Digigiissá čohkkemin | Digigiisaa kokoamassa

Dollagáttis huhttájit golbma nissona. Sis orru leamen hui somá, go čuvvot mii dáhpáhuvvá.  Dolas lea stuorra gástarulla, man siste duoldá oalle earenoamáš mális. Gástarullas buljarda suddan bohccobuoidi ja čáhci ja dás galggašii šaddat sáibbo.

Fidnu olis olbmot movttáskedjege máŋggalágan doaimmaide. Sáibbovuoššama lassin fidnus leat láibon luossagáhkuid, maid Báhčaveaijoga guovllus lávejedje láibut ávvodoaluide dahje govven liuvjlemnuâttmõš nappo suhppennuohttuma Njávdámis. Olbmot leat muittašan ovddeš áiggiid. Dáid unna prošeavttain šattai Digigiisá, man sáhttá geavahit ovdamearkka dihte kulturgaskkusteamis.

saippuakykkiminen
Biret-Kirste, Hilma ja Kirste fierrumin sáibbomállasa amas dat buollit bodnái. | Birit-Kirsti, Hilma ja Kirsti hämmentävät saippuakeitosta, jottei se pala pohjaan. Govva|Kuva: Ida Pirttijärvi, Sámemusea Siida.

Fidnu olis olbmot movttáskedjege máŋggalágan doaimmaide. Sáibbovuoššama lassin fidnus leat láibon luossagáhkuid, maid Báhčaveaijoga guovllus lávejedje láibut ávvodoaluide dahje govven liuvjlemnuâttmõš nappo suhppennuohttuma Njávdámis. Olbmot leat muittašan ovddeš áiggiid. Dáid unna prošeavttain šattai Digigiisá, man sáhttá geavahit ovdamearkka dihte kulturgaskkusteamis. Dás beasat geahččat video sáibbo vuoššamis.

Digigiisá lea neahtas ja dan besset buohkat dutkat. Mii leat huksen dan Preziin, mii lea rabas ja nuvttá prográmma. Dainna sáhttá rahkadit visuála ovdanbuktimiid ja laktit daidda videoid, govaid ja teavsttaid dihto ortnegii. Mii leat čohkken dohko dán fidnu almmolaš ja gárvves buvttademiid. Ovdanbuktima vuođđun mis lei Suoma Sámeguovlu kártá, ja buot sierra muitalusat leat ožžon gárttá ala iežaset gássa. Gássat sisttisdollet muitalusaid, videoid, jietnabáttiid ja govaid.

Digigiisái beasat dán liŋkka bokte. Mii leat lasihan Sámemusea Siidda ruovttusiidduide publikašuvnnaid vuollái liŋkka giisái vai buohkat besset návddašit dáid muitalusbihtážiin.

Anáris 27.10.2016

Maiju Saijets, prošeaktabargi, Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus -fidnu, Sámemusea Siida

Ida Pirttijärvi, plánejeaddji, Sámemusea Siida

____

Tulen ympäri on kolme naista. Heillä näyttää olevan hauskaa, kun he seuraavat tulella porisevaa kattilaa. Keitos ei olekaan ihan tavallista soppaa, vaan kattilassa pulpahtelee poronrasvaa ja vettä. Keitoksesta pitäisi valmistua saippuaa, kunhan keittää tarpeeksi kauan ja lisää siihen vielä lipeää.

Tämän tyyppisiä toimintoja on ollut käynnissä Saamelaismuseo Siidan Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hankkeessa vuoden 2016 kevättalvesta syksyyn. Hankkeen tavoitteena on ollut saamelaisen perinnetiedon taltioiminen saamelaisyhteisön tarpeista lähtien. Lisäksi tavoitteena on ollut eri sukupolvien kohtaaminen ja tieto-taidon siirtyminen sukupolvelta toiselle. Saamelaismuseo Siida sai rahoitusta Museovirastolta innovatiiviseen ja osallistavaan hankkeeseen.

dsc_0600
Lohikakut ovat Paatsjoen kolttasaamelaisten suurta herkkua. | Luossagáhkut leat Báhčaveaijoga nuortalaččaid herskot. Govva | Kuva: Maiju Saijets, Sámemusea Siida.

