Mánnávuođa geasi ohcamin | Lapsuuden kesää etsimässä

Gufihttarat, luopmánat, guollebivdu, olgostohkosat ja Čáhcerávga. Diet áššit gulle mu mánnávuođa gesiide Anárjoh siste Máhcutjávre mohkis. Geassit lávii nu somá, dalle beasai olgun duhkoraddat ja dádjut ijat beaivái. Muittán mo eadni lávii gieldit mu mannamis johgáddái danin go Anárjogas ásai Čáhcerávga. Meahccái fas ii ožžon mannat, go doppe sáhtii šaddat njálaid guossái. Ja gáldus fas ásai Čahkalákkis ártna fáktemin.

Máná máilmmis gieddegeahči lea dat báiki, gos šillju nohká ja doppe meahcci álgá. Veháš balddihahtti,  muhto ii nu balddihahtti, ahte mánná ii dohko duosttašii mannat. Meahci ravddas, gieddegeažis orru Gieddegeašgálgu. Son lea fas dakkáraš, guhte diehtá buot áššiid ja sus oažžu rávvagiid eallima unna ja stuorra čuolmmaide dárbbu mielde.

Čáhcerávga ássá čiekŋalasas | Čáhcerávga eli Vetehinen asuu syvässä vedessä. Govva | Kuva: Kati Ljetoff

Dán sullasaš muittut ja dovddut leat leamaš vuođđun Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža Siidda ođđa Gieddegeažis-mánáidčájáhusas. Mii leat ovttasráđiid Sámemuseas ja luondduguovddážis smiehttan ja vihkkehallan dan, ahte mat áššit geasuhit ja boktalit máná miellagovahusa. Mii lea dat,  maid mii háliidat muitalit Sámi luonddus ja máinnasmáilmmis?  Ja vel dan, ahte mo áššiin galgá muitalit, ahte dat geasuha?

Min ipmárdusa mielde Sámi luondu ja máidnasat gullet oktii. Máidnasat oahpásmahttet, oahpahit ja láidestit máná sámi luondduipmárdussii ja sámi árvvuide. Máidnasiid, ságastallama ja leaikkastallama bokte mánná oahppá sierralágan áššiid. Min čájáhusas oahppá dovdat muhtin máinnasfiguvrraid, dihto šattuid ja elliid. Go lea galledan čájáhusas, de lea oaidnán, gii ássá ádjagis ja gii fas eatnama vuolde, gos šaddá boska ja maid gávdná jeakkis.

Leat ráhkadan Gieddegeažis-čájáhussii maid sierra oahppanbálgá dahjege bargobihtáid, maid galgá čoavdit go johtá čájáhusas. Mánát barget bargobihtáid ovttas ollesolbmuin. Min jurddašeame vuođđun leamaš   dat, ahte mánát ohppet ovttasráđiid ollesolbmuiguin. Sámis mánáid leat láven váldit mielde ollesolbmuid bargguide, go daid boktehan mánát leat oahppan bargguid sisdoalu, sosiála dáidduid, geavahit luondduriggodagaid ja birget luonddus.

Mii sávvatge, ahte Gieddegeažis-čájáhus giktala mánáid stoahkat, muhto maid fihttet ahte luondu lea min eallima eaktu.

Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
Sámemusea

____

Gálduháldi nappo čahkalákkis lea čiehkádan. | Kaltionhaltija piilopaikassaan. Govva: | Kuva: Kati Ljetoff.

Maahisia, hilloja, kalastusta, ulkoleikkejä ja Čáhcerávga eli Vetehinen kuuluivat lapsuuteni kesiin Inarijoki varressa. Kesällä elämä oli ihanaa, silloin pääsi leikkimään ulkona yötä päivää. Muistan, miten äiti kielsi menemästä jokirantaan, koska Inarijoessa asui Čáhcerávga, joka saattoi napata ja viedä lapsen mennessään. Metsään ei saanut mennä koska saattoi joutua naalin vieraaksi. Ja lähteessä mäen päällä asui Kaltionhaltija aarretta vartiomassa.

