Mannan čavčča in livčče árvidan gosa jahki 2019 mu doalvu. Lean beassán galledit máilmmi fiinna báikkiid, oahpásmuvvat miellagiddevaš áššiide ja olbmuide ja ožžon olu inspirašuvnna ja ođđa geahččanguovlluid iežan bargui.
Jagi álggus ožžon dieđu, ahte USA State Department lei válljen mu Suoma ovddasteaddjin International Visitor Leadership prográmmii, man temán lei Advancing Minority Rights nappo vehádagaid rivttiid ovddideapmi. Prográmma olis bessen mátkkoštit golbma vahku birra USA ja oahpásmuvvat USA vehádagaid dillái. Prográmmii oasálasttii Eurohpás 12 olbmo, geain juohkehaš bargá vehádatáššiin.
Min mátkki álggii Washington DC:s, gos beasaimet oahpásmuvvat USA guovddašhálddahussii ja dieđus maid ieš oaivegávpoga oaidnámušaide.
Dan maŋŋá jotkkiimet New Mexicoi, gos bisáneimmet Albuquerques ja Santa Fes. Doppe galledeimmet Pueblo-indiánaid ja gulaimet USA eamiálbmogiid birra.
Das jotkkiimet Californiai ja doppe San Diegoi, gos temán ledje seksuálavehádagaid rievttit ja nuppe dáfus maid Meksikos boahtti sirdolaččaid dilli. Finaimet earret eará geahččamin USA ja Meksiko gaskasaš rádjeáiddi. San Diegos girddiimet fas USA nuortaoassái Michiganii ja Detroitii, gos ásset eanemus olbmot, geain lea arábaduogáš Arába-eatnamiid olggobealde. Detroitis nappo gulaimet arábavehádaga áššiin. Tuvra maŋimus báiki lei Alabama ja doppe Birmingham ja Montgomery gávpogat, gos USA riikkavulošvuoigatvuođat leat riegádan ja mat leat erenomážit USA afroamerihkálaš álbmoga rivttiid olis historjjálaš guovllut.
Iežan barggu bealis reaissus buoremusat báhce millii museagalledeamit. Dán bloggii háliidin čohket olu govaid, go dat muitalit eanet go duhát sáni. Museat, main bessen fitnat USA:s ledje hui njuorasmahtti ja čájáhusain áššit ovdanbuktojuvvojedje oluge dovdagiid bokte. Dat lea kánske stuorámus erohus suopmelaš museaide. Mii eat, goit vel geavat čájáhusain nu olu dovdduide čuohcci ovdanbuktinvugiid.
Mátkkis lei stuorra mearkkašupmi munnje. Lean duođaid giitevaš das, ahte bessen deaivat roahkkadis olbmuid, geat barget nu duođas iežas servoša ovdii. Sihke mu eurohpalaš mátkeskihpárat ja olbmot, geaid deaivvadeimmet USA:s dahket ovdamearkkalaš barggu vehádatáššiin. Vaikke prográmma dárkkuhussan lei oahpásmuvvat USA:i, lei liikká miellagiddevaš oahpásmuvvat mu eurohpalaš mátkeskihpáriid kultuvrraide ja fuomášit, ahte Eurohpa lea duođaid viiddes ja máŋggakultuvrralaš guovlu. Mátkkis diđoštin ja smihtten olu maid iežan ovdagáttuid ja ipmárdusaid, maid ii beaivválaččat jurddašge. Lei miellagiddevaš fuobmát ja earuhit daid ja dan bokte rievdadit iežas ipmárdusaid.
Mátkkošteapmi ráhpá čalmmiid.
PS. Háliidan giitit dán fiinna mátkkis Suoma USA ambassáda – sii evttohedje mu dán prográmmii. Ja giitán maid váimmolaččat iečan bargoaddi, Sámemusea, ahte bessen geavahit dán vejolašvuođa.
