Skábmagovat ealáskahttet Siidda ja olles Anára | Kaamoksen kuvat tuovat valoa ja eloa Inariin

SkabmagovatDay3_26.jpg
Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta. Govva: Skábmagovat

Čuovggaid libardeapmi ja skádja gullo Sámemusea Siidda olgomuseas Anáris. Doppe leat olles fárttain ráhkkaneamen Skábmagovat -eamiálbmogiid filbmafestiválii. Muohtahuksenjoavku sirddaša muohtafoarpmaid ja mašiidna goaivu muohttaga daid sisa. Ii mana guhkkáge go olgomuseai lea ceagganan muohttagis ráhkaduvvon šearbma ja ealligovvateáhter, Guovssahasteáhter.

Geahča dán liŋkka bokte video muohtateáhtera huksemis.

Guovssahasteáhter lea ožžon namas das go guovssahasat libardit almmis seamma áiggi go filmmat jorret šearpmas. Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta ja okta dan golmma báikkis, gos Anáris čájehit ealligovaid ođđajagimánu maŋimuš vahkuloahpas. Muohtateáhter lea olgomuseas. Juo muohtateáhterii mannan lea muosáhus, dasgo dohko galgá vázzit sevdnjes ginttalbálgá, mannat boares sámi šillju čađa ja go joavddát teáhterii, de muohttagis dahkkojuvvon vilgesšearpmas šealgájit muohtačalmmit dego diamánttat. Dákkár sajis filmmaid geahččan lea vásáhus, man olmmoš ii vajálduhte álkit.

Dál lea juo 19. geardi go Skábmagovat buktá čuovgga ja eallima Anára girkosiidii. Dán jagáš Skábmagovaid guovddážis leat sámiid filmmaid lassin maoriid filmmat. Fállun leat  sámiid ja maoriid njunušfilbmadahkkiid buoremus bihtát, dego Oscar-evttohasfilmmat Two Cars, One Night  ja Ofelaš.  Dahje maŋimuš áiggiid beaggán ja bálkkašuvvon Mannu mieʹcc Kaiʹssi. 

Skábmagovat ovttastit olbmuid ja álbmogiid. Dáhpáhus čohkke oktii olbmuid dáppe Anára girkosiiddas, lagaš guovlluin Sámis ja iešalddes miehtá máilmmi, dasgo guhkimus mátkkálaččat bohtet nuppi bealde máilmmi, Ođđa Zealánddas. Lea somá gullat ja oaidnit makkár vásáhusat Ođđa Zealándda maorigussiin leat ealligovva- ja filbmabuvttadeamis, dasgo leathan maorit eamiálbmogiid ealligovvabuvttadeami ovdavázzit. Ovdamearkka dihte filbmadahkki ja neavttár Taika Waititi oanehisfilbma Two Cars, One Night lea Oscar-evttohasfilma ja sus leat maid earenoamáš olahusat: guokte Ođđa Zealándda  eanemus gehččojuvvon filmma goassige!

Skábmagovat lea leamaš čađat áiggi hui dehálaš dáhpáhus Sámemusea Siidii. Vuosttás jagiid filmmaid čájehedjege dušše Siidda auditoriijas ja Guovssahasteáhteris. Velge Skábmagovat lea min stuorimus dáhpáhus olles jagis. Dán jagi Sámemusea Siida lea bidjat earenoamážit fámuid dasa, ahte dáhpáhus oidno ja dihtto Siiddas. Lean bargan Skábmagovat-festiválain Siidda oktavuođaolmmožin ja mu bargu leamaš gulahallat festiválaorganisašuvnna ja Siidda gaskkas. Mii leat bargan dan ovdii, ahte oažžut Siidii dakkár filbmačájáhusaid, mat dorjot musea vuođđobarggu ja addet dieđu sápmelaččain ja eará eamiálbmogiin.

Muohtateáhter lea dál válmmaš ja mii dáppe Siiddas vuordit mášoheapmin, ahte festiválat álget. Mii sávvat buohkaid bures boahtin Anárii, Siidii ja Skábmagovaide!

Skábmagovat ordnejuvvojit 26.1.- 29.1.2017 Anáris. 

Maiju Saijets

Skábmagovat oktavuođaolmmoš

Sámemusea Siida

____

dsc_1374
Pari viikkoa ennen festivaalia rakennetaan Revontuliteatteri. Kuva: Maiju Saijets, Saamelaismuseo Siida. 

Valojen välkettä ja koneiden ääniä kuluu Saamelaismuseo Siidan ulkomuseolta. Lumirakentajat ovat täydessä touhussa rakentamassa lumiteatteria Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvajuhliin.  Lumirakentajat siirtelevät suuria lumimuotteja ja kaivinkoneen kuljettaja täyttää ne lumella. Hetkessä lumiteatteriin on syntynyt valkokangas ja katsomo.

Katso tästä video lumiteatterin rakentamisesta.

