Sámemusea čoakkáldagaid almmustahttit Finna-bálvalusas | Saamelaismuseon kokoelmia julkaistaan Finna-palvelussa

Riikkaidgaskasaš museabeaivve 18.5. mii rahpat min čoakkáldagaid museaid, arkiivvaid ja girjerájuid oktasaš ohcanbálvalusas Finnas www.finna.fi. Finna-bálvalusa dárkkuhus lea álkidahttit museaid ja eará muitoorganisašuvnnaid materiálaid geavaheami almmolaš ja buohkaide rabas diehtovuođu bokte. Finnas juohkehaš beassá oahpásmuvvat Sámemusea čoakkáldagaide gos ja goas beare.

Kuvaus
Johtti Sápmelaččat searvvi čoakkáldaga gahpiriid govven Heahtás njukčamánus | Johtti sápmelaččat yhdistyksen kokoelman lakkien kuvaamista Hetassa maaliskuussa

Mis lea leamas jo maŋggaid jagiid jurdda bidjat min čoakkáldagaid Finnai, muhto geavatlaš barggu mii álggaheimmet čakčat 2016. Min Finna-bargojovkui gullet iehčan lassin čoakkáldatmeašttir, museaassisteanta ja ADG-plánejeaddji. Mii oassálasttiimet mannan čavčča Álbmotgirjeráju ordnen skuvlejupmái, mas mii oaččuimet rávvagiid mo searvat Finnai. Dán giđa mii leat dárkkistan juohke dávvira, mii manná Finnai, logahallama ja govven dávviriid, main váilo govat dahje maid govat eai lean geavahan veare. Erenomážit mii leat gidden fuomášumi dávviriid namahusaide; dál buot dávviriin mat mannet Finnai, leat sámegielat namahusat dan mielde man guovllus dávvir lea eret. Buohkanassii badjel 500 dávvira bidjan Finna diehtovuđđui lea leamaš min čoakkáldatbargiide hui stuorra bargu. Dál sáhtán jo čevllohallat, ahte mii leat measta gárvásat; golmma vahku geažes mii beassat almmustahttit Sámemusea Finna.

Sámemusea čoakkáldagain Finnas beassá vuosttamužžan geahčadit Museaguovddáš Vapriikki ja Hämeenlinna gávpotmusea skeŋken sámečoakkáldagaid, gahpir- ja beaskačoakkáldagaid ja Nuortalaččaid árbevierrodálu dávvirčoakkáldaga. Mii beaivvit Finna olles áigge, nappo čoakkáldatdávviriid ja maiddái govvaarkiivva govaid beassá dutkat boahttevuođas ain buorebut.

es2375_003d
Museaguovddaš Vapriikkis 2015 boahtán sámečoakkáldaga beassa fargga geahčadit Finnas. |Museokeskus Vapriikista 2015 tullutta saamelaiskokoelmaa voi pian tarkastella Finnassa.

Makkár diehtu Finnas dasto gávdno? Finnas dávviriin leat sihke govat ja deháleamos duogášdieđut, dego dávvira govvidus, mihtut, materiálat, válmmašteaddji ja válmmastan áigi, geavaheaddji ja geavahan áigi ja áššesánit, juos dat leat dieđus. Finnas ii gávdno diehtu mo objeakta lea boahtán čoakkáldagaide, nu ahte dieđut ovdamearkka dihte objeavtta skeŋkejeaddjis eai oidno Finnas. Govain, mat Finnas leat, lea CC BY 4.0 -liseanssa, mii dárkkuha dan ahte daid oažžu luđet ja geavahit friddjat.

Finnas dieđuohcci sáhttá dutkat jo badjel miljovnna čoakkáldatdieđu Suoma museain. Dát lea vuosttas geardi go Sámemusea čoakkáldagaid rahpat almmolaš diehtovuđđui ja mii doaivut, ahte dieđut ja govat bálvalit sihke Sámiid ja earáid, geat leat beroštuvvan Sámi kulturárbbis. Olles Finna-bargojoavku beales sávan buohkaide miellagiddevaš ja movttiidahtti bottuid Sámemusea čoakkáldagain čujuhusas www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuensa, Sámemusea Siida

 

_____

Kansainvälisenä museopäivänä  avaamme kokoelmiamme museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen hakupalvelu Finnaan, www.finna.fi. Finna-palvelun tarkoituksena on parantaa museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden aineistojen saavutettavuutta julkisen ja kaikille avoimen tietokannan kautta. Finnan kautta jokainen voi tutustua Saamelaismuseon kokoelmiin missä ja milloin tahansa.

