Syksy on kovaa vauhtia vaihtumassa talveksi täällä Inarissa ja myös Saamelaismuseon kokoelmissa on touhua riittänyt. Syksystä päällimmäisenä mieleemme on jääneet Saamelaismuseon historian ensimmäiset kokoelmatyön kehittämispäivät, Utsjoen vanhalle terveystalolle avattu Utsjoen terveydenhuollon historiaa esittelevä näyttely sekä Leif Rantalan esinekokoelmasta koottu pop up -näyttely ja hänen elämäntyönsä kunniksi järjestetty ystävyysseminaari.
Syyskuussa järjestimme kokoelmatyön kehittämispäivät, joissa mukana oli vierailevana asiantuntijana Museokeskus Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola. Päivien aikana käsiteltävinä aiheina oli niin kokoelmapoliittiset linjanvedot kuin käytännön työtavatkin. Kokoelmat on se kivijalka, jolle museo, nyky-yhteiskunnan muistilaitos, edelleen tänä päivänä toimintansa rakentaa. Museokentällä on pyrkimys tuoda kokoelmatyötä enemmän näkyville ja odotukset kokoelmatyötä ja -tutkimusta kohtaan ovat suuria. Täällä Saamelaismuseossa kokoelmatyön keskiössä on yhteisö, jolle ja jonka kanssa yhteistyössä tallennus- ja tutkimustyötä tehdään.
Saamelaismuseon aluetoiminta ja yhteistyö saamelaisalueen eri toimijoiden kanssa on vilkasta. Hienona esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä avautui Utsjoen sairasmajojen toimintaa ja terveydenhoitajien työtä esittelevä näyttely Utsjoen vanhalle terveystalolle 2.10. Aloite näyttelyn toteuttamisesta tuli Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosaston entiseltä osastonhoitajalta Kaarina Kolehmaiselta, joka oli vuosien ajan yhdessä entisten terveydenhoitajien kanssa vaalinut ja tallentanut Utsjoen ja Outakosken vanhojen sairasmajojen esineistöä. Esineitä säilytettiin Utsjoen vanhan terveystalon vintillä, jossa me ne ensimmäisen kerran näimme kesällä 2016. Inventoimme esineistöä yhdessä Utsjoen entisten sairaan- ja terveydenhoitajien kanssa ja valitsimme näyttelyyn sellaisia esineitä, joita terveydenhoitajan vastaanotolla on entisaikaan käytetty. Näyttelyprosessi on ollut kaikin puolin mielenkiintoinen. Mieltä lämmitti nähdä, miten tärkeää näyttelyn valmistuminen monen vuoden odotuksen jälkeen oli Utsjoen entiselle terveydenhoitoalan henkilöstölle. Toivomme, että lämminhenkinen näyttely ilahduttaa Utsjoen kuntalaisia ja muita kiinnostuneita.
Kokoelmiin pohjautuvaa yleisötyötämme oli 7.10. avautuneen kielitieteilijä Leif Rantala pop up -näyttelyn tuottaminen yhteistyössä Saamelaisarkiston kanssa. Samana päivänä järjestimme Rantalan elämäntyötä esittelevän ystävyysseminaarin Siidassa, jossa kuultiin koskettavia puheenvuoroja Leif pojalta, hänen ystäviltään, työtovereiltaan ja opiskelijoiltaan.
We ❤ kokoelmatyö
amanuenssi Anni Guttorm ja kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki
____________________________
Čakča lea johtilit molsašuvvamin dálvin dáppe Anáris ja maiddái Sámemusea čoakkáldagain lea leamaš hušša. Čavččas buot buoremusat min millii leat báhcan Sámemusea historjjá vuosttaš čoakkáldatbarggu ovddidanbeaivvit, Ohcejoga boares dearvvasvuođadállui rahppojuvvon čájáhus, mii buktá ovdan Ohcejoga dearvvasvuođafuolahusa historjjá ja Leif Rantala dávvirčoakkáldagas čohkkejuvvon pop up -čájáhus ja su eallinbarggu gudnin lágiduvvon ustitvuođaseminára.
Čakčamánus mii ordniimet čoakkáldatbarggu ovddidanbeivviid, gosa mii oaččuimet guossin ja áššedovdin Museaguovddáš Vapriikki čoakkáldathoavdda Teemu Ahola. Beivviid áigge mii gieđahalaimet earret eará čoakkáldatpolitihka temáid ja geavatlaš bargovugiid. Čoakkáldagat leat geađgejuolgi, masa musea, dáláservodaga muitoorganisašuvdna, vel dálge barggus vuođđuda. Museasuorgi háliida loktet ain eanet ja eanet čoakkáldatbarggu oidnosii ja vuordámušat čoakkáldatbarggu ja -dutkamuša ektui leat stuorrát. Dáppe Sámemuseas čoakkáldatbarggu vuođđosadjin lean searvvuš, masa ja mainna ovttas vurken ja dutkanbarggu dahkat.
Sámemusea guovlodoaibma ja ovttasbargu sámeguovllu sierra doibmiiguin lea ealaskas. Buorre ovdamearkan dás rahpasii Ohcejoga buohcceviesuid doaimma ja sesteriid barggu čalmmustahtti čájáhus Ohcejoga boares dearvvašvuođadállui 2.10. Álgga čájáhusa ollašuhttimii bođii Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža seaŋgaossodaga ovddeš ossodatdivššár Kaarina Kolehmainenis, guhte lei máŋggaid jagiid ovttas ovddeš sesteriin gáhten ja vurken Ohcejoga ja Sávvona boares buohcceviesuid dávviriid. Dávvirat ledje vuorkkáš Ohcejoga boares dearvvašvuođadálu lovttas, gos mii oinniime daid vuosttaš háve geassit 2016. Moai inventeriime daid ovttas Ohcejoga ovddeš sesteriin ja válljiimet čájáhussii dakkár dávviriid, maid sesterat leat ovddeš áiggiin geavahan. Čájáhusproseassa lea leamaš juohke láhkai miellagiddevaš. Lea duođaid liggen váimmu oaidnit, man dehálaš čájáhusa ollašuhttin máŋgga jagi vuordima maŋŋá lea leamaš Ohcejoga ovddeš dearvvasvuođadivššáriidda. Moai sávve, ahte liekkus čájáhus illudahttá Ohcejoga gieldda ássiid ja earáid, geat leat áššis beroštuvvan.
Min čoakkáldagaide vuođđuduvvi álbmotbarggu lei 7.10. rahpasan gielladutki Leif Rantala pop up -čájáhusa buvttadeapmi ovttas Sámearkiivvain. Seamma beaivve ordniimet Rantala eallinbarggu čalmmustahtti ustitvuođaseminára Siiddas, mas gulaimet njuorranahtti sáhkavuoruid Leif gánddas, su ustibiin, bargoskihpáriin ja studeanttain.
We ❤ čoakkáldatbargu
amanuensa Anni Guttorm ja čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki
Saamelaismuseo Siidan blogi 