Lumiteatteri on saanut nimensä revontulten mukaan, sillä elokuvanäytösten aikana katsoja voi kokea elokuvanautinnon lisäksi myös taivaalla loimuavat revontulet. Saamelaismuseon ulkomuseossa sijaitseva Revontuliteatteri on Skábmagovat-festivaalin erikoisuus. Jo Revontuliteatteriin saapuminen on elämys; teatteriin kävellään hämärää kynttiläpolkua, matkan varrella ohitetaan vanha saamelainen pihapiiri ja lopulta katsoja saapuu teatteriin, jonka luminen valkokangas kimaltelee kuin siihen olisi istutettu tuhansia timantteja. Tällaisessa paikassa elokuvan katsominen on kokemus, joka jää mieliin.

Skábmagovat tuo valoa ja elämää Inarin kirkonkylään jo 19. kerran. Tänä vuonna festivaalin keskiössä ovat saamelaiselokuvien lisäksi maorit. Tarjolla on saamelais- ja maorielokuvien parhaita paloja, kuten Oscar-ehdokasfilmit Two Cars, One Night ja Ofelaš tai uudempaa saamelaiselotuotantoa kuten esimerkiksi Katja Gauriloffin palkittu Kuun metsän Kaisa.  

Skábmagovat yhdistää ihmisiä ja kansoja. Tapahtuma kerää väkeä Inarin kirkonkylältä, lähialueilta ja ympäri maailmaa, sillä kaukaisimmat vieraat tulevat tänä vuonna Uudesta Seelannista. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä, millaisia kokemuksia maorivieraillamme on elokuva- ja tv-tuotannosta, sillä ovathan he alkuperäiskansojen elokuvatuotannossa edelläkävijöitä. Esimerkiksi ohjaaja ja näyttelijä Taika Waititin lyhytelokuva Two Cars, One Night on Oscar-ehdokas vuodelta 2005. Waititi pitää hallussaan myös toista merkittävää merkkipaalua alkuperäiskansakontekstissa, hän on ohjannut kaksi eniten katsottua elokuvaa Uudessa Seelannissa!

two-cars-one-night
Taika Waititin Two Cars, One Night on yksi Skábmagovat-festivaalien helmistä.

Kaamoksen kuvat tai Skábmagovat on ollut aina tärkeä tapahtuma Saamelaismuseo Siidalle. Festivaalin alkuvuosina elokuvia näytettiin vain Siidan auditoriossa ja Revontuliteatterissa. Vieläkin Skábmagovat on meidän suurin vuosittainen tapahtumamme. Tänä vuonna saamelaismuseo on panostanut siihen, että tapahtuma näkyy Siidassa. Olen Siidan festivaaliyhteyshenkilönä sukkuloinut museon ja  festivaaliorganisaation välillä vieden tietoa molempiin suuntiin ja olemalla mahdollisimman paljon mukana järjestelyissä. Olemme myös yrittäneet saada Siidaan sellaisia elokuvanäytöksiä, jotka tukevat museon perustehtävää ja antavat tietoa saamelaisista ja muista alkuperäiskansoista.

Lumiteatteri on nyt valmis ja me täällä Siidassa odotetaan jo malttamattomana festivaalien alkua. Toivotamme kaikki tervetulleeksi Inariin, Siidaan ja Skábmagovat-festivaaleille!

Skábmagovat-festivaali järjestetään 26.-29.1.2017.

Maiju Saijets

Skábmagovat yhteyshenkilö

Saamelaismuseo Siida

 

 

 

 

 

Mainokset

Siidda vuođđačájáhusa dutkame | Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Dihtetgo, ahte Sámemusea Siiddas lea fállan gehččiide badjel 90 sierra čájáhusa? Leatgo fuomášan, ahte buot čájáhusain lea leamaš teaksta maid sámegillii ja vuosttaš čájáhus anárašgillii lei jo jagis 1999? Ále fuola, eat miige muitán, muhto dál leat álgán čielggadit.

Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža áidnalunddot oktasašfitnu, Siidda vuođđočájáhusa rahpandoalut ledje 1. beaivvi njukčamánus jagis 1998. Dan rájes čájáhusa leat fitnan geahččame badjel 940 000 olbmo. Diibmá faskiimet ođđa olahusa gallededdjiid mearis. Dáid loguid vuođul Siida lea deháleamos ovttat sadji Suomas, gos muitalit sámi kultuvrras.

Álgen skábmamánus bargui Lappi universitehta fidnui ”Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga representašuvnnat ja sámi kultuvra Sámemusea Siiddas”. Suoma Akademiija ruhtadan fitnu vuođđoulbmilin lea čielggadit ja gárget Sámemusea Siidda čájáhuspolitihka ja hutkat vugiid movt sámi searvvuš sáhttá searvat čájáhusbargui. Mu bargun prošeavttas lea dutkat makkár čájáhusat Sámemusea Siiddas leat leamaš, movt musea ovdanbuktá sámi kultuvrra ja movt dan galggašii ovdanbuktit.

