen Finnaan menevän kokoelmaesineen luetteloinnin ja kuvanneet esineitä, joista ei ole ollut kuvia tai joiden kuvat ovat olleet puutteellisia. Erityishuomiota olemme kiinnittäneet esineiden nimeämiseen; nyt kaikilla Finnaan menevillä esineillä on saamenkieliset nimet sen mukaan, miltä alueelta esine on peräisin. Kaiken kaikkiaan yli 500 esineen vieminen Finnan tietokantaan on ollut suuri ponnistus meidän kokoelmahenkilökunnalta. Voinkin nyt ylpeänä todeta, että maaliviiva häämöttää; kolmen viikon päästä pääsemme avaamaan Saamelaismuseon Finnan.

Saamelaismuseon kokoelmista Finnassa voi tarkastella ensimmäisenä Museokeskus Vapriikin ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon lahjoittamia saamelaiskokoelmia, lakki- ja peskikokoelmia sekä Kolttien perinnetalon esinekokoelmaa. Finnan aineistoja päivitetään koko ajan, joten kokoelmaesineitämme ja myös valokuviamme pääsee yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa tarkastelemaan verkossa.

es2395_010
Hämeenlinna gávpotmuseas boahtán nissona gahpir. | Hämeenlinnan kaupunginmuseosta tullut naisen lakki.

Millaista tietoa Finnasta sitten löytyy? Finnassa esineistä löytyy kuvat sekä tärkeimmät taustatiedot, kuten esineen kuvaus, mitat, materiaali, valmistaja ja valmistusaika, käyttäjä ja käyttöajankohta ja asiasanoitus, mikäli nämä ovat tiedossa. Finnassa ei ole tietoa siitä, kuinka objekti on hankittu tai tullut museon kokoelmiin, joten esimerkiksi tietoja objektin lahjoittajasta ei ole Finnassa. Finnasta löytyvät kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä eli ne ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä.

Finna on tiedonetsijöiden aarrearkku, sillä siellä on jo yli miljoona kokoelmatietoa Suomen museoista. Finnaan liittyminen on merkittävä askel Saamelaismuseon kokoelmatoiminnassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Saamelaismuseon kokoelmia avataan julkiseen tietokantaan ja toivomme, että tiedot ja kuvat palvelevat sekä saamelaista yhteisöä, että saamelaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita. Koko Finna-tiimimme puolesta toivotan kaikille mielenkiintoisia ja inspiroivia hetkiä Saamelaismuseon kokoelmien parissa osoitteessa www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuenssi, Saamelaismuseo Siida

 

Tunnelmia lukulasien takaa | Dovddut lohkanlásaid duohkin

Häivähdys painomusteen tuoksua vapautuu avatusta pahvilaatikosta valokuvaaja Jyrki Kallio-Kosken ojentaessa sieltä Raittijärvi- Kaijukan kylä -kuvateoksensa. Kuvateos on jatkoa Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelylle, joka siirtyi Saamelaismuseo Siidasta Tunturi- Lapin luontokeskukseen. Näyttelyn avajaisia ja kirjan julkaisua juhlistimme osana Hetan Marianpäivien ohjelmaa 23.3.2017.

Kirjan kansi on houkutteleva ja koko käteen sopiva, mukavasti luettava. Malttamattomana selailen sen kaunista taittoa ja odotan rauhallista lukuhetkeä.

blogi1

160- sivuinen kuvateos rytmittyy mielestäni hienosti monitasoiseksi, kerronnassa vuorottelee raittijärveläisten historiaa ja elämäntapaa avaava tieto ja kyläläisten muistelukset. Erikokoiset valokuvat tukevat tarinaa, avaten välillä silmien eteen upean sivun kokoisen maiseman tai esitellen pienemmissä kuvissa kyläläisiä arjen askareissa.

Blogi2

Lukukokemuksena kuvateos oli miellyttävä; Jyrkin hienoista valokuvista nousi esiin jokaisella katselukerralla jotain uutta ja tarina kulki vaivattomasti aiheesta toiseen. Suurimman vaikutuksen minuun kirjassa teki kyläläisten ääni, lainaukset heidän muisteluistaan. Esimerkiksi lukiessani Jukka Ketolan ja Antti-Oulan Juuson tarinaa jutaamismatkoista, näin sieluni silmin lapset reessä huutamassa leipää. Kerronta yhdessä kuvien kanssa vei vierailulle Raittijärvelle ja mitä pidemmälle luin, sitä enemmän kyläläiset tuntuivat vanhoilta tutuilta.