Olbmoborranrássi šaddá čáziid gáttis | Väinönputki kasvaa vesistöjen rannoilla. Govva | Kuva: Sunna Kitti. 

Lapsen maailmassa kentänpää oli paikka, johon piha päättyi ja metsä alkoi. Aavistuksen pelottava, muttei kuitenkaan niin pelottava, etteikö sinne olisi tohtinut mennä. Metsän reunalla, kentänpäässä asuu Kentänpään eukko. Eukko on sellainen hahmo, joka tietää kaiken ja häneltä saa neuvoja elämän pieniin ja suuriin pulmiin tarpeen mukaan.

Tämän tyyppisiä muistoja ja tuntemuksia on ollut Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uuden Kentänpäässä-lastennäyttelyn taustalla. Olemme Saamelaismuseon ja luontokeskuksen työntekijöistä koostuvan työryhmän kanssa pohtineet, että mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat lapsen mielikuvitusta. Mitä me haluamme kertoa Saamenmaan luonnosta ja tarinamaailmasta? Ja miten asiat kannattaa esittää, jotta ne kiinnostavat?

Meille Saamenmaan luonto ja tarinat ovat yhtä kokonaisuutta. Tarinat tutustuttavat, opettavat ja opastavat lapselle saamelaiseen luonnonymmärrykseen ja arvoihin. Tarinoiden, juttelun ja leikkisän keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia asioita. Näyttelyssämme oppii tuntemaan joitakin tarinahahmoja, kasveja ja eläimiä. Näyttelyssä vierailtuaan tietää kuka asuu kaltiossa, kuka maan alla ja missä väinönputki kasvaa.

Olemme valmistelleet Kentänpäässä-näyttelyyn myös oppimispolun eli tehtäviä, joita ratkotaan aikuisen kanssa näyttelyssä kulkiessa. Oppimispolku tukee saamelaisessa kasvatuksessa tärkeää rinnalla oppimista. Saamenmaassa lapset on tapana ottaa mukaan aikuisten töihin. Niissä lapsi oppii tietysti perinteisiä työtehtäviä, mutta myös sosiaalisia taitoja, luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja luonnossa pärjäämistä.

Toivomme, että Kentänpäässä-näyttely houkuttelee leikkimään ja oppimaan, sekä huomaamaan, että luonto on elämämme ehto.

Kentänpäässä-lastennäyttely on esillä Siidassa 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
hanketyöntekijä, Kentänpäässä-lastennäyttely
Saamelaismuseo Siida

Dearvvuođat Pariissas! | Pariisista terveiset!

Válddiimet oasi moadde vahku dassá Pariissas Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis – kulturdáhpáhussii. Sámi dáidda ja dieđa ledje máŋggabealágit ovdán Quau Branly -museas áibbas Eifel-toartna lahkosis 4.- 5.3.2017. Dáhpáhus lei oassi virggálaš Suopma 100 -prográmma. Sámemuseas lei vel dasa lassin iežas pop up -gávpi Suoma instituhtas. Buohkanassii min jovkui gulle badjelaš 60 olbmo davvin. Mii ávvudeimmet maid Sápmi 100 -dáhpáhusa.

Sari Valkonen ja Anni Guttorm Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis -kulturdáhpáhusas Pariisas. 

Mis lei maid vejolašvuohta oahpásnuvvat oaidnámušaide. Mii finaimet oahpásmuvvantuvrrain maid Siidda čájáhusa ođasmahttima oainnus. Vuođđočájáhussamet ođasmahttigohtet vehážiid mielde measta 20 jagi maŋŋá. Geahčadeimmet museain oahpásnuhttingalbbaid, čájáhusgielaid, bileahttavuovdima ja dieđusge maid sisdoalu. Beasaimet stuorra máilbmi ipmašiidda oahpásnuvvat. Uhca musea lei váldimin málle stuoribuin.

