Siida 20 jagi! | Siida 20 vuotta!

Šaddanbeaisáŋgáris dávjá jerro, ahte mo dat orru boarásmuvvat. Šaddanbeaivve muittašit vássán áiggiid ja smihttet boahttevuođa. Lea maid giitosiid áigi.

Na, mo dat orru 20 jahkásaš Siida? Mii leat ilolaččat! Ávvubeaivvi ovdii mii leat rahčan sakka, maŋimus beivviid ja mánuid. Ávvubeaivve rahpat guokte čájáhusa, áigelinnjá Siidda – Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža historjjás  ja ávvučájáhusa Johan Nuorgam, Sámemusea vuođđudeami njunuš albmá birra. Nuorgam-čájáhusain mii háliidat giitit ja muitit daid museaolbmuid ja -bargiid, geat ledje ovdal min.

Mii háliidat rahpat uvssaid buot min ustibiidda, ovttasbargoguimmiide ja galledeaddjiide. Ávvubeaivve mis leat rabas uvssat. Guossohat gáfe ja gáhku ja illudat oktasaš bálgás ovttas ustibiiguin.

Šaddanbeivviid áigge lea lunddolaš smiehtastit maid historjjá birra, vássá jagiid ja daid vásáhusaid, muosáhusaid ja fearániid maid leat beassan vásihit. Ná musea geahččanguovllus dát maŋosguovlluid geahččan orru maid hui lunddolaš. Sámemusea lei álggos vuos olgomusean masá 40 jagi ja dál Siida lea doaibman guoktelogi jagi musean, man leat dikšon ámmátlaččat.

Ollu lea dáid jagiid áigge dáhpáhuvvan. Museas leamašan molsašuddi čájáhusat lagabui 70, ja dáhpáhusat logiid náre. Miljon galledeaddji! Ja bargiid mearri lea maid lassánan. Mii leat ožžon ođđa ovttasbargoguimmiid ja čanusjoavkkuid, ja ustibiid. Máŋgga láhkai ja máŋgga dásis leat mii ovdánan.

Ávvudoaluide lea gullan maid dat, ahte mii bargit leat bargan iežamet áigelinnjá, masa mii leat merken iežamet mielas mearkkašáhtti dáhpáhusaid. Juohkehaš lea merken daid dan rájes go iežas oktasaš historjá Siiddain lea álgán. Ná maiddái dat mearkkašáhti dáhpáhusat ja lihkostuvvamat, mat leat dáhpáhuvvan kulissaid duohkin, besset oidnosii. Miellagiddevaš lea goittotge dat, ahte máŋggat mearkkašahti dáhpáhusat maiddái bargiid mielas leamaš dat, main mii leat beassan leat ovttas olbmuiguin, áššehaččaiguin ja verddiiguin. Ovttas bargan ja leahkin addá fámuid.

Šaddanbeivviid áigge lávejit smiehtadit maid boahttevuođa. Stuorra áššit leat ovddabealde. Boahtte mánus čielgá oažžugo Siida ruhtadeami guhká vurdon viiddideami várás. Ja dat lea sihkkar, ahte mii joatkit dán seamma bálgá mielde. Mii háliidat leat lássa ja maiddái uksa sámekultuvrii. Mii háliidat doallat uvssaid rabas ja šielmmáid vuollegažžan. Sámemusea bargun lea nannet sámiid kultuvrralaš iešdovddu. Seammás mii juohkit dieđu ja áddejumi iežamet kultuvrra birra daidda geat das leat beroštuvvan. Mis lea earenomáš fiinna bargu ja dan mii bargat movttegit.

Blogi
Ođđa Siida-sohkabuolva lea šaddamin. Siidda duhkoraddanbeaivi olgomuseas 2010.

Ja lohppii giitosat! Liegga giitosa Siidda bargiide – ovddeš, dálá ja maiddá boahttevaš bargiide. Giitu ovttasbargoguimmiide, ustibiidda, verddiide. Šaddá hui earenomáš ávvubeaivi!

Giitevaš mielain

Sari

Áibmejot´ Jovnna Ánná Sari

 

_______________________________________________

Syntymäpäiväsankarilta kysytään usein miltä tuntuu täyttää vuosia. Syntymäpäivän aikaan muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. On myös kiitosten aika.

