Buori Sámi álbmotbeaivvi! Hyvää kansallispäivää!

Guovvamánu 6. beaivve jagis 1917 álggahedje Davviriikkaid sápmelaččat ovttasbargguset badjel riikkarájáid ja dát beaivi leage válljejuvvon Sámiid álbmotbeaivin. Beaivi lea merkejuvvon Suomas almmenáhkkái jagis 2004 ja dat lea virggálaš levgenbeaivi.

 

Čuohtejagi dassái bovdii máttasápmelaš Elsa Laula Renberg sápmelaččaid Troandimii čoahkkimii. Mannán vahkuloahpas Anáris Skábmagovat-festiválain oinniimet dokumeantafilmma sus. Elsa Laula Renberg lei nana sámenisu, guhte ovddidii sámiid áššiid olles váimmustis.  Son maid buvttii dan ovdán, ahte áidna vuohki, mo sápmelaččaid bastet oažžut áššiideaset ovddos guvlui lea dat, ahte sápmelaččat álget ieža dikšut áššiideaset.

Mii dáppe Sámemusea Siiddas sáhtit dadjat, ahte ná duođaige lea! Sápmelaččat leat ieža vuođđudan sámemusea go sii leat oaidnán dehálažžan  kulturárbbiset seailluheami ja vurkema maŋisbohttiide. Dán barggu mii joatkit Siiddas.

Álbmotbeaivve sámi kultuvrra oidno Siiddas ja Anáris máŋgga hámis. Girkosiidda álbmotbeaivvi ávvodoalut leat plánejuvvon gili doibmiid ovttasbargun. Ovttasbarggus lea ainge stuorra fápmu! Siiddasge lea prográmma iđidis gitta eahkedii. Álbmotbeaivvi mii ávvudit rabas uvssaiguin. Álbmotbeaivvi lassin mii ávvudit maid Suoma iehčanasvuođa ávvojagi! Maiddái Suoma presideanta ja rovvá Jenni Haukio oassálastet álbmotbeaivvi prográmmii Anáris.

Illudeatnot!

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Sari Valkonen

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda

____

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Kuudes päivä helmikuuta 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on merkattu Suomessa almanakkaan 2004 ja ja se on liputuspäivä.

Sata vuotta sitten Trondheimin kokouksen koollekutsuja oli eteläsaamelainen Elsa Laula Renberg. Viime viikonloppuna Inarin Skábmagovat-festivaaleilla näimme  dokumenttielokuvan Elsa Laulasta. Hän oli päämäärätietoinen ja voimakas saamelaisnainen, joka ajoi saamelaisten asioita. Hänen sanomansa oli mm. että ainoa keino, että saamelaiset saavat olojaan paremmaksi on se, että saamelaiset itse alkavat hoitaa omia asioitaan.

Saamelaismuseo Siidassa voimme todeta, että näin on! Saamelaismuseo on saamelaisten itsensä perustama museo. Saamelaiset ovat itse nähneet oman kulttuuriperintönsä säilymisen ja tallentamisen jälkipolville tärkeänä. Tätä Elsa  tehtävää jatkamme Siidassa. Jatkamme Elsa Laulan ja meitä aikaisempien sukupolvien viitoittamalla tiellä.

Kansallispäivänä Siidassa ja Inarissa saamelaisen kulttuurin kirjo näyttäytyy monelle tavoin. Kirkonkylän kansallispäivän juhlaohjelma on laadittu yhteistyössä kylän organisaatioiden kanssa. Yhteistyö on edelleenkin voimaa! Siidassa ohjelmaa on aamusta iltaan saakka. Päivää vietämme myös avoimin ovin, mutta erityisesti olemme halunneet huomioida lapsia ja nuoria järjestämällä heille oman kutsuvierastilaisuuden Siidassa osana SuomiSápmi 100+100+ -tapahtumaa. Kansallispäivän lisäksi vietämme samalla Suomen itsenäisyyden juhlavuotta! Myös Tasavallan presidentti ja rouva Jenni Haukio osallistuvat päivän ohjelmaan Inarissa.

