Maailma on pieni, sen näkee Sevetissäkin | Maaiʹlm lij uʹcc, tõn vuäinn še Čeʹvetjääuʹrest

Kolttien Perinnetalolla käväisi rovaniemeläinen pariskunta, joka vieraskirjaan kirjoittaessaan huomasi tuttuja nimiä. Edellisenä päivänä täällä oli käynyt tuttavapariskunta, jonka uusiseelantilaisella viinitilalla he olivat vierailleet joitakin vuosia aiemmin. He totesivat, että olisipa jännää törmätä Näätämön ruokakaupassa tuttuihin maapallon toiselta puolelta.

Sevettijärvellä heinäkuun helteet ovat vaihtuneet tavanomaisen elokuun armolliseen viileyteen. Heinäkuun 20. päivänä Kolttien Perinnetalolla vietettiin Inariviikkojen avajaisia. Väkeä oli paikalla runsaasti eri puolilta kuntaa ja kauempaakin. Ohjelmassa oli mm. juhlapuheita, leu´ddeja ja uuden kyläkodan siunaaminen yleishyödylliseen käyttöön. Ihmisiä on vieraillut Perinnetalolla mukavan tasaisesti koko kesän ajan ja ruska-ajan kävijöitä odottelemme vielä.

IMG_3064

Ihmiset kyselevät aika usein siitä, että millaista täällä on asua. He kysyvät mitä teen talvella ja millaista täällä on silloin, kun Perinnetalo on suljettu. Kun kuvailin olosuhteita eräälle hollantilaiselle miehelle, hän päätteli, että hard life. No, en voinut kieltääkään. Suomalaissyntyisen pariisittaren kanssa pohdimme, että mitä ihmiselle tapahtuu, kun ei saa nähdä aurinkoa pitkään aikaan. Pariisissa on kuulemma ollut epätavallisen pitkään pilvistä tänä kesänä ja se on aiheuttanut keskustelua auringottomuuden psyykkisistä vaikutuksista ihmisiin.

Ilahduttavan monet Etelä-Suomessakin katsovat televisiosta Saamenuutisia. Silti useimpia heistä yllättää tieto, että eri saamenkieliä on olemassa kymmenen. Inari-kuplassa varttunutta kesäteiniämme (Sevetin Peurojen palkkaamaa kesätyöntekijää) hämmästytti erityisesti se, että oikeasti Suomessa elää vielä vuonna 2018 ihmisiä, jotka eivät tunnista saamenlippua! Joitakin kävijöitä olen vauhtiin päästyäni häikäissyt – tai uuvuttanut – seikkaperäisellä kertomuksella inarinsaamen revitalisaation vaiheista.

Tällaisen etuoikeutetun kesätyöläisen päivissä on parasta se että, kun joku astuu tuosta ovesta sisään, minulla on aikaa kohdata hänet. Etuoikeutettu tunnen olevani nimenomaan siksi, että voin asua täällä kaukana kaikesta ja kaikista, ja ihmiset tulevat tänne – vieläpä sopivasti ripotellen – joka puolelta maailmaa vaihtamaan sanoja kanssani.

Kaisa Vuolukka

Sevettijärven Kolttien Perinnetalon kesätyöntekijä

____

Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst jeällõʹčče Ruäʹvnjaarǥâst kaallâž, sij vuâmmše kueʹssǩerjja ǩeeʹrjteen toobdâs nõõmid. Õõuʹdab peeiʹv tääiʹben leäi jeällam toobdâskaallâž, koon oʹđđseelaantlaž vijnntäälast sij leʹjje leämmaž kueʹssest mueʹdd eeʹjj ääiʹjab. Sij tuʹmmje, što leʹčči-ba hääʹsǩ vuõinnlõõttâd Njauddâm porrmõškaaupâst tobddsin jânnamkååʹdd nuuʹbb beäʹlnn.

Čeʹvetjääuʹrest sueiʹnnmannu paašt liâ jaukkâm da äärmlaž påʹrǧǧmään lij puättam ijsâsvuõđineez. Sueiʹnnmannu 20. peeiʹv õʹnneš Aanarneäʹttli ääʹveempeeiʹv Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Narood leʹjje pääiʹǩ âʹlnn vââʹlljest jeeʹresåʹrnn kååʹdd da še kuuʹǩǩben puättam. Prograammâst leʹjje ouddm. juhllmainnâz, leeuʹd da ođđ sijddkuäʹđ blouslõõvvmõš takai äuʹǩǩâânnmõʹšše. Oummu liâ kueʹssreissjam Äʹrbbvuõttpõõrtâst samai õõutnalla ǩieʹzz poodd da ǩeârõkääiʹj jooʹttjid vueʹrddep äʹlššaivuõđin.

IMG_3088

Oummu kõõjjâʹlle täujja, što tuʹǩǩee-a oummu jälsted tääiʹben. Sij kõõjjâʹlle što mâiʹd mon jiõčč tuejjääm tälvva da måkam tääiʹben lij ǥu iʹllak Äʹrbbvuõttpõrtt äävai. Ǥu kovvõʹllem åårrmõõžž hollanttnekka, son tuʹmmji, što hard life. Na, jiõm vuäittam ni ǩieʹldded. Lääʹddšââddaž pariistar neezznin smiõttim, što mäʹhtt ooumže ǩeävv, ǥu peiʹvv ij pääʹšt tääiʹben tälvva. Pariisâst lij leämmaž panntakainalla kuuʹǩǩ ääiʹj juʹn põʹlvves ǩieʹss da tõt lij šõddääm saǥǥstõõllmõõžž peeiʹvteʹmesvuõđ psyykklaž vaikktõõzzin oummuid.

Rämmõõʹtti määŋg Saujj-Lääʹddjânnmest še ǩeäʹčče televisiost Sääʹmođđsid. Kuuitâǥ määŋgaid seeʹst ǩeuʹǩǩal teâtt, što jeeʹres sääʹmǩiõl liâ lååi. Aanar-kopplõõzzâst šõddâm ǩieʹssnuõr (Sevetin Peura õhttõõzz paʹlǩǩeem ǩieʹsstuejjla) čuuʹdnõõʹsti jeäʹrben tõt, što tuõđi Lääʹddjânnmest jeäʹlle võl eeʹjjest 2018 oummu, kook jiâ toobd sääʹmliipp! Koid-ne jooʹttjid leäm hoodd vuäǯǯeen seuʹŋŋââttam – leʹbe levvtam – tääʹrǩeld mainsteeʹl aanarsääʹm revitalisaatio põõʹjin.

Näkam ooudvuõiggâdvuõttneǩ ǩieʹsstuejjla peeiʹvin lij pueʹrmõs tõt še, ǥu ǩii-ne eeʹttal tõʹst uusâst sizz, muʹst lij äiʹǧǧ vuõinnlõõttâd suin puârast. Ooudvuõiggâdvuõttneǩ jiõčč toobdâm leeʹd nuʹtt-i tõʹnt, što vuäitam jälsted tääiʹben kuʹǩǩen juõʹǩǩkast da juõʹǩǩ ääʹššest, da oummu puäʹtte tiiʹǩ – võl-ba vueʹǩǩsânji õõutnalla – juõʹǩǩåʹrnn maaiʹlm vaajted saaʹnid muin.

Kaisa Vuolukka

Čeʹvetjääuʹr Nuõrttsäʹmmlai Äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsstuejjlaž

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s