Vasakuu on uuden elämän syntymän aikaa. Voi vastasyntyneen poronvasan haurautta ja honteloita jalkoja, voi sen valtavaa elämänvoimaa! Yöttömän yön valoisuus täyttyy kevään tuoksuista ja äänistä – kuka malttaa enää nukkua kevätöinä. Saamenmaan kevät on lyhyt ja raju purskahdus, nopea siirtymä kevättalvesta kevätkesään.
Jokainen kulttuuri on varmaankin nimennyt vuodenkiertonsa ja kuukautensa sen mukaan, mikä on ollut tärkeää ja merkittävää juuri siihen aikaan vuodesta. Suomalaisilla on toukokuu, joka lienee peräisin maanviljelyskulttuurin kevättöistä, maan muokkauksesta, kylvöstä – toukotöistä. Kylvön onnistuminen on ollut tärkeää, jotta syksyllä on saatu viljasato ja varmuus tulevan talven ruuasta – selviytymisestä.
Saamelaisen toukokuu on vasakuu, pohjoissaameksi miessemánnu. Silloin syntyvät poronvasat, ja uusien vasojen myötä alkaa myös uusi porovuosi. Vasonta ja sen onnistuminen on tärkeää koko porovuodelle, vaatimilla on oltava vasontarauha niin ihmisiltä kuin pedoiltakin. Vasonnasta alkaa poroperheen odotus vasanmerkintään ja siitä syksyn erotuksiin, kuinka paljon vasoja on syntynyt ja kuinka paljon niitä on metsän surmilta säästynyt. Millainen tili vuoden töistä on odotettavissa – onko poromiehen kevätkylvö onnistunut, onko leipää talveksi?
Toukokuun puolivälissä kevättalvi muuttuu Saamenmaan huumaavaksi kevääksi. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, sillä joskus toukokuun lopussa on vielä hankikelit, joskus taas silloin on kesän kuumimmat helteet. Toukokuun säitä on seurattu ja merkkipäivistä on ennustettu tulevan kesän säitä. Kuluvaa viikkoa sanotaan Erkinviikoksi, ja tämän viikon sekä sitä seuraavan Urponviikon säitä on seurattu erityisen tarkkaan.
Erkki turjus turkki päällä, urpaanus paitasillaan, sanottiin. Sen mukaan kylmä Erkinpäivä tiesi lämmintä Urponpäivää, ja päinvastoin. Lämmin Urponpäivä puolestaan tiesi kylmää kesää. Pitävätköhän vanhat merkit vielä paikkansa? Ainakin Vappuna oli lumituisku, miesseborga eli vasapyry. Sen mukaan pitkä ja kylmä kevät jatkuu toukokuun loppuun. Toivotaan, että Erkinpäivänä on lämmintä ja Urponpäivänä kylmää, niin saamme hyvät kesäsäät!
Päivi Magga, tutkija
____
Miessemánnu lea ođđa eallima áigi. Vuoi man rašši easkka šaddan miessi lea ja man guhkes juolggit das leat, muhto makkár eallinhállu das goittotge lea! Čuvges ijat divvet giđa hájain ja jienain – gii máššá mannan nohkkat giđđaijaid. Sámi giđđa lea oanehaš ja dat boahtá johtilit, giđđadálvi nuppástuvvá giđđageassin.
Várra juohke kultuvra lea nammadan jagigierddus ja mánuidis dan mielde, mii lea leamaš dehálaš ja mearkkašahtti guđege áiggis jagi. Suopmelaččain lea toukokuu, nama vuođđun ležžet eanadoalu barggut, eatnama jorgun ja gilvin – ”toukotyöt”. Gilvima lihkosmuvvan lea leamaš dehálaš, vai čakčat leat ožžon gordnešattu ja sihkkarvuođa dálvvi biepmus – ceavzimis.
Sápmelaččat gohčodit dán seamma áiggi miessemánnun. Dalle riegádit miesit, ja ođđa boazojahki álgá. Guottet ja dan lihkosmuvvan lea dehálaš olles boazojahkái, álddut galggašedje oažžut guoddinráfi sihke olbmuin ja spiriin. Guotteha maŋŋá smiehttagohtet boazobearrašis miessemearkumiid ja čavčča gárddástallamiid ja dan, man ollu leat miesit šaddan ja man ollu dat leat seilon meahci vašálaččain. Makkár dienas lea vuordimis jagi bargguin – leago badjeolbmo jahki lihkosmuvvan, leago láibi dálvái?
Miessemánu beallemuttut giđđadálvi jorggiha Sámis giđđan. Jahki ii leat goittotge jagi viellja, dasgo muhtimin miessemánu loahpas lea muohta, nuppe vuoro fas dalle leat geasi báhkát. Miessemánu dálkkiid leat čuvvon ja mearkabeivviin leat einnostan boahttevaš geasi dálkkiid. Dán vahku gohčodit Erkkevahkkun, ja dán ja čuovvovaš vahku nappo Urbánvahku dálkkiid leat čuvvon earenoamáš dárkilit.
Erke boahtá dorka badjelis, Urbán báidegerddiid, lávejedje dadjat. Dan mielde čoaska Erkkebeaivi diđii liegga Urbánbeaivvi, ja nuppe beliid. Liegga Urbánbeaivi fas diđii galbma geasi. Dolletgoson boares mearkkat vel deaivása? Aŋkke válboriid áigge lea borga nappo miesseborga. Dan mielde guhkes ja čoaska dálkkit joatkašuvvet miessemánu lohppii. Sávvat, ahte Erkkebeaivve lea liekkas ja Urbánbeaivve čoaskkis, de mii oažžut buriid geassedálkkiid!
Piera Niillasa Piera Päivi, ”dálkediehtti”
Merkkipäivistä lähteenä/ Mearkabeivviin gáldun: Marit Mikkelsdatter Eira Murud 2012: Jahki Sámis. Luondduolbmo birgen. ČálliidLágádus. Kárášjohka.
Saamelaismuseo Siidan blogi 