Kolttasaamelaisten väliaikaisilla asuinsijoilla |Nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsain jeällsõõʹjin

Kesäkuun alkupäivinä lähdimme yhdessä YLE Sápmin koltansaamenkielisen toimittajan Erkki Gauriloffin kanssa tutustumaan Vladimir ”Lati” Feodoroffin opastamana hänen perheensä väliaikaiseen asuinpaikkaan Isolle Arttajärvelle. Asuinpaikka oli ollut käytössä vuosien 1945–1949 välillä, ennen kuin Feodoroffin perheelle osoitettiin uusi asuinpaikka Sevettijärveltä.

Iso Arttajärvi sijaitsee Nangujärven tien varrella, lähellä itärajaa. Jätimme auton tien varteen, mistä suuntasimme kohti järven rantaa. Latilla oli vierähtänyt useampia vuosia viime käynnistä, mutta paikka löytyi nopeasti. Tasaisella aukiolla oli pienen, noin 4×4 m kokoisen, neliskulmaisen ja losoista tehdyn rakennuksen jäännös, jonka nurkassa oli romahtanut piisikiveys. ”Kämppä oli pystyssä vielä 1970-luvulla”, Lati muisteli, ”mutta jotkut porukat olivat sen metsäreissuillaan polttaneet. Tässä pirtin ympärillä oli lisäksi kolme eri aittaa. Niissä nukuttiin kesäisin, kun pirtti kävi ahtaaksi.”

Blogi31.8.2018_1
Lati Feodoroff perheensä pirtin jäännöksen äärellä. | Lääda Feodoroff piârrjes ǩeâmp paaʒʒtõõzz luʹnn.

Kolmen pikkuaitan paikat löytyivätkin Latin muistitiedon perusteella; yhdestä oli jäljellä maatunut, alin hirsikehikko ja toisesta ovenkarmin osa saranoineen. Kolmannesta ei ollut jäljellä mitään rakenteita, mutta paikka erottui hiekkaisena ja osin turpeettomana. Yksikään arkeologi ei olisi voinut sen perusteella päätellä, mitä siinä oli sijainnut. Hirsirakenteiset aitat oli joku myöhemmin siirtänyt alkuperäiseltä paikaltaan muuhun käyttöön.

Blogi31.8.2018_2
Pirtin ympärillä oli sijainnut kolme aittaa. Tämä erottui parhaiten järven rannalla. | Ǩeâmp pirr leʹjje leämmaž kolmm ääiʹt. Tät jeärsmi pueʹrmõsân jäuʹrr-reeddast.

Lähelle pirtin jäännöstä tehtiin tulet ja Erkki kaivoi haastatteluvälineet esille. Aurinko paistoi lämpimästi ja tuntui kuin miesten koltansaamenkielinen tarinointi olisi hiljentänyt koko kuivan kankaan. Kun Feodoroffin perhe oli saapunut Pohjanmaan evakkoreissulta, olivat vanhat asuinsijat ja tokat jääneet uuden rajan taakse. Niinpä kaikki oli jouduttu aloittamaan alusta: oli rakennettu pirtti ja aitat niistä aineksista, mitä saatavilla oli. Saksalaisten vankileireiltäkin oli haettu rakennustarpeita. Onneksi isäntä oli ollut käsistään kätevä ja veistänyt suuren männyn alla ainakin kolme venettä, joilla oli nuotattu ja verkosteltu kalaa pöytään. Yksi perheen lapsistakin oli syntynyt pirtissä.

Blogi31.8.2018_3
Tulistelemassa ja tarinoimassa Ison Arttajärven rannalla. Vasemmalla Erkki Gauriloff, oikealla Lati Feodoroff. | Tollstõõllmen da mušttleʹmmen Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast. Čiʹǯsbeäʹlnn Ääʹrhep Gauriloff, vuäʹljsbeäʹlnn Lääda Feodoroff. 

Aivan rannasta löytyi vielä kiuaskivien kasa, jonka ympärillä oli pienen hirsikehikon jäännös – sauna. Sen läheisessä hongassa oli puolentoistametrin korkeudella kirveellä veistetty, osin umpeutunut rasti. Epäilimme, että se oli asuinsijaa järven rannalta etsineiden Feodoroffin miesten merkintä, jolla tuleva asuinpaikka oli valittu ja osoitettu muille paikan olevan ”varattu”.