Kuvateos sopii luettavaksi jokaiselle. Se avaa porokylän elämää ja saamelaisia perinteitä myös sellaiselle lukijalle, jolle aihe ei ole tuttu. Se toimii myös raittijärveläisten sukukronikkana sekä puhtaasti visuaalisena nautintona. Teoksessa jokaisen kappaleen jälkeen on englanninkielinen tiivistelmä ja teoksen lopusta löytyy kappaleiden pohjoissaamenkieliset lyhennelmät.

Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelyn kuratointi ja parin vuoden yhteistyö Jyrkin kanssa on ollut mieleenpainuvaa. Nostan hattua Jyrkin ja hänen puolisonsa Anjan hienolle ja merkitykselliselle tallennustyölle sekä kirjan julkaisulle. Lämpimästi suosittelen avaamaan kirjan ja sohvamatkailemaan Raittijärvelle, Kaijukan kylään!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

kokoelmamestari

Saamelaismuseo Siidablogi3

 

____

 

Njunnái dovdosta prentenivnni hádja easkka rabasduvvon bábirgássas go Jyrki Kallio-Koski geige munnje Raittijärvi-Kaijukan kylä -govvagirjjis. Govvagirji lea joatkka Ávžžášjávri-Gáijogiid siida -čájáhussii, mii sirdásii Sámemusea Siiddas Duorttar-Lappi luondduguovddážii Heahtái. Čájáhusa rahpama ja girjji almmustahttima ávvudeimmet Heahtá Márjjábeivviid doaluid oktavuođas 23.3.2017.

Girjji bearbma geasuha, girji orro vuogas gieđas ja dan lea várra suohtas logadit. Vuorddán hui mášoheapmin ráfálaš lea bottu vai beasan lohkan girjji.

160–siidosaš govvagirjjis lea buorre rytma ja máŋga dási. Muitaleamis dihtto vuoruid mielde  diehtu ávžžášjávrri olbmuid historjjás ja eallinvuogis ja de siidda olbmuid muittašeamit. Sierra ahkásaš govat dorjot muitaleami, gaskkohagaid rahpasit čalmmiid ovdii olles siiddu sturrosaš duovdagat dahje uhcit govain siidda olbmot árgabeaivvi bargguin.

Govvagirjji lohkanvásáhus lei mu miela mielde; Jyrki fiinna čuovgagovain rahpasii juohke geahččamis juoga ođđa ja muitalus ovdánii álkit fáttás nubbái. Buot eanemus munnje čuozai siidda olbmuid iežas jietna, sitáhtat sin muittašemiin. Ovdamearkan, go lohken Jukka Ketola ja Ándde-Ovllá Juuso muitalusaid johtinmátkkiin, de ledjen dego oaidnimin mánáid reagas čuorvumin láibbi. Muitaleapmi ovttas govaiguin doalvvui mu mátkái Ávžžášjávrái. Mađe guhkkelii lohken, dađe oahppásabbot siidda olbmot šadde, sii leat measta dego oahpesolbmot.

Govvagirji heive buohkaide. Dat rahpá boazosiidda eallima ja sámi árbevieruid maid dakkár lohkkái, geasa fáddá ii leat oahpis. Dat doaibmá ávžžášjárvelaččaid sohkakronihkkan ja visuála vásáhussan. Girjji juohke kapihttala maŋŋá lea eaŋgalsgielat čoahkkáigeassu ja girjji loahpas leat maiddái kapihttaliid davvisámegielat čoahkkáigeasut.