Go gearddi leimmet Pariissas, álggaheimmet oahpásnuvvantuvrraid dieđusge Louvres. Maid muitalit Louvres? Maid dadjat Mona Lisas? Mii báziimet smiehttat, mii lea min Mona Lisa. Mii lea dat, mii buktá olbmuid Siidii? Louvre Mona Lisa lea máilmmebeakkán ja hui geasuheaddji. Ja man bures dat lei huksejuvvon vuovdinbuvttan! Ledje buot lágan gohpat ja bollut, main Mona Lisa curbmá. Mona Lisa čalbmi lea prentejuvvon jiekŋaskáhppemagnehttii ja čalbme-searviettei sáhttá sihkastit njálmmis.

Leabat min Mona Lisa gramota, vai goavddis vai Anárjávrri gáttis gávdnon silbbat? Mo mii ráhkadit vuovdinbuktagiid iežamet divrras gálvvuin? Mo seailluhit stiila, buriid dábiid, mo mii leat ehtalaččat? Leago muhtimin boastagoarta dat áidna vuohki ráhkadit vuovdingálvvu sápmelaččaid Mona Lisas?

Musée du quai Branly bealistis bovttii máŋggalágan dovdduid ja dathan leage museaid ulbmil.  -Boktit ságastallama ja dovdduid. Musea lei ollašuhttojuvvon čoakkáldagaid eavttuiguin. Miehtá máilbmi čohkkejuvvon etnográfalaš dávvirat ledje ovdán máŋgga gearddis. Teavsttat ledje unnán. Musea luhtii dávviriid iežas fápmui, muitalussii, miellagovahussii ja eksohtalašvuhtii. Ja gal musea leige oalle goargat.

Moai-báccit Musée du quai Branlys. 

Apmasamos ášši, man oinniimet  Musée du quai Branlys, lei goittotge Beassášsulluin buktojuvvon stuorra bázzi. Seamma bácci oinniimet Skábmagovat-ealligovvafestiválain ođđajagimánus 2017. Dokumeantafilbma Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters) gieđahalai kultuvrralaš rievideami. Ealligovas áddjá muitalii áddjubasas, mii mearkkašumiid ja fápmu dahje mana, Beassášsulluid moai – bácciin lea rapa nui -kultuvrii. Ealligovas áddjá ja áddjut vuolgiba Eurohpá museaide deaivvadit sis dolin rieviduvvon bassi bácciiguin. Rieviduvvon báccit ledje dolvon oasi fámusteaset mielddiset. Ealligovas hálle repatriášuvnnas, báccit báhce goittote birra máilmmi. Nu geavai maid dan bázzái, maid mii oinniimet.

Dá dušše muhtin jurdagat. Earálágan ja ođđa midjiide lei dat, ahte sisabeassanbileahtaid galggai oastit automáhtas. Museaide galggai mannat dorvodárkkistusaid čađa. Ja gielat ledje unnán. Mis Siiddas leat váldočájáhusas njealji gillii (suoma-, sáme-, eaŋgals- ja duiskkagillii) ja dasa lassin čájáhuskatalogat fránskka- ja ruoššagillii. Ođđa oahpistangihppagat lea 12 gillii, ođđa giellan polskkagiella. Gal mii leat čeahpit!

Buohkanassii Pariisa reaisu lei buorre. Suopma 100 ja Sápmi 100 -temá ovttas, together, yhdessä bođii bures oidnosii. Leimmet doppe ovttas. Mátkkošteimme ja ráhkadeimmet prográmma ovttas. Leimmet rámis iežamet kultuvrras. Dego Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dajai loahppadilálašvuođas, dát kulturfálaldat muitáhii min, manin mii bargat bargomet. Fiinna ja earenoamáš kultuvramet dihte.

Sari Valkonen
Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari
Museahoavda

____

Osallistuimme pari viikkoa sitten Pariisissa Lappi – Suomen saamelaisten jäljillä -kulttuuritapahtumaan.  Saamelainen taide ja tiede oli monipuolisesti esillä Quai Branly -museossa aivan Eiffel-tornin kupeessa 4.- 5.3.2017. Tapahtuma oli osa virallista Suomi 100-ohjelmaa.  Saamelaismuseolla oli lisäksi oma pop up -kauppa Suomen instituutin tiloissa. Kaikkiaan ryhmäämme kuului reilu 60 henkeä pohjoisesta.  Juhlistimme myös Saame 100 –tapahtumaa.