Iloitsemme! Iloista päivää!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi

Pyeri säämi aalmugpeeivi!  Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Tässä on linkki Saamelaiskäräjien sivuille,  jossa on paljon asiaa kansallispäivästä:

http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1317&Itemid=39

Linkki Siidan tapahtumakalenteriin:

http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/suomispmi-100-100-2013-tapahtuma-siidassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Skábmagovat ealáskahttet Siidda ja olles Anára | Kaamoksen kuvat tuovat valoa ja eloa Inariin

SkabmagovatDay3_26.jpg
Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta. Govva: Skábmagovat

Čuovggaid libardeapmi ja skádja gullo Sámemusea Siidda olgomuseas Anáris. Doppe leat olles fárttain ráhkkaneamen Skábmagovat -eamiálbmogiid filbmafestiválii. Muohtahuksenjoavku sirddaša muohtafoarpmaid ja mašiidna goaivu muohttaga daid sisa. Ii mana guhkkáge go olgomuseai lea ceagganan muohttagis ráhkaduvvon šearbma ja ealligovvateáhter, Guovssahasteáhter.

Geahča dán liŋkka bokte video muohtateáhtera huksemis.

Guovssahasteáhter lea ožžon namas das go guovssahasat libardit almmis seamma áiggi go filmmat jorret šearpmas. Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta ja okta dan golmma báikkis, gos Anáris čájehit ealligovaid ođđajagimánu maŋimuš vahkuloahpas. Muohtateáhter lea olgomuseas. Juo muohtateáhterii mannan lea muosáhus, dasgo dohko galgá vázzit sevdnjes ginttalbálgá, mannat boares sámi šillju čađa ja go joavddát teáhterii, de muohttagis dahkkojuvvon vilgesšearpmas šealgájit muohtačalmmit dego diamánttat. Dákkár sajis filmmaid geahččan lea vásáhus, man olmmoš ii vajálduhte álkit.

Dál lea juo 19. geardi go Skábmagovat buktá čuovgga ja eallima Anára girkosiidii. Dán jagáš Skábmagovaid guovddážis leat sámiid filmmaid lassin maoriid filmmat. Fállun leat  sámiid ja maoriid njunušfilbmadahkkiid buoremus bihtát, dego Oscar-evttohasfilmmat Two Cars, One Night  ja Ofelaš.  Dahje maŋimuš áiggiid beaggán ja bálkkašuvvon Mannu mieʹcc Kaiʹssi. 

Skábmagovat ovttastit olbmuid ja álbmogiid. Dáhpáhus čohkke oktii olbmuid dáppe Anára girkosiiddas, lagaš guovlluin Sámis ja iešalddes miehtá máilmmi, dasgo guhkimus mátkkálaččat bohtet nuppi bealde máilmmi, Ođđa Zealánddas. Lea somá gullat ja oaidnit makkár vásáhusat Ođđa Zealándda maorigussiin leat ealligovva- ja filbmabuvttadeamis, dasgo leathan maorit eamiálbmogiid ealligovvabuvttadeami ovdavázzit. Ovdamearkka dihte filbmadahkki ja neavttár Taika Waititi oanehisfilbma Two Cars, One Night lea Oscar-evttohasfilma ja sus leat maid earenoamáš olahusat: guokte Ođđa Zealándda  eanemus gehččojuvvon filmma goassige!

Skábmagovat lea leamaš čađat áiggi hui dehálaš dáhpáhus Sámemusea Siidii. Vuosttás jagiid filmmaid čájehedjege dušše Siidda auditoriijas ja Guovssahasteáhteris. Velge Skábmagovat lea min stuorimus dáhpáhus olles jagis. Dán jagi Sámemusea Siida lea bidjat earenoamážit fámuid dasa, ahte dáhpáhus oidno ja dihtto Siiddas. Lean bargan Skábmagovat-festiválain Siidda oktavuođaolmmožin ja mu bargu leamaš gulahallat festiválaorganisašuvnna ja Siidda gaskkas. Mii leat bargan dan ovdii, ahte oažžut Siidii dakkár filbmačájáhusaid, mat dorjot musea vuođđobarggu ja addet dieđu sápmelaččain ja eará eamiálbmogiin.

Muohtateáhter lea dál válmmaš ja mii dáppe Siiddas vuordit mášoheapmin, ahte festiválat álget. Mii sávvat buohkaid bures boahtin Anárii, Siidii ja Skábmagovaide!