Ávžžásjárvi – Gáijogiid siidda -čájáhusa čohkken ja moatti jagi ovttasbargu Jyrkiin lea báhcán buorre vásáhussan millii. Anán árvvus Jyrki ja su eamida Anja fiinna ja mearkkašahtti čohkkenbarggu ja girjji almmustahttima. Váimmolaččat ávžžuhan rabastit  girjji ja vuolgit lohkanmátkái Ávžžasjávrái, Gáijogiid siidii!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

čoakkáldatmeašttir

Sámemusea Siida

Mánnávuođa geasi ohcamin | Lapsuuden kesää etsimässä

Gufihttarat, luopmánat, guollebivdu, olgostohkosat ja Čáhcerávga. Diet áššit gulle mu mánnávuođa gesiide Anárjoh siste Máhcutjávre mohkis. Geassit lávii nu somá, dalle beasai olgun duhkoraddat ja dádjut ijat beaivái. Muittán mo eadni lávii gieldit mu mannamis johgáddái danin go Anárjogas ásai Čáhcerávga. Meahccái fas ii ožžon mannat, go doppe sáhtii šaddat njálaid guossái. Ja gáldus fas ásai Čahkalákkis ártna fáktemin.

Máná máilmmis gieddegeahči lea dat báiki, gos šillju nohká ja doppe meahcci álgá. Veháš balddihahtti,  muhto ii nu balddihahtti, ahte mánná ii dohko duosttašii mannat. Meahci ravddas, gieddegeažis orru Gieddegeašgálgu. Son lea fas dakkáraš, guhte diehtá buot áššiid ja sus oažžu rávvagiid eallima unna ja stuorra čuolmmaide dárbbu mielde.

Čáhcerávga eli Vetehinen
Čáhcerávga ássá čiekŋalasas | Čáhcerávga eli Vetehinen asuu syvässä vedessä. Govva | Kuva: Kati Ljetoff

Dán sullasaš muittut ja dovddut leat leamaš vuođđun Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža Siidda ođđa Gieddegeažis-mánáidčájáhusas. Mii leat ovttasráđiid Sámemuseas ja luondduguovddážis smiehttan ja vihkkehallan dan, ahte mat áššit geasuhit ja boktalit máná miellagovahusa. Mii lea dat,  maid mii háliidat muitalit Sámi luonddus ja máinnasmáilmmis?  Ja vel dan, ahte mo áššiin galgá muitalit, ahte dat geasuha?

Min ipmárdusa mielde Sámi luondu ja máidnasat gullet oktii. Máidnasat oahpásmahttet, oahpahit ja láidestit máná sámi luondduipmárdussii ja sámi árvvuide. Máidnasiid, ságastallama ja leaikkastallama bokte mánná oahppá sierralágan áššiid. Min čájáhusas oahppá dovdat muhtin máinnasfiguvrraid, dihto šattuid ja elliid. Go lea galledan čájáhusas, de lea oaidnán, gii ássá ádjagis ja gii fas eatnama vuolde, gos šaddá boska ja maid gávdná jeakkis.

Leat ráhkadan Gieddegeažis-čájáhussii maid sierra oahppanbálgá dahjege bargobihtáid, maid galgá čoavdit go johtá čájáhusas. Mánát barget bargobihtáid ovttas ollesolbmuin. Min jurddašeame vuođđun leamaš   dat, ahte mánát ohppet ovttasráđiid ollesolbmuiguin. Sámis mánáid leat láven váldit mielde ollesolbmuid bargguide, go daid boktehan mánát leat oahppan bargguid sisdoalu, sosiála dáidduid, geavahit luondduriggodagaid ja birget luonddus.

Mii sávvatge, ahte Gieddegeažis-čájáhus giktala mánáid stoahkat, muhto maid fihttet ahte luondu lea min eallima eaktu.

Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
Sámemusea

____

IMG_4868[2]
Gálduháldi nappo čahkalákkis lea čiehkádan. | Kaltionhaltija piilopaikassaan. Govva: | Kuva: Kati Ljetoff.
Maahisia, hilloja, kalastusta, ulkoleikkejä ja Čáhcerávga eli Vetehinen kuuluivat lapsuuteni kesiin Inarijoki varressa. Kesällä elämä oli ihanaa, silloin pääsi leikkimään ulkona yötä päivää. Muistan, miten äiti kielsi menemästä jokirantaan, koska Inarijoessa asui Čáhcerávga, joka saattoi napata ja viedä lapsen mennessään. Metsään ei saanut mennä koska saattoi joutua naalin vieraaksi. Ja lähteessä mäen päällä asui Kaltionhaltija aarretta vartiomassa.

väinönputki
Olbmoborranrássi šaddá čáziid gáttis | Väinönputki kasvaa vesistöjen rannoilla. Govva | Kuva: Sunna Kitti. 