Hankkeen aikana saamelaisilta tulikin monia ehdotuksia taltioitavista asioista. Saippuan keittämisen lisäksi on esimerkiksi leivottu Petsamon kolttasaamelaisten kalapiirakoita ja kuvattu Näätämöjoella liuvjlemnuâttmõš eli käpäläverkkokalastusta. Hankkeessa on myös taltioitu muisteluksia, työmenetelmiä ja käsityötaitoja. Näistä pienistä tarinoista syntyi Digigiisa, jota voi käyttää esimerkiksi kulttuurikasvatuksessa. Giisa on pohjoissaamea ja tarkoittaa arkkua. Tästä pääset tutustumaan videoon, joka kertoo saippuan keittämisestä.

Digigiisa löytyy internetistä ja se on rakennettu Prezi-ilmaisohjelmalla. Prezillä voi luoda visuaalisia esityksiä, liittää esitykseen videoita, tekstejä ja kuvia tiettyyn järjestykseen. Olemme koonneet giisaan Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hankkeen julkisia materiaaleja. Esityksen pohjana on Suomen saamelaisalueen kartta, ja kukin tarina on sijoitettu karttapohjalle maantieteellisen sijaintinsa mukaan. Laatikot sisältävät tarinoita, videoita, äänitteitä ja kuvia.

Digigiisaan, perinnetiedon aarrearkkuun, pääset tästä. Olemme myös lisänneet Saamelaismuseo Siidan kotisivuille julkaisujen alle linkin, jotta kaikki voisivat nauttia näistä tarinoista.

Inarissa 27.10.2016

Maiju Saijets, hanketyöntekijä, Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hanke, Saamelaismuseo Siida

Ida Pirttijärvi, suunnittelija, Saamelaismuseo Siida

Mainokset

Tubdâmuškoveh museopargoost | Tunnelmakuvia museotyöstä

Jiärástum nuorâ nieidâ njuárust já liibâ talle tutâvâš, ko fättee-uv “poccuu”. Tääl sun haalijd jieš njaammâđ suoppâin já forgâpalij jo njuárustâl tego ličij ain tom porgâm veik lii suu vuosmuš kerdi. Kejâstâm maht tävgipääččim ovdán meeci roobdâst. Sämimuseo arkeologi lii čáittám ovdâmeerhâ tobbeen. Paješkoovlâ uáppein lii máhđulâšvuotâ meid keččâliđ pääččiđ tovláá tavgijn. Suonah saddajeh muáđuin siämmást ko tävgi keldui, kulloo “fiiiuh”, päččee povvâst já iätá:” Oho, oppeet moonâi lappâd.” Mij lep olgomuseost uápáásmim tovláá já tááláá ääigi sämikulttuurân.

pia-ja-aile
Kove: Marjo-Riitta Rantamäki / Sämimuseo Sijdâ

Čuávuváá ohhoost lam oppeet olgomuseost, tääl amanuensáin. Uccškovlâliih  láá puáttám kuldâliđ tovláá ääigi  škovlâ- já kuátielimist. Mun mainâstâm sijjân Tirro tuuveest, et eidu ton tuuveest lii tuođâi-uv lamaš katekeetta máttáátmin párnáid suullân čyeti ihheed tassaaš. Párnááh kuleh maht katekeetta peesâi siijdâst nuubán ergisáttoin, väzzimáin, savehijguin já keessiv kárbáin-uv. Laura Lehtola, pegâlmâs katekeeta, kirjeest luuvâm pitá mast selvân maht kiävá, jis ij lah hárjánâm vyeijiđ ergin. Sij imâšteleh tom, et škoovlân ij peessâm, jis koolgâi veikkâ kuálástiđ, moonnâđ miäcán teikkâ lâi hirmâd hyenes šoŋŋâ. Škovlâeellim muttuumist-uv lii saahâ tom verd, et vistig škovlâ moonâi párnái luus já talle maŋeláá kolgii jo párnááh moonnâđ škoovlâ luus.

