Inarissa olleiden Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä pidin opastuksia ulkomuseoalueella ja niitä varten perehdyin alueella suoritettuihin kaivaustutkimuksiin. Saamelaismuseon ulkomuseoalue on lähes kokonaan muinaisjäännösaluetta, minkä vuoksi vain osa alueesta on avoinna kävijöille.
Ensimmäiset tutkimukset Inarissa teki Ilmari Itkonen, joka havaitsi Vuopajan alueella kolme kodanpohjaa 1908 inventoinnissa, ja kaivoi niistä yhtä seuraavana vuonna. Se on ennallistettu löytöpaikalleen 1988 ja uusittu vuonna 1994. Ulkomuseon kovimmalla käytöllä oleva alue on tutkittu kaivauksin ennen museon ja luontokeskuksen rakentamista vuosina 1987 – 1994. Maanpinta museoalueella oli kävijöiden pahoin kuluttama varsinkin sen ydinalueen kohdalla, Tirron talon vaiheilla. Kaikkiaan alueella on kaivettu seitsemän vuoden aikana noin 2200 m2, ja niiden yhteiskesto on noin 12 kuukautta. Tutkimuksissa on havaittu yhdeksän kodanpohjaa, nelisen kymmentä tulisijaa sekä kymmenen jätekuoppaa, joissa on ollut runsaasti palaneita luita. Suuri osa luista on pieniä kappaleita joista lajimääritys ei onnistu. Tunnistetuista luista suurin osa on peuran ja hirven, lähinnä raajojen, luita. Vähäisiä määriä on kalan, hauen ja ahvenen luita. Satunnaisesti on myös linnun (riekko) sekä karhun ja majavan luita.
Aivan museorakennuksen vieressä on Inarin vanhin ajoitettu asuinpaikka. Jätekuopasta löydetyistä kolmesta purupihkasta on tehty radiohiiliajoitukset ja niistä vanhin ajoittuu 7960 eKr., eli ensimmäiset ihmiset ovat saapuneet paikalle lähes 10 000 vuotta sitten. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Alueella on useita mesoliittisia liesiä ja jätekuoppia, jotka ajoittuvat 6800 – 5400 eKr. sekä neoliittisiä liesiä ja keramiikkaa ajoittuen 5000 – 2500 eKr. Varhaismetallikautiset kodanpohjat sekä liedet ja keramiikka ajoittuvat 1700 eKr. – 250 jKr. Lisäksi alueelta on tutkittu yksi rautakautinen tulisija, joka ajoittuu 800-luvulle jKr. Mesoliittinen ja neoliittinen asutus ovat rantasidonnaisia, mutta varhaismetallikautinen ei. Niinpä uudempaa asutusta on löytynyt usein vanhemman päältä.
Juha-Pekka Joona
arkeologi, Saamelaismuseo Siida
_______
Anáris lágiduvvon riikkaviidosaš museabeivviid oktavuođas oahpistin gussiid olgomuseas ja dan várás válden čielgasa olgomuseas dahkkojuvvon roggandutkamiin. Sámemusea olgomusea lea measta ollásit dakkár báiki, gos gávdnojit dološbázahusat ja dan dihte dušše oassi olgomusea viidodagas leage rabas gussiide.
Vuosttas arkeologalaš dutkamušaid Anáris dagai Ilmari Itkonen, guhte gávnnai Vuohppenjárggas golbma goahtevuođu jagi 1908 inventeremis. Son dutkkai ovtta goahtevuođu čuovvovaš jagi. Rogganbáiki lea ovddeštuvvon gávdnanbáikásis 1988 ja ođasmahttojuvvon jagis 1994. Olgomusea eanemus geavahuvvon guovlluid leat dutkan ovdal musea ja luondduguovddáža huksema jagiin 1987 – 1994. Eana museaguovllus lei hui gollan, earenoamážit guovddáš báikkis, Itnetvári šiljus. Buohkanassii guovllus leat roggan čieža jagi áigge sullii 2200 m2, ja rogganáigodat leat sullii 12 mánu. Dutkamušain leat gávdnan ovcci goahtevuođu, sullii njealljelogi dollasaji ja logi ruskaduvnni, main leat gávdnon ollu buollán dávttit. Stuorra oassi dávttiin leat uhca stuhkažat, maid vuođul šládjameroštallan ii lihkosmuva. Daid dávttiin, maid šládja lea dovddus, eatnašat leat gotti ja ealgga dávttit. Muhtin veardde, oalle uhca mearit, leat maid guolle-, hávgga- ja vuskkondávttit ja muhtimat maid lotti (rievssat), guovžža ja mádjit dávttit.
Áibbas museavistti guoras leat Anára boarrásamos visti (man ahki lea meroštallojuvvon). Ruskaduvnnis gávdnon golmma suoskangáhčis leat dahkan radiočitnadutkamušaid ja gáhčiin boarrásamosa ahki lea 7960 oá. Nappo vuosttas olbmot leat boahtán dán báikái measta 10 000 jagi dassái. Dávvirgávdnosiid, keramihka ja radiočitnadutkamušaid mielde dán guovllus leat gávdnan mearkkaid máŋgga sierra áigge orrumis geađge- ja árrametállabajis. Guovllus leat máŋggat mesolihtalaš áiggi dollasajit ja ruskaduvnnit dahjege rokkit, maid áigodat leat 6800 – 5400 oá. Guovllus leat maid neolihtalaš áiggi dollasajit ja keramihkka, daid áigodat lea 1700 oá. – 250 má. Dasa lassin guovllus leat dutkan ovtta ruovdeáiggi dollasaji, mii lea 800-logus má. Mesolihtalaš ja neolihtalaš áiggi ássansajit leat dábálaččat leamaš gáttis, muhto árrametállabajis ii. Nuba ođđasut áiggiid ássansajit leat dávjá gávdnon boarrásut ássansajiid alde.
Juha-Pekka Joona
arkeologa, Sámemusea Siida
Saamelaismuseo Siidan blogi 