Skábmagovat ordnejuvvojit 26.1.- 29.1.2017 Anáris. 

Maiju Saijets

Skábmagovat oktavuođaolmmoš

Sámemusea Siida

____

dsc_1374
Pari viikkoa ennen festivaalia rakennetaan Revontuliteatteri. Kuva: Maiju Saijets, Saamelaismuseo Siida. 

Valojen välkettä ja koneiden ääniä kuluu Saamelaismuseo Siidan ulkomuseolta. Lumirakentajat ovat täydessä touhussa rakentamassa lumiteatteria Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvajuhliin.  Lumirakentajat siirtelevät suuria lumimuotteja ja kaivinkoneen kuljettaja täyttää ne lumella. Hetkessä lumiteatteriin on syntynyt valkokangas ja katsomo.

Katso tästä video lumiteatterin rakentamisesta.

Lumiteatteri on saanut nimensä revontulten mukaan, sillä elokuvanäytösten aikana katsoja voi kokea elokuvanautinnon lisäksi myös taivaalla loimuavat revontulet. Saamelaismuseon ulkomuseossa sijaitseva Revontuliteatteri on Skábmagovat-festivaalin erikoisuus. Jo Revontuliteatteriin saapuminen on elämys; teatteriin kävellään hämärää kynttiläpolkua, matkan varrella ohitetaan vanha saamelainen pihapiiri ja lopulta katsoja saapuu teatteriin, jonka luminen valkokangas kimaltelee kuin siihen olisi istutettu tuhansia timantteja. Tällaisessa paikassa elokuvan katsominen on kokemus, joka jää mieliin.

Skábmagovat tuo valoa ja elämää Inarin kirkonkylään jo 19. kerran. Tänä vuonna festivaalin keskiössä ovat saamelaiselokuvien lisäksi maorit. Tarjolla on saamelais- ja maorielokuvien parhaita paloja, kuten Oscar-ehdokasfilmit Two Cars, One Night ja Ofelaš tai uudempaa saamelaiselotuotantoa kuten esimerkiksi Katja Gauriloffin palkittu Kuun metsän Kaisa.  

Skábmagovat yhdistää ihmisiä ja kansoja. Tapahtuma kerää väkeä Inarin kirkonkylältä, lähialueilta ja ympäri maailmaa, sillä kaukaisimmat vieraat tulevat tänä vuonna Uudesta Seelannista. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä, millaisia kokemuksia maorivieraillamme on elokuva- ja tv-tuotannosta, sillä ovathan he alkuperäiskansojen elokuvatuotannossa edelläkävijöitä. Esimerkiksi ohjaaja ja näyttelijä Taika Waititin lyhytelokuva Two Cars, One Night on Oscar-ehdokas vuodelta 2005. Waititi pitää hallussaan myös toista merkittävää merkkipaalua alkuperäiskansakontekstissa, hän on ohjannut kaksi eniten katsottua elokuvaa Uudessa Seelannissa!

two-cars-one-night
Taika Waititin Two Cars, One Night on yksi Skábmagovat-festivaalien helmistä.

Kaamoksen kuvat tai Skábmagovat on ollut aina tärkeä tapahtuma Saamelaismuseo Siidalle. Festivaalin alkuvuosina elokuvia näytettiin vain Siidan auditoriossa ja Revontuliteatterissa. Vieläkin Skábmagovat on meidän suurin vuosittainen tapahtumamme. Tänä vuonna saamelaismuseo on panostanut siihen, että tapahtuma näkyy Siidassa. Olen Siidan festivaaliyhteyshenkilönä sukkuloinut museon ja  festivaaliorganisaation välillä vieden tietoa molempiin suuntiin ja olemalla mahdollisimman paljon mukana järjestelyissä. Olemme myös yrittäneet saada Siidaan sellaisia elokuvanäytöksiä, jotka tukevat museon perustehtävää ja antavat tietoa saamelaisista ja muista alkuperäiskansoista.

Lumiteatteri on nyt valmis ja me täällä Siidassa odotetaan jo malttamattomana festivaalien alkua. Toivotamme kaikki tervetulleeksi Inariin, Siidaan ja Skábmagovat-festivaaleille!

Skábmagovat-festivaali järjestetään 26.-29.1.2017.