Lii muu vuáru leđe uáppee. Lam “Pargoelimân vuáđuduvvee anarâškielâ čäällim”-škovliittâsâst fáárust já mist lii nubbe teivâdem tääbbin Anarist. Škovliittâs ääigi juurdân lii oppâđ lase kielâ, hárjániđ sämikielâlii čäällimproosessân sehe tiäđust-uv čäälliđ. Mii juákku kuldâl moovtâ já tárkká máttáátteijee saanijd. Suorgiittemoopâ mun irâttâm selvâttiđ nuuvt, et mađe kuhheeb sääni, tađe ucceeb tábáhtuvá. Jis mun čokkáám, te puávtám čokkáđ veikkâ tijme. Jis mun vist čokánâm, te tom mun poorgâm ohtii ige tot vääldi kuhháá. Mun koolgâm čokániđ, vâi peessâm čokkáđ. Kulloo lemin älkkee tánávt mutâ ijbâ tot lahkin ain nuuvt. Jáá, talle mij jo kieđâvuššâp eres ääši, o-maadâ veerbâi sujâttem. Vuoi väivi, muu suujâtmeh maneh kal maht sáttojeh. Tuárvi ko keččâlâm te hoksáám mottoom loogiik já talle tot lii jo mahtnii jiärmálâš äšši meiddei muu uáivi siste.

Pia Kantola
Äššigâspalvâlem, oppâlágádâsohtsâspargo


Nuori tyttö heittää suopunkia jännittyneenä ja onkin tyytyväinen saadessaan “poron” kiinni. Hän haluaa itse vyyhdetä suopungin ja pian jo heitteleekin suopunkia kuin olisi sitä aina tehnyt vaikka on hänen ensimmäinen kertansa. Vilkaisen kuinka jousiammunta etenee metsän reunassa. Saamelaismuseon arkeologi on siellä näyttänyt mallia. Yläkoulun oppilailla on mahdollisuus kokeilla muinaisjousella ampumista. Kasvosuonet pullistuvat samalla kun jousi jännittyy. Kuuluu “fiiiuh” ja ampuja kuuluu sanovan naureskellen: “Oho, taas meni huti.” Olemme ulkomuseolla tutustumassa saamelaiskulttuuriin ennen ja nyt.

Seuraavalla viikolla olen jälleen ulkomuseolla, nyt amanuenssin työparina. Pienet koululaiset ovat tulleet kuulemaan entisajan koulu- ja kotaelämästä. Kerron heille Tirron tuvassa, että siellä todellakin on noin sata vuotta sitten ollut katekeetta opettamassa lapsia. Lapset kuulevat kuinka katekeetta pääsi kylästä toiseen härkäkyydillä, kävellen, suksilla ja kesäaikaan veneelläkin. He ihmettelevät, ettei kouluun päässyt, jos piti kalastaa, mennä metsään tai vaikka keli oli erityisen huono. Kouluelämän muuttumisesta on sen verran puhetta, että ensin koulu meni lasten luo ja myöhemmin lasten pitikin mennä koulun luo.

pia-opiskelee
Kuva Ida Pirttijärvi / Saamelaismuseo Siida

On minun vuoroni olla oppilas. Olen mukana “Työelämälähtöinen inarinsaamen kirjoittaminen”-koulutuksessa. Meillä on toinen tapaaminen täällä Inarissa. Koulutuksen aikana tarkoitus on oppia lisää kieltä, harjaantua saamenkieliseen kirjoitusprosessiin sekä tietysti kirjoittaa. Innokas joukkomme kuuntelee tarkkaan opettajan sanoja. Sanojen johto-oppia yritän selvittää itselleni niin, että mitä pitempi sana, sen vähemmän tapahtuu. Jos minä istun, voin istua vaikka tunnin. Jos puolestaan istuudun, teen sen yhden kerran eikä itse istuutuminen vie pitkää aikaa. Minun tulee istuutua päästäkseni istumaan. Kuulostaa helpolta näin sanottuna mutta ei se aina saamenkielessä kyllä ole niin. Jaahas, sitten jo käsittelemmekin eri asiaa, o-vartaloisten verbien taivuttamista. Voi tuska, taivutukseni menevät kyllä miten sattuvat. Tarpeeksi tuskailtuani hoksaan jonkunmoisen logiikan. Pian sitten saankin sen iskostettua päähäni.

Pia Kantola
Asiakaspalvelu, oppilaitosyhteistyö