Laura Morottaja piti Saamelaismuseon pop up -kauppaa Suomen instituutin tiloissa. 

Meillä oli reissun aikana mahdollisuus tutustua myös nähtävyyksiin. Lähdimme tutustumiskäynneille Siidan näyttelynuudistamisnäkökulmasta. Perusnäyttelyjämme aletaan pikkuhiljaa uusia miltei 20 vuoden jälkeen. Tarkastelimme museokohteissa opasteita, kielivalikoimaa, lipunmyyntiä ja tietysti myös itse sisältöjä. Oli kuin olisimme isommalla kirkolla käymässä. Pikkumuseo mallia ottamassa isommasta.

Pariisissa kun ollaan, aloitimme tutustumiskäynnit tietysti Louvresta.
Mitä sanoa Louvresta?  Mitä sanoa Mona Lisasta? Mietimme, mikä on meidän Mona  Lisamme. Mikä tuo ihmiset Siidaan? Louvren Mona Lisa on maailman kuulu, vetävä kohde. Ja kuinka hyvin se olikaan tuotteistettu! Löytyi kippoa ja kappoa, jossa Mona Lisa hymyilee. Mona Lisan silmä löytyy jääkaappimagneetista ja silmä-servettiin voi pyyhkiä maitokahvisuunsa.

Onko meidän Mona Lisamme gramota, vaiko rumpu vaiko Nanguvuonon hopeakorut? Miten me tuotteistamme aarteemme? Kuinka säilyttää tyylitaju, hyvät tavat, kuinka olla eettinen? Onko joskus postikortti se ainoa mahdollisuus tuotteistaa saamelaisten Mona Lisa?

Musée du quai Branly puolestaan herätti monenlaisia tunteita ja sehän on myös museoiden tarkoitus.  -Herättää keskustelua, liikauttaa jotain rinnassa. Museo oli toteutettu kokoelmat edellä. Maailmalta kerätyt etnografiset esineet olivat esillä monessa kerroksessa. Tekstien määrä oli vähäinen. Luotettiin esineen voimaan, tarinaan, mielikuvitukseen, eksoottisuuteen. Ja vaikuttavaa kaikki olikin!

Pääsiäissaarilta tuotu moai-patsas Musée du quai Branlyssa.  

Hämmentävintä kuitenkin Musée du quai Branlyssä oli nähdä Pääsiäissaarelta tuotu valtava patsas. Sama patsas oli esillä Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla tammikuussa 2017 esitetyssä dokumenttielokuvassa Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters), jossa kerrottiin kulttuurisesta riistosta. Elokuvassa isoisä kertoo lapsenlapselleen, mikä merkitys ja voima, mana, Pääsiäissaaren moai -patsailla on rapa nui -kulttuurille. Elokuvassa isoisä ja lapsenlapsi lähtevät Euroopan museoihin tapaamaan muinoin heiltä vietyjä pyhiä patsaita, jotka veivät osan voimasta mennessään. Repatriaatiosta keskusteltiin elokuvassa, patsaat jäivät maailmalle. Niin myös tämä näkemämme patsas.

Tässä vain joitain huomioita. Erilaista ja uutta meille oli se, että pääsyliput ostettiin automaatista museon aulasta. Kohteisiin mentiin turvatarkastusten kautta. Ja kielivalikoima oli niin suppea. Meillä Siidassa ovat päänäyttelyt neljällä kielellä (suomi, saame, englanti ja saksa) ja lisäksi näyttelykatalogit ovat ranskaksi ja venäjäksi. Uudet opasvihkoset ovat 12 kielellä, uutena kielenä puolakin. Kyllä meillä osataan!

Kaikkiaan oli hieno Pariisin reissu. Suomi 100 ja Saame 100 -teema eli yhdessä, together, ovttas tuli hyvin esille. Olimme siellä yhdessä. Teimme matkan ja ohjelman yhdessä. Ylpeänä omasta kulttuuristamme. Kuten Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi lopputilaisuudessamme, tämä kulttuuritarjonta muistutti, miksi teemme työtämme. Hienon ja ainutlaatuisen kulttuurimme takia.

Sari Valkonen
Museonjohtaja