Innostunut puheensorina kantautui kokoelmahenkilöstön työtiloista, kun kokoelmien käsittelyyn testattiin uutta työtapaa – kokoelmatyön linjastoa.
Saamelaismuseon kokoelmia valmistellaan jo uuteen kokoelmarakennukseen siirtoa varten. Meidän kunnianhimoisena tavoitteena on, että kokoelmat siirtyvät hyvin dokumentoituna, puhdistettuna ja pakattuna Siidan läheisyyteen rakennettavaan uudisrakennukseen jo vuoden 2021 aikana.
Tähän tarjoutui hyvä mahdollisuus Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa tekemämme aktiivisen oppilaitosyhteistyön kautta. Lehtori Pasi Jaakonaho ja kovien materiaalien opiskelijat Tiina-Maria Aalto, Pauli Jaatinen ja Per Henrik Niittyvuopio työskentelivät kokoelmatiimissämme viikon ajan. Joukkoomme liittyi myös museologian harjoittelua suorittava opiskelija Henna Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista. Käsiteltäväksi esineiksi valitsimme kuksat, kaarat ja puukot. Jaoimme työtehtävät linjastoon työpisteiksi, jotta opiskelijat pääsivät kokeilemaan eri työvaiheita.
Kokeilu mahdollisti monitasoisen esinetutkimuksen. Keskeisenä työvaiheena oli esineiden valokuvaaminen, joka mahdollistaa esineen tutkimisen myös digitaalisesti. Käytännön tutkimuksessa tarkastelimme esineen muotoa, materiaaleja, työtekniikoita ja mittoja. Pohdimme myös esineen kontekstia eli taustatietoja, sen liittymistä saamelaiskulttuuriin, kuvaavia asiasanoja ja kulttuuriaineiston luokkia.
Kokoelmatyön linjaston testauksen rinnalla tärkeänä tavoitteena oli opiskelijoille museaalisen näkökulman avaaminen esineisiin; mitä esineille tapahtuu museossa, miten niitä käsitellään, hoidetaan, laitetaan esille ja ennen kaikkea miksi niitä säilytetään. Kävimme esineen tarinan ja sen merkityksen näkökulmasta mielenkiintoisia keskusteluja.
Innovatiivisuutemme palkittiin, työtilojen ahtaudesta huolimatta saimme linjaston toimimaan ja työvaiheet rullaamaan. Vuorovaikutteinen työskentely opiskelijoiden kanssa antoi paljon puolin ja toisin. Opiskelijoiden osaaminen oli vahvaa ja uusia ideoitakin syntyi. Lämmin kiitos opiskelijoille ja heidän opinahjoilleen, tästä on hyvä jatkaa!
Kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuenssi Anni Guttorm
_____________________________________________
Movtáskâm hullân kullui nurâldâhpargovievâ pargoloonjâin, ko nurâlduvâi kietâdâlmân iiskâim uđđâ pargovyevi– nurâldâhpargo pargorááiđu.
Sämimuseo valmâštâl jo nurâlduvâid uđđâ nurâldâhrakânâsân sirdem várás. Mii kunneehäänis ulme lii, et nurâlduvah láá pyereest dokumentistum, putestum já pakkajum ko nurâlduvah sirdâšuveh Siida paaldân uđđârakânâsân jo ive 2021 äigin.
Táás falâdâđâi šiev máhđulâšvuotâ Säämi máttááttâskuávdáin porgum aktiivlâš oppâlágádâsohtsâšpargo peht. Lehtor Pasi Jaakonaho ja korrâtuojij uáppeeh Tiina-Maria Aalto, Paul Jaatinen já Per Henrik Niittyvuopio porgii mii nurâldâhjuávhust oovtâ oho. Kázzásân seervâi meiddei museologia hárjuttâllâm čođâldittee uáppee Henna Lehtola Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutist. Mij valjijm kietâdâlmân kuuvsijd, kaarijd ja niijbijd. Juovijm pargoid rááiđun, vâi uáppeeh pessii iskâdiđ ereslágán pargomuddoid.
Keččâlem toovâi máhđulâžžân tiiŋgâi tutkâmuš maaŋgâ tääsist. Tehálâš pargomuddon lâi tiiŋgâi kuvvim, mii taha máhđulâžžân tiiŋgâi tutkâm meiddei digitaallávt. Keevâtlâšvuođâ tutkâmušâst suogârdijm tiiŋgâi häämi, materiaalijd, tyejitekniikijd já mitoid. Suogârdijm meiddei tävirij kontekstijd adai tuávááštiäđuid, maht tot lahtoo sämikulttuurân, valdâleijee äššisaanijd já kulttuuramnâstuv luokâid.
Nurâldâhpargo rááiđu iskâdem lasseen tergâdis ulmen uáppeid lâi museaallâš uáinu lekkâm tävirij peht; mii täviráid tábáhtuvá museost, maht kietâdâllâp, hoittáp, pieijâp čáittusân já mondiet taid siäiluttep. Finnijm tiiŋgâ mainâs já ton merhâšume uáinuin mielâkiddiivâš savâstâlmijd.
Mii innovatiivvuotâ kannattij, pargosoojij kärživuođâst huolâhánnáá uážuim pargorááiđu já pargomuddoid toimâđ. Vuáruvaikuttâslâš porgâm uáppeiguin adelij ennuv mijjân já sijjân. Uáppei mättim lâi nanos ja uđđâ ideah-uv šoddii. Lieggâ kijttoseh uáppeid ja sii škovláid, täst lii pyeri juátkiđ!
Nurâldâhmiäštár Marjo-Riitta Rantamäki já amanuens Anni Guttorm
Saamelaismuseo Siidan blogi 