Lati muisteli Ison Arttajärven rannalla sijainneen myös Fofanoffin perheen pirtin, jonka lisäksi perheellä oli ollut aitta. Niitä päätettiin vielä yhteistuumin etsiä. Olimme jo palaamassa autolle, kun yhtäkkiä silmiini osuivat kauniisti veistetyt, harmaaksi aijastuneet aitan jalat. Hirsirakenteinen, salvottu aitta ilmeisesti siirretty pois tien varresta. Pirtin paikkaa emme kuitenkaan enää löytäneet – ehkä se oli tuhoutunut metsäautotietä rakennettaessa.

Blogi31.8.2018_4
Fofanoffin perheen asuinpaikasta olivat jäljellä enää aitan jalat. | Fofonooff piârri jeällsââʹjest leʹjje kuâđđjam tåʹlǩ teänab ääiʹt jueʹlj.

Päivä oli kerrassaan antoisa kaikille. Latin arvokkaan muistitiedon avulla Ison Arttajärven asuinpaikan ainutlaatuista historiaa tallentui Erkin nauhuriin, ja sitä kautta se siirtyy syksyllä 2018 Ylen Elävään arkistoon. Paikkaan liittyvää tietoa koordinaatteineen ja kohteen historiaa tallennettiin myös Saamelaismuseolle.

Yle Sápmi lähettää koltansaamenkielisessä ohjelmassaan tänä syksynä sarjan haastatteluita, jotka kertovat väliaikaisista asuinpaikoista. Kesä-heinäkuun aikana vierailimme Erkin kanssa Ison Arttajärven lisäksi muillakin asuinpaikoilla ja haastattelimme niillä asuneita tai paikkojen historiaa tuntevia ihmisiä.

Haastattelut ja tutkimukset liittyvät alkuvuonna 2018 käynnistyneeseen, Saamelaismuseon vetämään monitieteelliseen tutkimushankkeeseen, joka tutkii kolttasaamelaisten väliaikaisen asutuksen aikaa. Mukana hankkeessa ovat myös Yle Sápmi, Kolttakulttuurisäätiö, Oulun Yliopiston Giellagas-instituutin Kolttasaamelainen muistipankki-hanke ja Metsähallituksen Lapin luontopalvelut. Hankkeen tuloksilla juhlistetaan elokuussa 2019 vietettävää asuttamisen 70-vuotisjuhlaa.

 

Arkeologi Eija Ojanlatva

 

_________________________________________________

Ǩieʹssmannu aalǥâst vuõʹljim õõutâst YLE Sápmi nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuåimteei Ääʹrhep Gaurilooffin tobdstõõttâd Vladimir ”Lääda” Feodorooff piârri kõskkäiggsaž jälstempäikka Jõnn Aʹrttjäurra, son leäi še vuäʹpsteejen jiijjâs piârri jälstemsâjja. Jälstempäiʹǩǩ leäi leämmaž âânnmõõžžâst eeʹjjin 1945–1949 kõõskâst, ouddâl ǥu Feodoroff piârrja čuäʹjteš ođđ jälstempääiʹǩ Čeʹvetjääuʹrest.

Jõnn Aʹrttjäuʹrr sâjjdâtt Näŋŋjääuʹr čuõkku kuâŋŋsest, ââlda nuõrtiraaj. Kuõʹđim aaut čuõkku kuâŋŋsa, koʹst vuõʹljim jäuʹrr-reedd årra. Lääda ij leämmaž jeällam tääiʹben kuuʹǩǩ ääiʹj seʹst, leša päiʹǩǩ käunn’ji samai sõrgg. Tuõlbâs pääiʹǩest leäi uuʹcces, nuʹt 4×4 m šõõra, nelljtäkkšeeʹm da rännšmam preuʹnnmuõrrluuʹdin rajjum raajõõzz paaʒʒtõs, koon suåppast leʹjje täʹǩǩ-keäʹdǧǧkooska čuäʹǧǧen. ”Ǩeâmpp leäi võl ceäggat 1970-lååǥǥast”, Lääda mušttli, ”leša ǩeäk-ne leʹjje tõn meäʹccreeis poodd puälddam. Täʹst ǩeâmp pirr leʹjje lââʹssen kolmm jeeʹres ääiʹt. Tõin vueʹđđeš ǩieʹzz poodd, ǥu ǩiõmppu ij čaakkâm.”