Niin, miltä tuntuu 20v. Siida? Olemme iloisia! Juhlapäivää varten on tehty paljon töitä, viime päivät ja kuukaudet.  Juhlapäivänä avataan kaksi näyttelyä, aikajana Siidan – Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen historiasta sekä juhlanäyttely Johan Nuorgamista, Saamelaismuseon perustamisen keulahahmosta. Nuorgam-näyttelyllä haluamme muistaa ja kiittää meitä edeltäneitä museolaisia.

Syntymäpäivien aikaan on luonnollista miettiä historiaa, elettyjä vuosia, saatuja kokemuksia. Näin museonäkökulmasta katsoen taakse katsominen on myös hyvin luontevaa. Saamelaismuseo on toiminut ensi ulkomuseona miltei 40 vuotta ja nyt takana on Siidassa jo kaksikymmentä vuotta ammatillisesti hoidettuna museona.

Paljon on vuosiin tapahtunut. Museolla on ollut vaihtuvia näyttelyjä lähes 70, ja tapahtumia kymmenittäin. Miljoona näyttelykävijää! Henkilökunnan määrä on kasvanut. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä on saatu, ystävyyssuhteita solmittu. Monella tavalla ja tasolla ollaan kehitytty.

Juhlaan on kuulunut myös se, että henkilökunta on tehnyt oman aikajanan, jonne olemme merkinneet omasta mielestämme merkittävimpiä virstanpylväitä alkaen siitä, milloin itse kunkin oma yhteinen historia Siidan kanssa alkoi. Näin myös kulissien takaiset onnistumiset ja merkittävät asiat tulevat näkyviin. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että monet merkkipaalut myös henkilökunnan mielestä ovat ne, jossa ollaan oltu yleisön, asiakkaiden ja väärtien kanssa tekemisessä. Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys voimaannuttaa.

Syntymäpäivien aikaan tulee mietittyä myös tulevaa. Isoja asioita on edessä. Ensi kuussa selviää, saako Siida hartaasti odotettuun laajennukseen rahoituksen. Ja varmaa on, että jatkamme tällä samalla linjalla.  Haluamme olla paitsi ikkuna myös ovi saamelaiskulttuuriin. Haluamme pitää ovet auki ja kynnykset matalina. Saamelaismuseon tehtävä on vahvistaa saamelaisten kulttuurista itsetuntoa. Samalla jaamme tietoa ja ymmärrystä kulttuuristamme siitä kiinnostuneille. Meillä on hieno tehtävä ja sitä ilolla toteutamme.

Haluamme myös avata ovet kaikille ystävillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kävijöillemme. Juhlimme avoimin ovin. Tarjoamme kakkukahvit ja iloitsemme yhteistä taivaltamme yhdessä ystäviemme kanssa.

Ja loppuun kiitokset! Lämpimästi kiitoksia Siidan henkilökunnalle – meitä edeltäneille museolaisille, nykyisille siidalaisille ja myös tuleville. Kiitokset yhteistyökumppaneille, ystäville, väärteille. Mahtava juhlapäivä edessä!

Kiitollisin mielin,

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Mainokset

Johan Nuorgam – ideasta Siidan juhlavuoden yhteisnäyttelyksi | Johan Nuorgam – ideas Siidda ávvujagi oktasaščájáhussan

Muistamme hyvin innostuksemme vuonna 2014, kun lähdimme ideoimaan Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseon yhteisnäyttelyä Saamelaismuseon ”isän” Johan Nuorgamin Kansallismuseoon keräämistä esineistä. Saamelaismuseosäätiön hallituksen jäsen ja Kansallismuseon intendentti Ildikó Lehtinen esitteli idean osapuolille ja näyttelyn suunnittelu käynnistyi. Luontevaksi näyttelyn ajankohdaksi valittiin Siidan 20-vuotisjuhlavuosi 2018.

Saamelaisten kulttuurilähettiläs Johan Nuorgam toimi nuoruudessaan 1930-luvun alkupuolella Helsingin Seurasaaressa oppaana, jolloin hän keräsi ja toimitti saamelaisesineistöä Kansallismuseon kokoelmiin. Esinekokonaisuudessa on noin 75 esinettä ja ne ovat pääosin käyttöesineistöä. Kokoelmassa on jo arkikäytöstä poistuneita erikoisuuksia kuten lumenpuistamissarvi ja virsikannel. Esineiden kerääjänä Johan Nuorgam teki pikkutarkkaa työtä; hän merkitsi muistiin esineiden alkuperäisiä omistajia ja paikkakuntia. Esineiden taustatietojen tärkeyden ymmärtäminen ei ollut niin tavallista tuohon aikaan – Johan Nuorgam oli siis kulttuuriperinnön tallentajanakin aikaansa edellä.