Ajatus kokoelmiemme Finnaan siirtämisestä oli itänyt jo pitkään, mutta varsinaisen työn käynnistimme syksyllä 2016. Finna-tiimiimme kuuluu itseni lisäksi kokoelmamestari, museoassistentti ja atk-suunnittelija. Osallistuimme syksyllä Kansalliskirjaston järjestämään koulutukseen, jossa saimme ohjeistuksen Finna liittymiseen. Tänä keväänä olemme tarkastaneet jokaisen Finnaan menevän kokoelmaesineen luetteloinnin ja kuvanneet esineitä, joista ei ole ollut kuvia tai joiden kuvat ovat olleet puutteellisia. Erityishuomiota olemme kiinnittäneet esineiden nimeämiseen; nyt kaikilla Finnaan menevillä esineillä on saamenkieliset nimet sen mukaan, miltä alueelta esine on peräisin. Kaiken kaikkiaan yli 500 esineen vieminen Finnan tietokantaan on ollut suuri ponnistus meidän kokoelmahenkilökunnalta. Voinkin nyt ylpeänä todeta, että maaliviiva häämöttää; kolmen viikon päästä pääsemme avaamaan Saamelaismuseon Finnan.

Saamelaismuseon kokoelmista Finnassa voi tarkastella ensimmäisenä Museokeskus Vapriikin ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon lahjoittamia saamelaiskokoelmia, lakki- ja peskikokoelmia sekä Kolttien perinnetalon esinekokoelmaa. Finnan aineistoja päivitetään koko ajan, joten kokoelmaesineitämme ja myös valokuviamme pääsee yhä enenevässä määrin tulevaisuudessa tarkastelemaan verkossa.

es2395_010
Hämeenlinna gávpotmuseas boahtán nissona gahpir. | Hämeenlinnan kaupunginmuseosta tullut naisen lakki.

Millaista tietoa Finnasta sitten löytyy? Finnassa esineistä löytyy kuvat sekä tärkeimmät taustatiedot, kuten esineen kuvaus, mitat, materiaali, valmistaja ja valmistusaika, käyttäjä ja käyttöajankohta ja asiasanoitus, mikäli nämä ovat tiedossa. Finnassa ei ole tietoa siitä, kuinka objekti on hankittu tai tullut museon kokoelmiin, joten esimerkiksi tietoja objektin lahjoittajasta ei ole Finnassa. Finnasta löytyvät kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä eli ne ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä.

Finna on tiedonetsijöiden aarrearkku, sillä siellä on jo yli miljoona kokoelmatietoa Suomen museoista. Finnaan liittyminen on merkittävä askel Saamelaismuseon kokoelmatoiminnassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Saamelaismuseon kokoelmia avataan julkiseen tietokantaan ja toivomme, että tiedot ja kuvat palvelevat sekä saamelaista yhteisöä, että saamelaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita. Koko Finna-tiimimme puolesta toivotan kaikille mielenkiintoisia ja inspiroivia hetkiä Saamelaismuseon kokoelmien parissa osoitteessa www.siida.finna.fi

Anni Guttorm, amanuenssi, Saamelaismuseo Siida

 

Mainokset

Tunnelmia lukulasien takaa | Dovddut lohkanlásaid duohkin

Häivähdys painomusteen tuoksua vapautuu avatusta pahvilaatikosta valokuvaaja Jyrki Kallio-Kosken ojentaessa sieltä Raittijärvi- Kaijukan kylä -kuvateoksensa. Kuvateos on jatkoa Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelylle, joka siirtyi Saamelaismuseo Siidasta Tunturi- Lapin luontokeskukseen. Näyttelyn avajaisia ja kirjan julkaisua juhlistimme osana Hetan Marianpäivien ohjelmaa 23.3.2017.

Kirjan kansi on houkutteleva ja koko käteen sopiva, mukavasti luettava. Malttamattomana selailen sen kaunista taittoa ja odotan rauhallista lukuhetkeä.

blogi1

160- sivuinen kuvateos rytmittyy mielestäni hienosti monitasoiseksi, kerronnassa vuorottelee raittijärveläisten historiaa ja elämäntapaa avaava tieto ja kyläläisten muistelukset. Erikokoiset valokuvat tukevat tarinaa, avaten välillä silmien eteen upean sivun kokoisen maiseman tai esitellen pienemmissä kuvissa kyläläisiä arjen askareissa.