Koolm uʹcc ääiʹt pääiʹǩ käunn’je Lääda moštt-teâđ vuâđald; vuõssmõs ääiʹtest leäi kuâđđjam mäddõõvvâm vueʹlmõs preuʹnnmuõrrkruugg da nuuʹbbest uhssraam kuʹsǩǩ veärttlines. Kuälmad ääiʹtest jiâ leämmaž ni vooʹps rajjâz, leša päiʹǩǩ leäi ååʹn vuõddslõõvvâm da lââuʹŋteʹm. Ij ni õhtt arkeolog leʹčči vuäittam tõn vuâđald juurdčed, mii tõn pääiʹǩest leäi leämmaž ooudbeäʹlnn. Preuʹnnmuõrâst rajjum ääiʹt leäi ǩii-ne serddam alggveärlaž pääiʹǩest mâʹŋŋlubust jeeʹres âânnmõʹšše.

Ââlda ǩeâmp paaʒʒtõõzz raajim tool da Ääʹrhep vaaʹldi mainstâʹttemneävvid õlmmsa. Peiʹvv paaʹšti pakksânji da tobddji ǥu åummai nuõrttsääʹmǩiõʹlle mušttlummuš leʹčči rääuhtam veeʹzz tän kuõlbbân. Ǥu Feodorooff piâr leäi puättam Vuâđđmäädd evakkoreeisast, leʹjje vuäʹmm jeällsââʹj da puäʒʒčiõkkâr kuâđđjam ođđraaj tuâkka. Nuʹt-ba feʹrttje eʹpet altteed aalǥâst: leʹjje raajjâm ǩeâmp da ääiʹt tõin raajjâmtarbbsin, mõõk leʹjje leämmaž vuäǯǯamnalla. Saksslai vaŋggleeiʹrin feʹrttje mâŋŋa še viǯǯâd raajjâmtarbbsid. Leekkas eeʹžžed leäi leämmaž čieʹppes ǩiõđin da viârrâm jõnn pieʹʒʒ vueʹlnn kuuitâǥ kolmm võnnâz, koin leʹjje piâssâm nueʹtted da ââʹnned sääiʹmid jääuʹrest da vuäǯǯam kueʹl pårdda. Õhtt piârri päärnain leäi še šõddâm ǩeâmpast.

Aivv reeddast käunn’ji võl säuʹnnǩiiuǥânǩieʹđji čuäʹǧǧ, koon pirr leäi uʹcc rännšmam preuʹnnmuõrrkruugg paaʒʒtõs– säuʹnn. Tõn luʹnn åårrai pieʹʒʒest leäi pieʹllneʹb mettar õll’jõõzzâst ääuʹšin viârrum, vuässas suâppam ruõss. Kaaʹddim, što tõt leäi jeällsââʹj jääuʹr reeddast ooʒʒji Feodoroff åummai meârkkam, koin pueʹtti jeällsââʹjj leäi vaalšum da nääiʹt čuäʹjtum pääiʹǩ leämmaž ”vaʹrrjum”.

Lääda mušttli Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast åårram še Fofonoff piârri ǩeâmp, koon lââʹssen piârrjest leäi leämmaž äiʹtt. Tõid tuʹmmjiim võl ooccâd. Leeiʹm juʹn mäccmen auʹtte, ǥu krootai čalmma eeʹttle moččânji viârrum, rännšmam šošnn’jam ääiʹt jueʹlj. Preuʹnnmuõrâst rajjum, sälvvum äiʹtt leäi možât sirddum meädda čuõkku kuâŋŋsest. Ǩeâmp sââʹj jeäʹp kuuitâǥ teänab kaunnâm – možât tõt leäi peâltum meäʹccauttčuõkku raajjâm poodd.

Peiʹvv leäi samai uʹvddeejes pukid. Lääda ärvvsaž moštt-teâđ veäkka Jõnn Aʹrttjääuʹr jeällsââʹj jiijjâsnallšem histoor ruõkkjõõvi Ääʹrhep mašinaaʹje, da tõn mieʹldd tõt jåttjââvv čâhčča 2018 Yle Jieʹlli arkiiʹve. Päikka õhtteei teâđ koordinaattineez da sââʹj histoor ruõʹǩǩeš še Sääʹm-muʹzeeja.

