Siida 20 jagi! | Siida 20 vuotta!

Šaddanbeaisáŋgáris dávjá jerro, ahte mo dat orru boarásmuvvat. Šaddanbeaivve muittašit vássán áiggiid ja smihttet boahttevuođa. Lea maid giitosiid áigi.

Na, mo dat orru 20 jahkásaš Siida? Mii leat ilolaččat! Ávvubeaivvi ovdii mii leat rahčan sakka, maŋimus beivviid ja mánuid. Ávvubeaivve rahpat guokte čájáhusa, áigelinnjá Siidda – Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža historjjás  ja ávvučájáhusa Johan Nuorgam, Sámemusea vuođđudeami njunuš albmá birra. Nuorgam-čájáhusain mii háliidat giitit ja muitit daid museaolbmuid ja -bargiid, geat ledje ovdal min.

Mii háliidat rahpat uvssaid buot min ustibiidda, ovttasbargoguimmiide ja galledeaddjiide. Ávvubeaivve mis leat rabas uvssat. Guossohat gáfe ja gáhku ja illudat oktasaš bálgás ovttas ustibiiguin.

Šaddanbeivviid áigge lea lunddolaš smiehtastit maid historjjá birra, vássá jagiid ja daid vásáhusaid, muosáhusaid ja fearániid maid leat beassan vásihit. Ná musea geahččanguovllus dát maŋosguovlluid geahččan orru maid hui lunddolaš. Sámemusea lei álggos vuos olgomusean masá 40 jagi ja dál Siida lea doaibman guoktelogi jagi musean, man leat dikšon ámmátlaččat.

Ollu lea dáid jagiid áigge dáhpáhuvvan. Museas leamašan molsašuddi čájáhusat lagabui 70, ja dáhpáhusat logiid náre. Miljon galledeaddji! Ja bargiid mearri lea maid lassánan. Mii leat ožžon ođđa ovttasbargoguimmiid ja čanusjoavkkuid, ja ustibiid. Máŋgga láhkai ja máŋgga dásis leat mii ovdánan.

Ávvudoaluide lea gullan maid dat, ahte mii bargit leat bargan iežamet áigelinnjá, masa mii leat merken iežamet mielas mearkkašáhtti dáhpáhusaid. Juohkehaš lea merken daid dan rájes go iežas oktasaš historjá Siiddain lea álgán. Ná maiddái dat mearkkašáhti dáhpáhusat ja lihkostuvvamat, mat leat dáhpáhuvvan kulissaid duohkin, besset oidnosii. Miellagiddevaš lea goittotge dat, ahte máŋggat mearkkašahti dáhpáhusat maiddái bargiid mielas leamaš dat, main mii leat beassan leat ovttas olbmuiguin, áššehaččaiguin ja verddiiguin. Ovttas bargan ja leahkin addá fámuid.

Šaddanbeivviid áigge lávejit smiehtadit maid boahttevuođa. Stuorra áššit leat ovddabealde. Boahtte mánus čielgá oažžugo Siida ruhtadeami guhká vurdon viiddideami várás. Ja dat lea sihkkar, ahte mii joatkit dán seamma bálgá mielde. Mii háliidat leat lássa ja maiddái uksa sámekultuvrii. Mii háliidat doallat uvssaid rabas ja šielmmáid vuollegažžan. Sámemusea bargun lea nannet sámiid kultuvrralaš iešdovddu. Seammás mii juohkit dieđu ja áddejumi iežamet kultuvrra birra daidda geat das leat beroštuvvan. Mis lea earenomáš fiinna bargu ja dan mii bargat movttegit.

Blogi
Ođđa Siida-sohkabuolva lea šaddamin. Siidda duhkoraddanbeaivi olgomuseas 2010.

Ja lohppii giitosat! Liegga giitosa Siidda bargiide – ovddeš, dálá ja maiddá boahttevaš bargiide. Giitu ovttasbargoguimmiide, ustibiidda, verddiide. Šaddá hui earenomáš ávvubeaivi!

Giitevaš mielain

Sari

Áibmejot´ Jovnna Ánná Sari

 

_______________________________________________

Syntymäpäiväsankarilta kysytään usein miltä tuntuu täyttää vuosia. Syntymäpäivän aikaan muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. On myös kiitosten aika.

Niin, miltä tuntuu 20v. Siida? Olemme iloisia! Juhlapäivää varten on tehty paljon töitä, viime päivät ja kuukaudet.  Juhlapäivänä avataan kaksi näyttelyä, aikajana Siidan – Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen historiasta sekä juhlanäyttely Johan Nuorgamista, Saamelaismuseon perustamisen keulahahmosta. Nuorgam-näyttelyllä haluamme muistaa ja kiittää meitä edeltäneitä museolaisia.

Syntymäpäivien aikaan on luonnollista miettiä historiaa, elettyjä vuosia, saatuja kokemuksia. Näin museonäkökulmasta katsoen taakse katsominen on myös hyvin luontevaa. Saamelaismuseo on toiminut ensi ulkomuseona miltei 40 vuotta ja nyt takana on Siidassa jo kaksikymmentä vuotta ammatillisesti hoidettuna museona.

Paljon on vuosiin tapahtunut. Museolla on ollut vaihtuvia näyttelyjä lähes 70, ja tapahtumia kymmenittäin. Miljoona näyttelykävijää! Henkilökunnan määrä on kasvanut. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä on saatu, ystävyyssuhteita solmittu. Monella tavalla ja tasolla ollaan kehitytty.

Juhlaan on kuulunut myös se, että henkilökunta on tehnyt oman aikajanan, jonne olemme merkinneet omasta mielestämme merkittävimpiä virstanpylväitä alkaen siitä, milloin itse kunkin oma yhteinen historia Siidan kanssa alkoi. Näin myös kulissien takaiset onnistumiset ja merkittävät asiat tulevat näkyviin. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että monet merkkipaalut myös henkilökunnan mielestä ovat ne, jossa ollaan oltu yleisön, asiakkaiden ja väärtien kanssa tekemisessä. Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys voimaannuttaa.

Syntymäpäivien aikaan tulee mietittyä myös tulevaa. Isoja asioita on edessä. Ensi kuussa selviää, saako Siida hartaasti odotettuun laajennukseen rahoituksen. Ja varmaa on, että jatkamme tällä samalla linjalla.  Haluamme olla paitsi ikkuna myös ovi saamelaiskulttuuriin. Haluamme pitää ovet auki ja kynnykset matalina. Saamelaismuseon tehtävä on vahvistaa saamelaisten kulttuurista itsetuntoa. Samalla jaamme tietoa ja ymmärrystä kulttuuristamme siitä kiinnostuneille. Meillä on hieno tehtävä ja sitä ilolla toteutamme.

Haluamme myös avata ovet kaikille ystävillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kävijöillemme. Juhlimme avoimin ovin. Tarjoamme kakkukahvit ja iloitsemme yhteistä taivaltamme yhdessä ystäviemme kanssa.

Ja loppuun kiitokset! Lämpimästi kiitoksia Siidan henkilökunnalle – meitä edeltäneille museolaisille, nykyisille siidalaisille ja myös tuleville. Kiitokset yhteistyökumppaneille, ystäville, väärteille. Mahtava juhlapäivä edessä!

Kiitollisin mielin,

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s