Lapsen maailmassa kentänpää oli paikka, johon piha päättyi ja metsä alkoi. Aavistuksen pelottava, muttei kuitenkaan niin pelottava, etteikö sinne olisi tohtinut mennä. Metsän reunalla, kentänpäässä asuu Kentänpään eukko. Eukko on sellainen hahmo, joka tietää kaiken ja häneltä saa neuvoja elämän pieniin ja suuriin pulmiin tarpeen mukaan.

Tämän tyyppisiä muistoja ja tuntemuksia on ollut Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uuden Kentänpäässä-lastennäyttelyn taustalla. Olemme Saamelaismuseon ja luontokeskuksen työntekijöistä koostuvan työryhmän kanssa pohtineet, että mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat lapsen mielikuvitusta. Mitä me haluamme kertoa Saamenmaan luonnosta ja tarinamaailmasta? Ja miten asiat kannattaa esittää, jotta ne kiinnostavat?

Meille Saamenmaan luonto ja tarinat ovat yhtä kokonaisuutta. Tarinat tutustuttavat, opettavat ja opastavat lapselle saamelaiseen luonnonymmärrykseen ja arvoihin. Tarinoiden, juttelun ja leikkisän keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia asioita. Näyttelyssämme oppii tuntemaan joitakin tarinahahmoja, kasveja ja eläimiä. Näyttelyssä vierailtuaan tietää kuka asuu kaltiossa, kuka maan alla ja missä väinönputki kasvaa.

Olemme valmistelleet Kentänpäässä-näyttelyyn myös oppimispolun eli tehtäviä, joita ratkotaan aikuisen kanssa näyttelyssä kulkiessa. Oppimispolku tukee saamelaisessa kasvatuksessa tärkeää rinnalla oppimista. Saamenmaassa lapset on tapana ottaa mukaan aikuisten töihin. Niissä lapsi oppii tietysti perinteisiä työtehtäviä, mutta myös sosiaalisia taitoja, luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja luonnossa pärjäämistä.

Toivomme, että Kentänpäässä-näyttely houkuttelee leikkimään ja oppimaan, sekä huomaamaan, että luonto on elämämme ehto.

Kentänpäässä-lastennäyttely on esillä Siidassa 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
hanketyöntekijä, Kentänpäässä-lastennäyttely
Saamelaismuseo Siida

Dearvvuođat Pariissas! | Pariisista terveiset!

Válddiimet oasi moadde vahku dassá Pariissas Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis – kulturdáhpáhussii. Sámi dáidda ja dieđa ledje máŋggabealágit ovdán Quau Branly -museas áibbas Eifel-toartna lahkosis 4.- 5.3.2017. Dáhpáhus lei oassi virggálaš Suopma 100 -prográmma. Sámemuseas lei vel dasa lassin iežas pop up -gávpi Suoma instituhtas. Buohkanassii min jovkui gulle badjelaš 60 olbmo davvin. Mii ávvudeimmet maid Sápmi 100 -dáhpáhusa.

anni ja sari eiffel_3993
Sari Valkonen ja Anni Guttorm Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis -kulturdáhpáhusas Pariisas. 

Mis lei maid vejolašvuohta oahpásnuvvat oaidnámušaide. Mii finaimet oahpásmuvvantuvrrain maid Siidda čájáhusa ođasmahttima oainnus. Vuođđočájáhussamet ođasmahttigohtet vehážiid mielde measta 20 jagi maŋŋá. Geahčadeimmet museain oahpásnuhttingalbbaid, čájáhusgielaid, bileahttavuovdima ja dieđusge maid sisdoalu. Beasaimet stuorra máilbmi ipmašiidda oahpásnuvvat. Uhca musea lei váldimin málle stuoribuin.