Siidan juhlavuoden ja -näyttelyn lähestyessä, Kansallismuseo siirsi esineet Vantaan kokoelmakeskukseen, jossa pääsimme niihin tutustumaan syksyllä 2017. Esineet puhdistettiin ja pakattiin konservaattoreiden toimesta Inariin kuljetusta varten. Esineet matkasivat läpi Suomen talviseen Inariin lämpimässä taidekuljetusautossa.

 

Nyt esinelaatikot odottavat rivissä näyttelysalissa ja näyttelyn rakentaminen voi viimein alkaa. Tämä on meille kaikista mielenkiintoisin vaihe näyttelyprosessissa – pääsemme vihdoin näkemään suunnittelutyömme tulokset. Tyhjät vitriinit odottavat esineiden esillepanoa, joka haastaa mielikuvitustamme. Joukossa on esineitä, joiden käyttötarkoitus ei ole meillekään selvillä. Odotamme innolla, mitä lisätietoa näyttelykävijät voivat antaa näihin esineisiin.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

“Ei voimilla pärjää, vaan konsteilla.”

Johan Nuorgam 1933: Elämänviisautta Iijärveltä

Tervetuloa tutustumaan Johan Nuorgamin elämäntyöhön saamelaisten kulttuurilähettiläänä ja hänen keräämään upeaan esineistöön 27.3.2018 alkaen.

 

kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuenssi Anni Guttorm

_______________________________________________

Dáppe Siiddas mii muitit vel bures dan movtta jagis 2014 go álggiimet plánet Suoma álbmotmusea ja Sámemusea oktasaščájáhusa Sámemusea “áhci” Johan Nuorgama Álbmotmuseai čoaggán dávviriin. Sámemuseavuođđudusa stivrra lahttu ja álbmotmusea intendeanta Ildikó Lehtinen buvttii idea ovdan oassebeliide ja čájáhusa plánen vulggii johtui. Lunddolaččat čájáhusáigin válljejuvvui Siidda 20-jagiávvujahki 2018.

Sámiid gaskusteaddji Johan Nuorgam lei nuorra albmán 1930-logu álggus Helssega Seurasaaris ofelažžan ja dalle son čokkii ja doaimmahii sámedávviriid Álbmotmusea čoakkáldagaide. Dávvirollisvuođas lea sullii 75 dávvira ja dain stuorámus oassi lea atnubiergasat. Čoakkáldagas leat jo anus eret báhcan erenomášvuođat dego savnnjašančoarvi ja sálbmagándil. Dávviriid čoaggin Johan Nuorgam barggai hui dárkilis barggu; son merkii muitui dávviriid álgoálgosaš oamasteddjiid ja báikegottiid. Dávviriid duogášdieđuid dehálašvuođa ádden ii lean nu dábálaš duon áigge – nappo Johan Nuorgam maiddái kulturárbbi vurkejeaddjin áiggis ovdal.

Go Siidda ávvujahki ja -čájáhus lahkonišgođii, Álbmotmusea sirddii Nuorgama čoakkáldaga Vantaa ođđa čoakkáldatguovddážii, gos beasaime daid oaidnit čakčat 2018. Čoakkáldatguovddáža konservahtorat buhtistedje ja báhkkejedje dávviriid Anárii sirdima várás. Dávvirat mátkkoštedje Suoma čađa Anára dálvebuollašii liegga, dáidaga fievrrideapmái oaivvilduvvon biillain.

Dál dávvirlođát vurdet čájáhuslanjas ja čájáhusa huksen beassá viimmat álgit.  Dat lea munnuide buot eanemus miellagiddevaš muddu čájáhusproseassas – moai besse viimmat oaidnit plánenbargome bohtosiid. Guoros vitriinnat vurdet dávviriid stellema, mii gal hástá munno miellagovahusa. Oassi dávviriin leat dakkárat, maid geavahandárkkuhus ii leat vel munnuidege čielggas. Sávvamis min čájáhusguossit máhttet dievasmahttit dávviriid duogášdieđuid.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

Johan Nuorgam 1933: Eallinviisodagat Idjajávrris

Bures boahtin oahpásmuvvat Johan Nuorgama eallinbargui Sámi gaskkusteaddjin ja su čoaggán fiinna dávviriidda 27.3.2018 rájes.

 

čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuensa Anni Guttorm