Yle Sápmi vuõlttad nuõrttsääʹmǩiõllsaž prograammâst tän čõõuč rääid mainstâttmõõžžid, kook mainste kõskkäiggsaž jeällsõõʹjin. Ǩieʹss-sueiʹnnmannu poodd leeiʹm kueʹssest Ääʹrhpin Jõnn Aʹrttjääuʹr lââʹssen še jeeʹres jeällsõõʹjin da säärntõõlim tõin jälsteejid leʹbe paaiʹǩi histoor tobddi oummuid.

Mainstâttmõõžž da tuʹtǩǩummuž õhttne alggeeʹjjest 2018 jåttjam, Sääʹm-muʹzei ǩieʹssem määŋgtiõđlaž tuʹtǩǩeemhaʹŋǩǩõʹsse, kååʹtt tuʹtǩǩad nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsaž aazztem ääiʹj. Mieʹldd haʹŋǩǩõõzzâst liâ še Yle Sápmi, Nuõrttsääʹmkulttuurfondd, Oulu Universiteeʹtt Giellagas-instituutt Nuõrttsääʹm-mošttbaŋkk-haʹŋǩǩõs da Meäʹcchalltõõzz Lappi luâttkääzzkõõzz. Haʹŋǩǩõõzz pohttmõõžžin prääzkjet påʹrǧǧmannust 2019 viõʹttjem aazztummuž 70-eeʹǩǩprääʹzniǩ.

 

Arkeolog Eija Ojanlatva

Mainokset

Maailma on pieni, sen näkee Sevetissäkin | Maaiʹlm lij uʹcc, tõn vuäinn še Čeʹvetjääuʹrest

Kolttien Perinnetalolla käväisi rovaniemeläinen pariskunta, joka vieraskirjaan kirjoittaessaan huomasi tuttuja nimiä. Edellisenä päivänä täällä oli käynyt tuttavapariskunta, jonka uusiseelantilaisella viinitilalla he olivat vierailleet joitakin vuosia aiemmin. He totesivat, että olisipa jännää törmätä Näätämön ruokakaupassa tuttuihin maapallon toiselta puolelta.

Sevettijärvellä heinäkuun helteet ovat vaihtuneet tavanomaisen elokuun armolliseen viileyteen. Heinäkuun 20. päivänä Kolttien Perinnetalolla vietettiin Inariviikkojen avajaisia. Väkeä oli paikalla runsaasti eri puolilta kuntaa ja kauempaakin. Ohjelmassa oli mm. juhlapuheita, leu´ddeja ja uuden kyläkodan siunaaminen yleishyödylliseen käyttöön. Ihmisiä on vieraillut Perinnetalolla mukavan tasaisesti koko kesän ajan ja ruska-ajan kävijöitä odottelemme vielä.

IMG_3064

Ihmiset kyselevät aika usein siitä, että millaista täällä on asua. He kysyvät mitä teen talvella ja millaista täällä on silloin, kun Perinnetalo on suljettu. Kun kuvailin olosuhteita eräälle hollantilaiselle miehelle, hän päätteli, että hard life. No, en voinut kieltääkään. Suomalaissyntyisen pariisittaren kanssa pohdimme, että mitä ihmiselle tapahtuu, kun ei saa nähdä aurinkoa pitkään aikaan. Pariisissa on kuulemma ollut epätavallisen pitkään pilvistä tänä kesänä ja se on aiheuttanut keskustelua auringottomuuden psyykkisistä vaikutuksista ihmisiin.

Ilahduttavan monet Etelä-Suomessakin katsovat televisiosta Saamenuutisia. Silti useimpia heistä yllättää tieto, että eri saamenkieliä on olemassa kymmenen. Inari-kuplassa varttunutta kesäteiniämme (Sevetin Peurojen palkkaamaa kesätyöntekijää) hämmästytti erityisesti se, että oikeasti Suomessa elää vielä vuonna 2018 ihmisiä, jotka eivät tunnista saamenlippua! Joitakin kävijöitä olen vauhtiin päästyäni häikäissyt – tai uuvuttanut – seikkaperäisellä kertomuksella inarinsaamen revitalisaation vaiheista.

Tällaisen etuoikeutetun kesätyöläisen päivissä on parasta se että, kun joku astuu tuosta ovesta sisään, minulla on aikaa kohdata hänet. Etuoikeutettu tunnen olevani nimenomaan siksi, että voin asua täällä kaukana kaikesta ja kaikista, ja ihmiset tulevat tänne – vieläpä sopivasti ripotellen – joka puolelta maailmaa vaihtamaan sanoja kanssani.