Maiju Saijets

Skábmagovat yhteyshenkilö

Saamelaismuseo Siida

 

 

 

 

 

Siidda vuođđačájáhusa dutkame | Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Dihtetgo, ahte Sámemusea Siiddas lea fállan gehččiide badjel 90 sierra čájáhusa? Leatgo fuomášan, ahte buot čájáhusain lea leamaš teaksta maid sámegillii ja vuosttaš čájáhus anárašgillii lei jo jagis 1999? Ále fuola, eat miige muitán, muhto dál leat álgán čielggadit.

Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža áidnalunddot oktasašfitnu, Siidda vuođđočájáhusa rahpandoalut ledje 1. beaivvi njukčamánus jagis 1998. Dan rájes čájáhusa leat fitnan geahččame badjel 940 000 olbmo. Diibmá faskiimet ođđa olahusa gallededdjiid mearis. Dáid loguid vuođul Siida lea deháleamos ovttat sadji Suomas, gos muitalit sámi kultuvrras.

Álgen skábmamánus bargui Lappi universitehta fidnui ”Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga representašuvnnat ja sámi kultuvra Sámemusea Siiddas”. Suoma Akademiija ruhtadan fitnu vuođđoulbmilin lea čielggadit ja gárget Sámemusea Siidda čájáhuspolitihka ja hutkat vugiid movt sámi searvvuš sáhttá searvat čájáhusbargui. Mu bargun prošeavttas lea dutkat makkár čájáhusat Sámemusea Siiddas leat leamaš, movt musea ovdanbuktá sámi kultuvrra ja movt dan galggašii ovdanbuktit.

Siidan perusnŠyttely: pŠŠnŠyttely
Siidda vuođđočájáhus jagis 1998. Leago mihkkige nuppástuvvan? | Siidan perusnäyttely vuonna 1998. Onko mikään muuttunut?

Boahtte jagi leat vássán 20 jagi Siidda vuođđočájáhusa rahpamis. Fargga livččii áigi ođastusaide. Muhto ovdal go gurregoahtit vitriinnaid ja njeaidit čájáhusseinniid, ferte guorahallat dálá čájáhusa. Čájáhus lea lihkostuvvan bures, dat ii velge oru boaresáigásaš, ja dan ráhkadus, luonddu ja kultuvrra ovdabuktin báldalága, oažžu čájáhusgussiin ain rámi.

Go čájáhusa ceggejedje 1990-logus, áiggit ja sámiid dilit Suomas ledje nuppelágánat go dál. Otná geahččančiegas sáhttá čájáhusa maid cuiggodit. Gos leat sámi nissonat? Muitalago čájáhus beare ollu sámiid vássán áiggis ja vajáldahttá otnáža? Livččiigo dál vejolaš loktet oidnosii losses fáttáid, Lappi soađi, kolonialismma ja internáhtaid? Ja garraseamos gažaldat: gullogo čájáhusas sámiid jietna, dovdugo sámi vuohki, maid čájáhus addá sámiide?

Mii fertet ovttas ságastallat ja hutkat movt mii háliidit muitalit sámi kultuvrra birra. Giđa mielde áiggun jearahallat sámi joavkkuid, čohkket oainnuid ja geavahit daid ávkin čájáhusa ođasmahttimis. Hás donge searvvat mielde!

Luobbal-Sámmol-Aimo Áile

nuorat dutki, Lappi universitehta


Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Tiesitkö, että Saamelaismuseo Siida on tarjonnut vuodesta 1998 lähtien kävijöille yli 90 erilaista näyttelyä? Oletko huomannut, että kaikkien näyttelyiden tekstit ovat olleet myös saameksi ja ensimmäinen inarinsaamenkielinen näyttely oli jo vuonna 1999? Äläpä huoli, emme mekään muistaneet, mutta nyt olemme aloittaneet selvitystyön.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen ainutlaatuisen yhteishankkeen, Siidan perusnäyttelyn avajaiset pidettiin 1. 4.1998. Sen jälkeen näyttelyn on nähnyt yli 940 000 ihmistä. Viime vuonna saavutettiin uusi kävijäennätys. Näiden lukujen perusteella Siida on merkittävin yksittäinen kohde, jossa esitellään saamelaisten kulttuuria.

