Arkeologalaš roggamat Sámis | Kaivauksia Saamenmaalla

Dán geasi arkeologat leat roggan guovtti sajis: Ohcejoga Guldalis ja Anára Njuorjoluovttas. Deatnogáttis Musealágádusas arkeologalaš gieddebálvalusaid iskkadallanrogganjoavku gártii geassemánus boares Guldala hávdeeatnama ja Njuorjoluovtta guovllus Lappi sevdnjes kulturárbi -prošeakta dutkkai nuppi máilmmisoađi áigásaš Duiskka soahteveaga fáŋgaleairra birrasa.

Áibmejoga girku hávdeeatnamis eanet dieđut

Guldal hávdeeana laktása Áibmejoga gáttis leamašan dološ girkui.  Girku dárkilis báiki ii leat dieđus. Samuli Paulaharju mielde Áibmejoga girkus lei iežas hávdeeana, Jábmiid guolbba. Lea váidalahtti, ahte dolašbázahusregisterii hávdeeatnamii lea biddjon boasttu nama lagamuš dálu vuođul.

IMG_4084

Guldal iskkadallanroggamat. | Kultalan koekaivaukset.

Iskkadallanroggamiid dahkan joavku gártii hávderokkiid vehkiin hávdeeatnama viidodaga. Dat lihkosmuvai  gávdnat guovllus iskkadallansajiid vehkiin daid sajiid, main eai leat dološbázahusat ja gosa sáhttá hukset. Ná dološbázahusaid seailuma ja huksema sáhttá heivehit oktii. Dutkamušaid oktavuođas gáddedearpmis gávdnojedje maiddái dološ ássansaji bázahusat:  ássansadji, mas lei dollasadjegeađgebarddáldat, goahtevuođđu ja geađgešládjagávdnosat ja buollán dávttit.

Musealágádusa iskkadallanroggamiid joavku dahká arkeologalaš dutkamiid dološbázahusguovllus. Dát lea dárbbašlaš priváhta eananoamasteddjiid uhca huksenfidnuid, dego geassebárttaid dahje geainnuid huksema ollašuhttima dihte. Joavku dahká dutkamušaid sullii 40 sierra sajis jahkásaččat, nuba dutkojuvvon čuozáhagaid birra galgá dieđihit jovkui áiggil. Sámeguovllu arkeologa válddii jovkui oktavuođa diibmá ja Guldal báikki bastege ná heivehit rogganáigedávvalii. Dát lei vuosttas geardi go joavku beasai dutkat dološbázahusaid sámeguovllus!

Fáŋgaleairra árgaeallima guorahallamin

Helsset ja Oulu universitehta Lappi sevdnjes kulturárbi -fidnu dutkkai mannán jagi soahtebuohcceviesu bázahusaid Anáris Gihttelgeaidnoguoras. Dán geasi prošeakta dutkkai máŋgga hektára viidosaš guovllu Njuorjoluovttas Gápmasis. Sámemusea Siida lei dutkamušas ovttasbargoguoibmin, ja fidnu ordniige golbma rabas dilálašvuođa ášši olis Siiddas.

Njuorjoluovtta fáŋgaleairra roggamat. | Hyljelahden vankileirin kaivaukset.

Doseanta Lars Westerlund mielde Njuorjoluovtta leaira lea vissa leamaš duiskkalaččaid ráŋggáštusleaira (Polarstraflager), gos dolle maid ruoššajuvddálaš soahtefáŋggaid. Njuorjoluovtta guovllus vuhttojit ollu duiskkalaččaid bázahusat, šlámborat, visttiid bázahusat, rokkit ja goivvohagat ja luotneduŋggát. Prošeakta dagai iskkadallanrokkiid sierralágan báikkiide, muhto earenoamáš beroštuvvan sii ledje luotneduŋggáin, dasgo dat muitalit buoremusat leairra árgabeaivvis.

Njuorjoluovtta roggamiin gávdnon dávviriid eai leat velá analyseren. Dutkijoavku anii goittotge hui miellagiddevažžan báikki alde gávdnon priváhtadávviriid dego birccu, vodkaboahtala ja jietnaskierrobihtáid. Earenoamážit prošeakta sávai gávdnat dakkár dávviriid, mat leat gullan čielgasit fáŋggaide. Prošeavtta dutkamušain bohtosiin ráhkaduvvo lagašjagiid čájáhus, mii ovdanbuktá dan bohtosiid ja gávdnosiid.

Sámemusea arkeologa virgebargguide ii gula roggamiid ollašuhttin, muhto lagamusat geasi gieddebargguin gártejuvvojit ja dárkkistuvvojit dološbázahusat ja daid viidodagat. Dološbázahusaid sihkkarastin dahje ovdamearkka dihte ássansaji viidodaga meroštallamis sáhttá goittotge eatnamis roggat uhca bihtáid. Dán dihte Sámis ollašuhttojuvvon roggamat ja daidda oassálastin leat munnje earenoamáš buorit vásáhusat, maidda beassá hárve váldit oasi!

Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida

____

Tänä kesänä saamelaisalueella on tehty arkeologisia tutkimuksia kahdessa eri kohteessa: Utsjoen Kultalassa ja Inarin Hyljelahdessa. Tenon rannalla Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koekaivausryhmä kartoitti kesäkuussa vanhan Kultalan hautausmaa-alueen ja Hyljelahdessa Lapin synkkä kulttuuriperintö -projekti tutki toisen maailmansodan aikaisen Saksan armeijan vankileirin ympäristöä.

Äimäjoen kirkon kalmiston rajat tarkentuivat

Kultalan kalmisto liittyy nykyistä Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen, Äimäjoen varrella sijainneeseen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Samuli Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, Kuolleitten kuolpuna. Muinaisjäännösrekisteriin hautausmaa on valitettavasti saanut hieman harhaanjohtavan Kultala-nimen ilmeisesti lähimmän kartalla sijaitsevan talon perusteella.

Koekaivausryhmä kartoitti hautakuopanteiden perusteella hautausmaan laajuuden. Se onnistui koekuopituksen avulla löytämään alueelta ne kohdat, joilla ei sijaitse muinaisjäännöstä ja jonne rakentaminen voidaan kohdistaa. Näin muinaisjäännöksen säilyminen ja rakentaminen voitiin sovittaa yhteen. Tutkimusten yhteydessä rantaterasseilta löytyi myös asuinpaikkajäännöksiä: asuinpainanne liesikiveyksineen, kodanpohja sekä kivilajilöytöjä ja palanutta luuta.

Museoviraston koekaivausryhmä tekee muinaisjäännösalueilla arkeologisia tutkimuksia, jotka ovat tarpeen yksityisten maanomistajien pienten rakennushankkeiden, kuten kesämökin tai tielinjauksen toteuttamiseksi. Ryhmä tekee tutkimuksia noin 40 eri kohteessa vuosittain, joten tutkittavat kohteet tulee esittää ryhmälle hyvissä ajoin. Saamelaisalueen arkeologi otti koekaivausryhmään yhteyttä viime vuonna ja Kultalan kohde saatiinkin sovitettua sen aikatauluun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ryhmä pääsi tutkimaan muinaisjäännöstä saamelaisalueella!

Vankileirin arkielämän etsintää

Helsingin ja Oulun yliopiston Lapin synkkä kulttuuriperintö -projekti tutki viime vuonna sotasairaalan jäännöksiä Inarissa Kittiläntien varrella. Tänä kesänä projekti suuntasi tutkimuksensa useita hehtaareja käsittävälle Hyljelahden vankileirin alueelle. Saamelaismuseo Siida oli tutkimuksissa yhteistyökumppani, ja projekti järjestikin kolme yleisötilaisuutta Siidassa.

Dosentti Lars Westerlundin mukaan Hyljelahden leiri on ilmeisesti ollut saksalaisten rangaistusleiri (Polarstraflager), jossa pidettiin myös venäjänjuutalaisia sotavankeja. Hyljelahden maastossa erottuu paljon saksalaisten jälkeensä jättämää romua, rakennusten jäännöksiä ja kaivantoja, kuten sirpalesuojia, poteroita ja roskakuoppia. Projekti teki koekuoppia erilaisiin kohteisiin keskittyen erityisesti roskakuoppiin, sillä useimmiten ne kertovat parhaiten leirin arkielämästä.

Putkilo ja noppa

Hyljelahden kaivausten esineistöä ei ole vielä analysoitu, mutta tutkimusryhmä piti äärimmäisen mielenkiintoisena paikalta löytynyttä henkilökohtaista pienesineistöä; kuten noppa, vodkapullo ja äänilevyn palaset. Erityisesti projekti toivoi löytävänsä esineitä, jotka olisivat kuuluneet selkeästi vangeille. Projektin tutkimuksista tullaan lähivuosina valmistelemaan näyttely, jossa esitellään sen tuloksia ja löytöjä.

Kenkäraja

Saamelaismuseon arkeologin varsinaiseen virkatyöhön ei kuulu kaivausten toteuttaminen, vaan kesän kenttätöissä kartoitetaan ja tarkastetaan muinaisjäännöksiä ja niiden laajuuksia. Kohteen muinaisjäännökseksi varmistamiseksi tai esimerkiksi asuinpaikan laajuuden määrittämiseksi voidaan kuitenkin tehdä maaperään pieniä koepistoja. Tämän vuoksi saamelaisalueella toteutetut kaivaukset ja niihin osallistuminen ovat allekirjoittaneellekin hieno mahdollisuus, josta pääsee harvoin nauttimaan!

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

Mainokset