Go gearddi leimmet Pariissas, álggaheimmet oahpásnuvvantuvrraid dieđusge Louvres. Maid muitalit Louvres? Maid dadjat Mona Lisas? Mii báziimet smiehttat, mii lea min Mona Lisa. Mii lea dat, mii buktá olbmuid Siidii? Louvre Mona Lisa lea máilmmebeakkán ja hui geasuheaddji. Ja man bures dat lei huksejuvvon vuovdinbuvttan! Ledje buot lágan gohpat ja bollut, main Mona Lisa curbmá. Mona Lisa čalbmi lea prentejuvvon jiekŋaskáhppemagnehttii ja čalbme-searviettei sáhttá sihkastit njálmmis.

Leabat min Mona Lisa gramota, vai goavddis vai Anárjávrri gáttis gávdnon silbbat? Mo mii ráhkadit vuovdinbuktagiid iežamet divrras gálvvuin? Mo seailluhit stiila, buriid dábiid, mo mii leat ehtalaččat? Leago muhtimin boastagoarta dat áidna vuohki ráhkadit vuovdingálvvu sápmelaččaid Mona Lisas?

Musée du quai Branly bealistis bovttii máŋggalágan dovdduid ja dathan leage museaid ulbmil.  -Boktit ságastallama ja dovdduid. Musea lei ollašuhttojuvvon čoakkáldagaid eavttuiguin. Miehtá máilbmi čohkkejuvvon etnográfalaš dávvirat ledje ovdán máŋgga gearddis. Teavsttat ledje unnán. Musea luhtii dávviriid iežas fápmui, muitalussii, miellagovahussii ja eksohtalašvuhtii. Ja gal musea leige oalle goargat.

Patsaat
Moai-báccit Musée du quai Branlys. 

Apmasamos ášši, man oinniimet  Musée du quai Branlys, lei goittotge Beassášsulluin buktojuvvon stuorra bázzi. Seamma bácci oinniimet Skábmagovat-ealligovvafestiválain ođđajagimánus 2017. Dokumeantafilbma Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters) gieđahalai kultuvrralaš rievideami. Ealligovas áddjá muitalii áddjubasas, mii mearkkašumiid ja fápmu dahje mana, Beassášsulluid moai – bácciin lea rapa nui -kultuvrii. Ealligovas áddjá ja áddjut vuolgiba Eurohpá museaide deaivvadit sis dolin rieviduvvon bassi bácciiguin. Rieviduvvon báccit ledje dolvon oasi fámusteaset mielddiset. Ealligovas hálle repatriášuvnnas, báccit báhce goittote birra máilmmi. Nu geavai maid dan bázzái, maid mii oinniimet.

Dá dušše muhtin jurdagat. Earálágan ja ođđa midjiide lei dat, ahte sisabeassanbileahtaid galggai oastit automáhtas. Museaide galggai mannat dorvodárkkistusaid čađa. Ja gielat ledje unnán. Mis Siiddas leat váldočájáhusas njealji gillii (suoma-, sáme-, eaŋgals- ja duiskkagillii) ja dasa lassin čájáhuskatalogat fránskka- ja ruoššagillii. Ođđa oahpistangihppagat lea 12 gillii, ođđa giellan polskkagiella. Gal mii leat čeahpit!

Buohkanassii Pariisa reaisu lei buorre. Suopma 100 ja Sápmi 100 -temá ovttas, together, yhdessä bođii bures oidnosii. Leimmet doppe ovttas. Mátkkošteimme ja ráhkadeimmet prográmma ovttas. Leimmet rámis iežamet kultuvrras. Dego Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dajai loahppadilálašvuođas, dát kulturfálaldat muitáhii min, manin mii bargat bargomet. Fiinna ja earenoamáš kultuvramet dihte.

Sari Valkonen
Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari
Museahoavda

____

Osallistuimme pari viikkoa sitten Pariisissa Lappi – Suomen saamelaisten jäljillä -kulttuuritapahtumaan.  Saamelainen taide ja tiede oli monipuolisesti esillä Quai Branly -museossa aivan Eiffel-tornin kupeessa 4.- 5.3.2017. Tapahtuma oli osa virallista Suomi 100-ohjelmaa.  Saamelaismuseolla oli lisäksi oma pop up -kauppa Suomen instituutin tiloissa. Kaikkiaan ryhmäämme kuului reilu 60 henkeä pohjoisesta.  Juhlistimme myös Saame 100 –tapahtumaa.