Aloitin marraskuussa Lapin yliopiston hankkeessa “Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo. Alkuperäiskansan representaatiot ja saamelaiskulttuuri Saamelaismuseo Siidassa”. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen päätavoitteena on selvittää ja kehittää Saamelaismuseo Siidan näyttelypolitiikkaa ja luoda tapoja miten saamelaisyhteisö voisi osallistua näyttelytyöhön. Minun osani hankkeessa on tutkia millaisia näyttelyitä Saamelaismuseo Siidassa on ollut, miten museossa esitetään saamelaiskulttuuria ja miten sitä tulisi esittää.

wp_20170105_006
Leago Siidda čájáhusa ođđa áiggi oassi jo muitalus vássanáiggis? | Onko Siidan nykyajan kuvaus jo menneisyyttä?

Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta Siidan perusnäyttelyn avaamisesta. Kohta olisi aika uudistua. Mutta ennen kuin tyhjennämme vitriinit ja kaadamme seinät, tulee tutkistella nykyistä näyttelyä. Näyttely on onnistunut, se on kestänyt aikaa hyvin ja sen rakenne, luonnon ja kulttuurin vuoropuhelu, saa kävijöiltä yhä kiitosta.

Kun näyttelyä luotiin 1990-luvulla, olivat ajat ja saamelaisten tilanne Suomessa toisenlaiset. Nykyhetken näkökulmasta näyttelyssä on myös puutteita. Missä ovat saamelaiset naiset? Kertooko näyttely liikaa saamelaisten menneisyydestä ja unohtaako se nykypäivän? Olisiko nyt mahdollista nostaa esiin kertomuksia kipeistä aiheista, kuten Lapin sodasta, kolonialismista tai asuntolakouluista? Ja vahvimpana: kuuluuko näyttelyssä saamelainen ääni, tuoko se esiin saamelaista tapaa toimia? Mitä näyttely antaa saamelaisille?

Meidän tulee yhdessä luoda tapoja kertoa saamelaisuudesta. Kevään aikana tulen haastattelemaan eri saamelaisryhmiä, keräämään näkemyksiä Siidan perusnäyttelystä ja käyttämään niitä apuna näyttelyn uudistamisessa. Lähdethän sinäkin mukaan!

Áile Aikio,

nuorempi tutkija, Lapin yliopisto

Juovladearvvuođat! | Joulutervehdys!

Loahppajagi lávejit guorahallat vássán jagi ja smiehttat mii lea ovddabealde. Sáhttá dadjat oanehaččat, ahte Siiddas lea leamaš hirbmat buorre jahki! Mii leat ožžon olu áigái, ja olu áššit leat dáhpáhuvvan. – Giitosaš Siidda hui buriide bargiide, áššehasaide, ustibiidda ja buot čanusjoavkkuide. Dál lea buorre áigi ávvudišgoahtit juovllaid ja álggahit ođđa jagi. Juovlaáigi lea davvin dehálaš dasgo dat botke skábmaáiggi ja beaivi guhkkugoahtá fas.

Sámi juovllat, dego ovddešáiggi juovllat muđuige, ledje dálá mihtuid mielde vuollegis doalut. Galhan áššit ordnejuvvojedje, olbmot vižže muoraid, gurpo čáziid stohpui, čorgejedje, čohko vuovttaid ja stellejedje borramušaid, muhto ii lean nu garra hušša go dál. Borramuš lei dan veardde, ahte herskuid smáhkka bázii millii, dállu sáhtii leat čiŋahuvvon ja skeaŋkkat ledje justa muttágit. Mo juos mii gáhttešeimmet maid boares vieruid ja anašeimme fas ovddešáiggiid  vuollegis juovllaid árvvus?

Hás mii njiedjalit juovllaid áigái ja váldit gulul dán jagi seavdnjadamos áiggi, eatge doama duššiid. Barggut, bloggat, vuorkkát, čoakkáldagat seilot gal boahttevaš bargobeivviide. Hás mii baicce stajidit čáppa sániid earáide ja ovttastallat.

Ja ođđabeaivveija gánniha geahččat albmái. Juos almmis leat ollu násttit, de šaddá buorre luomejahki! Juos násttit šearrájit hui šearradin, de šaddá liegga geassi.

Earenoamáš buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi buohkaide!

Sari
ÁIbmejot´ Jovnná Ánná Sari
Museahoavda


 

Saamelaismuseo Siida/Rita Berggrenin kokoelma
Saamelaismuseo Siida/Rita Berggrenin kokoelma

Loppuvuonna on tapana arvioida mennyttä ja pohtia tulevaa.  Lyhyesti sanottuna Siidassa on hieno vuosi takana! Paljon on saatu aikaiseksi, paljon on tapahtunut. -Kiitokset Siidan huippuhenkilökunnalle, asiakkaille, ystäville ja kaikille sidosryhmille. Tästä on hyvä alkaa laskeutua joulun pyhiin, siirtyä uuteen vuoteen.  Jouluaika on pohjoisessa merkittävää aikaa, se katkaisee kaamoksen ja päivä alkaa pidetä.

Saamelainen joulu, kuten entisajan joulu yleensä, on ollut nykymittapuun mukaan vaatimaton juhla. Toki kaikki oli laitettu valmiiksi, puut tehty, vedet kannettu, pirtti siivottu, tukat kammattu, ruoka katettu. Kaikkea oli kuitenkin kohtuullisesti. Ruokaa sen verran, että mauista ehtii nauttia, koristeita maltillisesti, jos ollenkaan ja lahjoja sopivasti. Jospa olisimme perinteen vaalijoita myös tässä asiassa. Nostaisimme vanhanajan vaatimattoman jouluperinteen kunniaan!

Laskeudutaan hiljalleen joulun aikaan, kääriydytään siniseen hämärään. Vältetään turhia askelia, tarpeettomia toimia. Työt, blogit, arkistot, kokoelmat säilyvät tuleviin työpäiviin. Tuhlaillaan kauniita sanoja, ollaan olemassa toisillemme.

Ja uudenvuoden yönä kannattaa katsoa taivaalle. Jos on tähtitaivas, tulee paljon hilloja!

Jos taas tähdet loistavat erityisen kirkkaasti, tiedossa oli lämmin kesä.

Ihastuttavaa joulun aikaa kaikille ja onnellista uutta vuotta!

Sari Valkonen
Museonjohtaja

Jurdagat sámedávvirčoakkáldagaid máhcahemiin | Ajatuksia saamelaisesinekokoelmien palautuksista

Beannot jagi dassái duođašteimme historjjálaš dáhpáhusa Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda auditorias. Auditoria lei bahkka dievva ja olbmot vurde gealdagasas. Loktiimet láhkena ja olbmot besse oaidnit badjel čuohte jagi boares sámedávviriid. Museaguovddáš Vapriikki skeŋken sámedávvirčoakkáldat lei viimmat ruovttus.

Moadde vahku dassái leimme seammasullasaš gelddolaš ja guoskkaheaddji dilálašvuođas. Dán háve láhkena vuolde lei Hämeenlinna historjjálaš gávpotmusea sámedávvirmáhcaheapmi. Čoakkáldagas leat 25 sámediŋgga, mat leat čoggojuvvon Lappis ja Sámis 1900-logu álggus. Hämeenlinna historjjálaš gávpotmusea mearridii skeŋket dávviriid Sámemusea daningo dat eai gula sin vurkenovddasvástádussii eaige sii sáhte atnit daid čájáhusain.

dsc_1260_1
Láhkena vuolde lea… | Lakana alta paljastuu… (Govva | Kuva Maiju Saijets)

Sámemusea čoakkáldatbargin oainnán čoakkáldatmáhcahemiin stuorra ja miellagiddevaš vejolašvuođaid. Sámemusea čoakkáldagaid leat álgán čoaggit 60-logu álggus ja dan dihtte čoakkáldaga dávvirat ja govat leat áiggis nuppi máilmmi soađi maŋŋá. Sámemusea čoakkáldagain leat unnán dađi boarrásut diŋggat. Dán min čoakkáldaga váilevašvuođa čoakkáldatmáhcaheamit eará museain dievasmahttet  bures. Dál mis leat boarrásut, 1800-logu loahppa ja 1900-logu álggu dávvirat, maid mii sáhtit fállat dutkanláhkái ja dutkat ja čájehit daid maid ieš dáppe Sámemuseas. Riikkadási spesiálamusean Sámemusea vástida sámekultuvrra vurkemis ja ovdanbuktimis Suomas. Čoakkáldatmáhcahemiid bokte mii sáhtit bargat dan barggu ain buorebut: addit historjjálaččat ollislaš dieđu sámekultuvrras sámeservošii ja maid earáide, geat leat beroštuvvan.