Kaisa Vuolukka

Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

____

Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst jeällõʹčče Ruäʹvnjaarǥâst kaallâž, sij vuâmmše kueʹssǩerjja ǩeeʹrjteen toobdâs nõõmid. Õõuʹdab peeiʹv tääiʹben leäi jeällam toobdâskaallâž, koon oʹđđseelaantlaž vijnntäälast sij leʹjje leämmaž kueʹssest mueʹdd eeʹjj ääiʹjab. Sij tuʹmmje, što leʹčči-ba hääʹsǩ vuõinnlõõttâd Njauddâm porrmõškaaupâst tobddsin jânnamkååʹdd nuuʹbb beäʹlnn.

Čeʹvetjääuʹrest sueiʹnnmannu paašt liâ jaukkâm da äärmlaž påʹrǧǧmään lij puättam ijsâsvuõđineez. Sueiʹnnmannu 20. peeiʹv õʹnneš Aanarneäʹttli ääʹveempeeiʹv Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Narood leʹjje pääiʹǩ âʹlnn vââʹlljest jeeʹresåʹrnn kååʹdd da še kuuʹǩǩben puättam. Prograammâst leʹjje ouddm. juhllmainnâz, leeuʹd da ođđ sijddkuäʹđ blouslõõvvmõš takai äuʹǩǩâânnmõʹšše. Oummu liâ kueʹssreissjam Äʹrbbvuõttpõõrtâst samai õõutnalla ǩieʹzz poodd da ǩeârõkääiʹj jooʹttjid vueʹrddep äʹlššaivuõđin.

IMG_3088

Oummu kõõjjâʹlle täujja, što tuʹǩǩee-a oummu jälsted tääiʹben. Sij kõõjjâʹlle što mâiʹd mon jiõčč tuejjääm tälvva da måkam tääiʹben lij ǥu iʹllak Äʹrbbvuõttpõrtt äävai. Ǥu kovvõʹllem åårrmõõžž hollanttnekka, son tuʹmmji, što hard life. Na, jiõm vuäittam ni ǩieʹldded. Lääʹddšââddaž pariistar neezznin smiõttim, što mäʹhtt ooumže ǩeävv, ǥu peiʹvv ij pääʹšt tääiʹben tälvva. Pariisâst lij leämmaž panntakainalla kuuʹǩǩ ääiʹj juʹn põʹlvves ǩieʹss da tõt lij šõddääm saǥǥstõõllmõõžž peeiʹvteʹmesvuõđ psyykklaž vaikktõõzzin oummuid.

Rämmõõʹtti määŋg Saujj-Lääʹddjânnmest še ǩeäʹčče televisiost Sääʹmođđsid. Kuuitâǥ määŋgaid seeʹst ǩeuʹǩǩal teâtt, što jeeʹres sääʹmǩiõl liâ lååi. Aanar-kopplõõzzâst šõddâm ǩieʹssnuõr (Sevetin Peura õhttõõzz paʹlǩǩeem ǩieʹsstuejjla) čuuʹdnõõʹsti jeäʹrben tõt, što tuõđi Lääʹddjânnmest jeäʹlle võl eeʹjjest 2018 oummu, kook jiâ toobd sääʹmliipp! Koid-ne jooʹttjid leäm hoodd vuäǯǯeen seuʹŋŋââttam – leʹbe levvtam – tääʹrǩeld mainsteeʹl aanarsääʹm revitalisaatio põõʹjin.

Näkam ooudvuõiggâdvuõttneǩ ǩieʹsstuejjla peeiʹvin lij pueʹrmõs tõt še, ǥu ǩii-ne eeʹttal tõʹst uusâst sizz, muʹst lij äiʹǧǧ vuõinnlõõttâd suin puârast. Ooudvuõiggâdvuõttneǩ jiõčč toobdâm leeʹd nuʹtt-i tõʹnt, što vuäitam jälsted tääiʹben kuʹǩǩen juõʹǩǩkast da juõʹǩǩ ääʹššest, da oummu puäʹtte tiiʹǩ – võl-ba vueʹǩǩsânji õõutnalla – juõʹǩǩåʹrnn maaiʹlm vaajted saaʹnid muin.

Kaisa Vuolukka

Čeʹvetjääuʹr Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuejjlaž