Huomenta! Tänään on näköjään minun vuoroni avata ulkomuseo. Metsä tuoksuu hyvälle. Avaan Tirron tupien ovet, koputan ja herätän esivanhemmat huikkaamalla ”bures!”. Kierrän ulkomuseon ja tarkistan, ettei mitään ole kaatunut tai muuten hajonnut. Kun olen avannut lukot, palaan Siidaan.
On aika avata ulko-ovi ja päästää ensimmäiset asiakkaat sisään. Suurella todennäköisyydellä he ovat saksalaisia tai sveitsiläisiä. Kukaan saksantaitoisista asiakaspalvelijoista ei satu olemaan töissä, joten englannilla pärjätään. Asiakkaat ilahtuvat, kun kerron, että sekä pysyvissä näyttelyissä että ulkomuseolla on kuvaustekstit myös saksaksi.
Työkaveri pyytää minut hätiin, kun kassalle astelee toistakymmentä italialaista, joille englanti tuottaa vaikeuksia. Opettelin alkukesästä italiaa sen verran, että osaan kertoa näyttelyistä; muu kielitaito on vielä alkutekijöissään. Saan kuitenkin italian alkeiden ja kynän ja paperin avulla selvitettyä ryhmälle, minkälainen ryhmälippujärjestelmä heidän on kannattavinta ottaa. Alan kertoa näyttelyistä. Tämän olen selostanut niin moneen kertaan, että osaan rimpsun vaikka unissani. Asiakkaiden hämmästyneet ilmeet vaihtuvat ällistykseksi ja ”brava!”-huudoiksi, kun pääsen Multiformes-näyttelyn tarinallisiin taidekäsitöihin. Ilmeisesti ”c’e artigianato artistico con storie di Lapponia” ei ole lause, jonka odottaisi kuulevansa lähes kielitaidottoman suusta.
Seuraavaksi museoon tulee vanhempi pariskunta museokorttien kanssa. Ei taida olla reissun paras päivä, sillä molemmat näyttävät tyytymättömiltä. Juttelen näyttelyistä ja hymyilen niin aurinkoisesti kuin osaan, kunnes saan kummaltakin hymyn vastaukseksi. Tehtävä suoritettu!
Amerikkalaisryhmä on käynyt opastetulla kierroksella ja tulee ostoksille. Vanhempi herrasmies pyytää suosittelemaan tuliaisia sukulaistytölle. Ehkäpä satukirja? Johdatan hänet monikieliselle kirjahyllylle ja esittelen kaikki kirjat, joista löytyy satuja englanniksi. Tyytyväinen asiakas valitsee mieleisensä. Toinen ryhmän jäsen kysyy, mitä on tämä musiikki, joka kaupassa soi. Kerron ainoasta modernista inarinsaamenkielisestä levystämme, asiakas tykästyy Aila-duoon ja päätyy ostamaan levyn. Kolmas asiakas 
ihastelee värikästä kaulakoruani; kerron ostaneeni sen juuri tästä kaupasta ja näytän, mistä niitä löytyy. Toinenkin asiakas tulee ihastelemaan valtavaa värivalikoimaa, ja lopulta molemmille löytyy mieleinen koru.
Järjestän nopeasti myymälän hyllyt ja vaihdan soittimeen uuden levyn. Seuraavien asiakkaiden kanssa pääsen puhumaan espanjaa.
Tykkään työstäni.
Asiakaspalvelija Ulpu Mattus-Kumpunen
____
Buorr’iđit! Otne lea gusto mu vuorru rahpat olgomusea. Meahcci leavgu njálgga hája. Raban Tirro stobuid uvssaid, skoalkalan ja rávkkan máttarvánhemiid dearvvahemiin “bures!”. Jođán olgomuseas ja dárkkistan ahte mihkkege ii leat gahččan dahje muđui bieđganan. Go lean rahpan lohkaid, máhcan fas Siidii.
De lea áigi rahpat olgouvssaid ja luoitit vuosttaš olbmuid boahtit sisa. Vuordimis lea ahte sii leat duiskkalaččat dahje sveicalaččat. Aiddo dál eai deaivva leat dakkár bargit barggus, geat máhttet duiskkagiela. Eaŋgalasgiella ferte dohkket. Áššehasat movttáskit go muitalan sidjiide ahte sihke bissovaš čájáhusain ja olgomuseas leat govvateavsttat maiddái duiskkagillii.
Bargoskibir bivdá mu veahkkin, go diskka ovdii lávkulit moaddelot itálialačča, eaige sii máhte nu bures eaŋgalasgiela. Oahpahallen álgogease itáliagiela dan mađe ahte máhtán muitalit čájáhusaid birra; eará giellaáššiid ferten vel hárjehallat. Čielggadan ainjuo itáliagiela vuođđomáhtuin, peannáin ja báhpáriin itálialaččaide, mii oktasaš bileahttavuogádagaid livččii sidjiide buot heivvoleamos. Muitališgoađán čájáhusaid birra. Dán seammá lean čilgen juo nu máŋgii ahte máhtán dan olggul. Áššehasat geahččagohtet beanta ipmašiin ja huiket “brava!” go ovdanbuktigoađán Multiformes-čájáhusa ja dan muitalusaid dáiddadujiid. Lešgo nu ahte itálialaččat eai vuordán ahte easkka álggahalli giellahubmi geavahivččii cealkaga ”c’e artigianato artistico con storie di Lapponia”.
Čuovvovažžan museai buvtteha vuorrasut párra, geas leat mielde museakoarttat. Ii dáidde leat reaissu suohttaseamos beaivi, go guktot orruba nu duhtameahttumat. Muitalan čájáhusaid birra ja mojohalan nu čábbát go fal máhtežan, dassážii go párra moddje ruovttoluotta. De lean geargan!
Amerihkálaččaid joavku lea ožžon museas čájáhusoahpisteami ja boahtá gávppašit. Vuorrasut hearrá bivdá ahte evttohan sutnje juoga dullejačča, man doalvut fuolkeniidii. Dohkkeliigo máinnasgirji? Mun oahpistan su máŋggagielat girjehildu lusa ja čájehan buot girjjiid, main leat máidnasat eaŋgalasgillii. Duđavaš áššehas vállje dain ovtta. Nubbi joavkku lahtuin jearrá, mii lea dát musihkaid, mii gávppis čuodjá. Muitalan áidna modearna anárašgielat cd-skearrus. Áššehas liikosta Aila-duo musihkkii ja oastá skearru. Goalmmát áššehas čáppáša mu ivdnás čeabetčiŋa; muitalan ahte lean oastán dan min gávppis ja čájehan, gos dat gávdnojit. Nubbinai áššehas boahtá čáppášit ivdnás čikŋavalji. Loahpas guktot gávdnaba alcceseaskka miela miel čiŋa.
Ordnestan johtilit gávppi hilduid ja lonuhasttán čuojanassii ođđa cd-skearru. Čuovvovaš kundariiguin mun beasan háladit spánskkagiela.
Liikon iežan bargui.
Áššehasbálvaleaddji Ulpu Mattus-Kumpunen
Saamelaismuseo Siidan blogi 