Blogi2

Lukukokemuksena kuvateos oli miellyttävä; Jyrkin hienoista valokuvista nousi esiin jokaisella katselukerralla jotain uutta ja tarina kulki vaivattomasti aiheesta toiseen. Suurimman vaikutuksen minuun kirjassa teki kyläläisten ääni, lainaukset heidän muisteluistaan. Esimerkiksi lukiessani Jukka Ketolan ja Antti-Oulan Juuson tarinaa jutaamismatkoista, näin sieluni silmin lapset reessä huutamassa leipää. Kerronta yhdessä kuvien kanssa vei vierailulle Raittijärvelle ja mitä pidemmälle luin, sitä enemmän kyläläiset tuntuivat vanhoilta tutuilta.

Kuvateos sopii luettavaksi jokaiselle. Se avaa porokylän elämää ja saamelaisia perinteitä myös sellaiselle lukijalle, jolle aihe ei ole tuttu. Se toimii myös raittijärveläisten sukukronikkana sekä puhtaasti visuaalisena nautintona. Teoksessa jokaisen kappaleen jälkeen on englanninkielinen tiivistelmä ja teoksen lopusta löytyy kappaleiden pohjoissaamenkieliset lyhennelmät.

Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelyn kuratointi ja parin vuoden yhteistyö Jyrkin kanssa on ollut mieleenpainuvaa. Nostan hattua Jyrkin ja hänen puolisonsa Anjan hienolle ja merkitykselliselle tallennustyölle sekä kirjan julkaisulle. Lämpimästi suosittelen avaamaan kirjan ja sohvamatkailemaan Raittijärvelle, Kaijukan kylään!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

kokoelmamestari

Saamelaismuseo Siidablogi3

 

____

 

Njunnái dovdosta prentenivnni hádja easkka rabasduvvon bábirgássas go Jyrki Kallio-Koski geige munnje Raittijärvi-Kaijukan kylä -govvagirjjis. Govvagirji lea joatkka Ávžžášjávri-Gáijogiid siida -čájáhussii, mii sirdásii Sámemusea Siiddas Duorttar-Lappi luondduguovddážii Heahtái. Čájáhusa rahpama ja girjji almmustahttima ávvudeimmet Heahtá Márjjábeivviid doaluid oktavuođas 23.3.2017.

Girjji bearbma geasuha, girji orro vuogas gieđas ja dan lea várra suohtas logadit. Vuorddán hui mášoheapmin ráfálaš lea bottu vai beasan lohkan girjji.

160–siidosaš govvagirjjis lea buorre rytma ja máŋga dási. Muitaleamis dihtto vuoruid mielde  diehtu ávžžášjávrri olbmuid historjjás ja eallinvuogis ja de siidda olbmuid muittašeamit. Sierra ahkásaš govat dorjot muitaleami, gaskkohagaid rahpasit čalmmiid ovdii olles siiddu sturrosaš duovdagat dahje uhcit govain siidda olbmot árgabeaivvi bargguin.

Govvagirjji lohkanvásáhus lei mu miela mielde; Jyrki fiinna čuovgagovain rahpasii juohke geahččamis juoga ođđa ja muitalus ovdánii álkit fáttás nubbái. Buot eanemus munnje čuozai siidda olbmuid iežas jietna, sitáhtat sin muittašemiin. Ovdamearkan, go lohken Jukka Ketola ja Ándde-Ovllá Juuso muitalusaid johtinmátkkiin, de ledjen dego oaidnimin mánáid reagas čuorvumin láibbi. Muitaleapmi ovttas govaiguin doalvvui mu mátkái Ávžžášjávrái. Mađe guhkkelii lohken, dađe oahppásabbot siidda olbmot šadde, sii leat measta dego oahpesolbmot.

Govvagirji heive buohkaide. Dat rahpá boazosiidda eallima ja sámi árbevieruid maid dakkár lohkkái, geasa fáddá ii leat oahpis. Dat doaibmá ávžžášjárvelaččaid sohkakronihkkan ja visuála vásáhussan. Girjji juohke kapihttala maŋŋá lea eaŋgalsgielat čoahkkáigeassu ja girjji loahpas leat maiddái kapihttaliid davvisámegielat čoahkkáigeasut.

Ávžžásjárvi – Gáijogiid siidda -čájáhusa čohkken ja moatti jagi ovttasbargu Jyrkiin lea báhcán buorre vásáhussan millii. Anán árvvus Jyrki ja su eamida Anja fiinna ja mearkkašahtti čohkkenbarggu ja girjji almmustahttima. Váimmolaččat ávžžuhan rabastit  girjji ja vuolgit lohkanmátkái Ávžžasjávrái, Gáijogiid siidii!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

čoakkáldatmeašttir

Sámemusea Siida