Boles-Ovllá Ovllá Juha Ánne,
Anni Guttorm
amanuensa, Sámemusea Siida
________________________________________
Vielä viime syksynä en olisi uskonut minne vuosi 2019 minua kuljettaa. Olen päässyt vierailemaan upeissa paikoissa, tutustumaan uusiin asioihin ja ihmisiin ja saanut paljon ajatuksia, ideoita ja perspektiiviä omaan työhöni.
Vuoden alussa sain tiedon, että USA:n State Department oli valinnut minut Suomen edustajaksi International Visitor Leadership ohjelmaan, jonka teemana oli Advancing Minority Rights eli vähemmistö oikeuksien edistäminen. Ohjelman kautta pääsin matkustamaan ympäri USA:ta kolmen viikon ajan ja tutustumaan USA:n vähemmistöjen tilaan. Ohjelmaan osallistui Euroopasta 12 ihmistä, joista jokainen työskentelee vähemmistöasioiden parissa.
Matkamme alkoi Washington DC:stä, jossa pääsimme tutustumaan USA:n keskushallintoon ja tietysti myös itse pääkaupungin nähtävyyksiin. Washingtonista jatkoimme New Mexicoon, jossa pysähdyimme Albuquerquessa ja Santa Fessä. Siellä vierailimme Pueblo-intiaanien luona ja tutustuimme USA:n alkuperäiskansojen tilaan. Sieltä matkamme jatkui Kalifornian San Diegoon, jossa teemana oli seksuaalivähemmistöt ja toisaalta myös Meksikosta tulevien siirtolaisten tilanne. Kävimme muun muassa katsomassa USA:n ja Meksikon välistä raja-aitaa. Tämän jälkeen lensimme takaisin USA:n itäosaan, Michiganin Detroitiin, jossa asuu maailman eniten arabitaustaista väestöä Arabimaiden ulkopuolella. Detroitissa kuulimme arabivähemmistön asioista. Matkan viimeinen etappi oli Alabama ja siellä Birminghamin ja Montgomeryn kaupungit, joissa USA:n kansalaisoikeudet ovat syntyneet ja jotka ovat erityisesti USA:n afroamerikkalainen väestön historian kannalta keskeisiä alueita.
Oman työni kannalta matkasta parhaiten jäivät mieleen museovierailut. Tähän blogiin halusin koota paljon kuvia matkalta, sillä ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Museot, joissa sain vierailla, olivat hyvin koskettavia ja näyttelyissä asiat tuotiin selkeästi tunteiden kautta esiin. Tämä ehkä on mielestäni suurin ero suomalaisiin museoihin. Me emme, ainakaan vielä käytä näyttelyissämme niin paljon tunteisiin vetoavia esitystapoja.
Matka merkitsi minulle paljon. Oli todella hienoa ja etuoikeutettua päästä tapaamaan rohkeita ihmisiä, jotka tekevät kovasti töitä oman yhteisönsä eteen. Sekä minun eurooppalaiset matkatoverini että USA:ssa tapaamamme henkilöt tekevät esimerkillistä työtä vähemmistöasioiden parissa. Vaikka ohjelman tarkoituksena oli tutustua USA:han, yhtä silmiä avaavaa oli tutustua eri puolilta Eurooppaa tulevien matkatoverien kulttuureihin ja huomata, että Eurooppa on todella laaja ja monikulttuurinen alue. Matkalla tiedostin ja pohdin paljon omia ennakkoluuloja ja -käsityksiä, joita ei päivittäin tule ajatelleeksi. Oli mielenkiintoista huomata ja tunnistaa niitä ja sitä kautta muuttaa omia käsityksiä.
Matkailu avartaa.
PS. Haluan kiittää ikimuistoisesta matkasta Suomen USA:n suurlähetystöä – he suosittelivat minua ohjelmaan. Ja kiitän myös lämpimästi työnantajaani Saamelaimuseota, että sain hyödyntää tämän upean mahdollisuuden.
Anni Guttorm
amanuenssi, Saamelaismuseo Siida
Saamelaismuseo Siidan blogi 