Siidan perusnŠyttely: pŠŠnŠyttely
Siidda vuođđočájáhus jagis 1998. Leago mihkkige nuppástuvvan? | Siidan perusnäyttely vuonna 1998. Onko mikään muuttunut?

Boahtte jagi leat vássán 20 jagi Siidda vuođđočájáhusa rahpamis. Fargga livččii áigi ođastusaide. Muhto ovdal go gurregoahtit vitriinnaid ja njeaidit čájáhusseinniid, ferte guorahallat dálá čájáhusa. Čájáhus lea lihkostuvvan bures, dat ii velge oru boaresáigásaš, ja dan ráhkadus, luonddu ja kultuvrra ovdabuktin báldalága, oažžu čájáhusgussiin ain rámi.

Go čájáhusa ceggejedje 1990-logus, áiggit ja sámiid dilit Suomas ledje nuppelágánat go dál. Otná geahččančiegas sáhttá čájáhusa maid cuiggodit. Gos leat sámi nissonat? Muitalago čájáhus beare ollu sámiid vássán áiggis ja vajáldahttá otnáža? Livččiigo dál vejolaš loktet oidnosii losses fáttáid, Lappi soađi, kolonialismma ja internáhtaid? Ja garraseamos gažaldat: gullogo čájáhusas sámiid jietna, dovdugo sámi vuohki, maid čájáhus addá sámiide?

Mii fertet ovttas ságastallat ja hutkat movt mii háliidit muitalit sámi kultuvrra birra. Giđa mielde áiggun jearahallat sámi joavkkuid, čohkket oainnuid ja geavahit daid ávkin čájáhusa ođasmahttimis. Hás donge searvvat mielde!

Luobbal-Sámmol-Aimo Áile

nuorat dutki, Lappi universitehta


Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Tiesitkö, että Saamelaismuseo Siida on tarjonnut vuodesta 1998 lähtien kävijöille yli 90 erilaista näyttelyä? Oletko huomannut, että kaikkien näyttelyiden tekstit ovat olleet myös saameksi ja ensimmäinen inarinsaamenkielinen näyttely oli jo vuonna 1999? Äläpä huoli, emme mekään muistaneet, mutta nyt olemme aloittaneet selvitystyön.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen ainutlaatuisen yhteishankkeen, Siidan perusnäyttelyn avajaiset pidettiin 1. 4.1998. Sen jälkeen näyttelyn on nähnyt yli 940 000 ihmistä. Viime vuonna saavutettiin uusi kävijäennätys. Näiden lukujen perusteella Siida on merkittävin yksittäinen kohde, jossa esitellään saamelaisten kulttuuria.

Aloitin marraskuussa Lapin yliopiston hankkeessa “Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo. Alkuperäiskansan representaatiot ja saamelaiskulttuuri Saamelaismuseo Siidassa”. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen päätavoitteena on selvittää ja kehittää Saamelaismuseo Siidan näyttelypolitiikkaa ja luoda tapoja miten saamelaisyhteisö voisi osallistua näyttelytyöhön. Minun osani hankkeessa on tutkia millaisia näyttelyitä Saamelaismuseo Siidassa on ollut, miten museossa esitetään saamelaiskulttuuria ja miten sitä tulisi esittää.

wp_20170105_006
Leago Siidda čájáhusa ođđa áiggi oassi jo muitalus vássanáiggis? | Onko Siidan nykyajan kuvaus jo menneisyyttä?

Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta Siidan perusnäyttelyn avaamisesta. Kohta olisi aika uudistua. Mutta ennen kuin tyhjennämme vitriinit ja kaadamme seinät, tulee tutkistella nykyistä näyttelyä. Näyttely on onnistunut, se on kestänyt aikaa hyvin ja sen rakenne, luonnon ja kulttuurin vuoropuhelu, saa kävijöiltä yhä kiitosta.

Kun näyttelyä luotiin 1990-luvulla, olivat ajat ja saamelaisten tilanne Suomessa toisenlaiset. Nykyhetken näkökulmasta näyttelyssä on myös puutteita. Missä ovat saamelaiset naiset? Kertooko näyttely liikaa saamelaisten menneisyydestä ja unohtaako se nykypäivän? Olisiko nyt mahdollista nostaa esiin kertomuksia kipeistä aiheista, kuten Lapin sodasta, kolonialismista tai asuntolakouluista? Ja vahvimpana: kuuluuko näyttelyssä saamelainen ääni, tuoko se esiin saamelaista tapaa toimia? Mitä näyttely antaa saamelaisille?

Meidän tulee yhdessä luoda tapoja kertoa saamelaisuudesta. Kevään aikana tulen haastattelemaan eri saamelaisryhmiä, keräämään näkemyksiä Siidan perusnäyttelystä ja käyttämään niitä apuna näyttelyn uudistamisessa. Lähdethän sinäkin mukaan!

Áile Aikio,

nuorempi tutkija, Lapin yliopisto