Sámi pop-up shop
Laura Morottaja piti Saamelaismuseon pop up -kauppaa Suomen instituutin tiloissa. 

Meillä oli reissun aikana mahdollisuus tutustua myös nähtävyyksiin. Lähdimme tutustumiskäynneille Siidan näyttelynuudistamisnäkökulmasta. Perusnäyttelyjämme aletaan pikkuhiljaa uusia miltei 20 vuoden jälkeen. Tarkastelimme museokohteissa opasteita, kielivalikoimaa, lipunmyyntiä ja tietysti myös itse sisältöjä. Oli kuin olisimme isommalla kirkolla käymässä. Pikkumuseo mallia ottamassa isommasta.

Pariisissa kun ollaan, aloitimme tutustumiskäynnit tietysti Louvresta.
Mitä sanoa Louvresta?  Mitä sanoa Mona Lisasta? Mietimme, mikä on meidän Mona  Lisamme. Mikä tuo ihmiset Siidaan? Louvren Mona Lisa on maailman kuulu, vetävä kohde. Ja kuinka hyvin se olikaan tuotteistettu! Löytyi kippoa ja kappoa, jossa Mona Lisa hymyilee. Mona Lisan silmä löytyy jääkaappimagneetista ja silmä-servettiin voi pyyhkiä maitokahvisuunsa.

Onko meidän Mona Lisamme gramota, vaiko rumpu vaiko Nanguvuonon hopeakorut? Miten me tuotteistamme aarteemme? Kuinka säilyttää tyylitaju, hyvät tavat, kuinka olla eettinen? Onko joskus postikortti se ainoa mahdollisuus tuotteistaa saamelaisten Mona Lisa?

Musée du quai Branly puolestaan herätti monenlaisia tunteita ja sehän on myös museoiden tarkoitus.  -Herättää keskustelua, liikauttaa jotain rinnassa. Museo oli toteutettu kokoelmat edellä. Maailmalta kerätyt etnografiset esineet olivat esillä monessa kerroksessa. Tekstien määrä oli vähäinen. Luotettiin esineen voimaan, tarinaan, mielikuvitukseen, eksoottisuuteen. Ja vaikuttavaa kaikki olikin!

moai
Pääsiäissaarilta tuotu moai-patsas Musée du quai Branlyssa.  

Hämmentävintä kuitenkin Musée du quai Branlyssä oli nähdä Pääsiäissaarelta tuotu valtava patsas. Sama patsas oli esillä Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla tammikuussa 2017 esitetyssä dokumenttielokuvassa Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters), jossa kerrottiin kulttuurisesta riistosta. Elokuvassa isoisä kertoo lapsenlapselleen, mikä merkitys ja voima, mana, Pääsiäissaaren moai -patsailla on rapa nui -kulttuurille. Elokuvassa isoisä ja lapsenlapsi lähtevät Euroopan museoihin tapaamaan muinoin heiltä vietyjä pyhiä patsaita, jotka veivät osan voimasta mennessään. Repatriaatiosta keskusteltiin elokuvassa, patsaat jäivät maailmalle. Niin myös tämä näkemämme patsas.

Tässä vain joitain huomioita. Erilaista ja uutta meille oli se, että pääsyliput ostettiin automaatista museon aulasta. Kohteisiin mentiin turvatarkastusten kautta. Ja kielivalikoima oli niin suppea. Meillä Siidassa ovat päänäyttelyt neljällä kielellä (suomi, saame, englanti ja saksa) ja lisäksi näyttelykatalogit ovat ranskaksi ja venäjäksi. Uudet opasvihkoset ovat 12 kielellä, uutena kielenä puolakin. Kyllä meillä osataan!

Kaikkiaan oli hieno Pariisin reissu. Suomi 100 ja Saame 100 -teema eli yhdessä, together, ovttas tuli hyvin esille. Olimme siellä yhdessä. Teimme matkan ja ohjelman yhdessä. Ylpeänä omasta kulttuuristamme. Kuten Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi lopputilaisuudessamme, tämä kulttuuritarjonta muistutti, miksi teemme työtämme. Hienon ja ainutlaatuisen kulttuurimme takia.

Sari Valkonen
Museonjohtaja