Mun ieš lean duođaid ilus ja čeavlái. Beasan bargat alccesan ja sávvamis maiddái min servošii mearkkašahtti barggu: mieđustit dáid sámediŋggaid ruovttoluotta Sápmái ja min servoša olámuddui. Hämeenlinna sámedávvirčoakkáldaga fárus máhcai Ohcejogas dolin čoggojuvvon njuikun ja geahpa, maid ráhkadeaddjis dahje geavaheaddjis ii lean diehtu. Mu Ohcejot beale sogas leat leamaš čeahpes boahkániid ja vuoddagiid ráhkadeaddjit – njuikun ja geahpa sáhtášedje vaikko gullat mu sohkii. Jos nu livččii,  in dieđášii buoret báikki seailluhit daid go Sámemusea, gos dat movttiidahttet min oahpahallat min máddariid juo muhtin muddui láhppon giehtadáidduid. Mun jo movttáskin ohcat mu áhku boagánmálle, man áiggon dál oahpahallat duddjot. Oahpaheaddji ja láiggit dušše beare váilot!

dsc_0982
Hämeenlinnas boahtán njuikun ja geahpa | Hämeenlinnasta tullut tiuhta ja käpy (Govva | Kuva Anni Guttorm)

Anni Guttorm

amanuensa, Sámemusea Siida

 

 

Puolitoista vuotta sitten elimme historiallista hetkeä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan auditoriossa. Auditorio oli täpötäynnä ja tunnelma oli jännittyneen odottava. Lakana nostettiin ja ensimmäiset etelästä palautuneet yli sata vuotta vanhat saamelaisesineet olivat yhteisön silmien edessä. Museokeskus Vapriikin lahjoittama saamelaisesinekokoelma oli viimein kotona.

Viime viikolla koimme saman jännittävän ja yhtä aikaa liikuttavan tilaisuuden uudelleen. Tällä kerralla esillä oli Hämeenlinnan historiallisen kaupunginmuseon repatriaatio. Kokoelmassa on 25 saamelaisesinettä, jotka on kerätty Lapista ja saamelaisalueelta 1900-luvun alussa. Hämeenlinnan historiallinen kaupunginmuseo päätyi lahjoittamaan esineet Saamelaismuseolle, koska ne eivät kuulu heidän tallennusvastuulle eivätkä päässeet esille heidän näyttelyissään.

Saamelaismuseon kokoelmien parissa työskentelevänä näen kokoelmasiirroissa suuria, innostavia mahdollisuuksia. Saamelaismuseon kokoelmia on alettu kerätä 60-luvun alussa ja tämän takia kokoelmiemme esineet ja valokuvat painottuvat ajallisesti toisen maailman sodan jälkeiseen aikaan. Sitä vanhempaa esineistöä kokoelmissamme on verrattain vähän. Tätä kokoelma-aukkoa Suomen muista museoista saadut kokoelmasiirrot täydentävät hienosti. Nyt meillä on tarjota vanhempaa, 1800-luvun ja 1900-luvun alun esineistöä siitä kiinnostuneiden tutkittavaksi ja voimme itse tutkia ja käyttää sitä esimerkiksi näyttelyissämme. Valtakunnallisena erikoismuseona Saamelaismuseon vastuulla on saamelaisen kulttuurin tallentaminen ja esittäminen Suomessa. Kokoelmasiirtojen myötä pystymme vastaamaan tähän tehtävään paremmin: välittämään historian eri aikakaudet kattavaa tietoa saamelaisesta kulttuurista niin saamelaisyhteisölle kuin muillekin kiinnostuneille.

dsc_1270
Hämeenlinna historjjálaš gávpotmusea sámedávvirčoakkáldat ovdan 9.11.2016 | Hämeenlinnan historiallisen kaupunginmuseon saamelaisesinekokoelmaa esillä 9.11.2016  (Govva | Kuva Maijut Saijets)

Olen todella iloinen ja ylpeä. Saan tehdä itselleni ja toivottavasti myös yhteisölleni merkitsevää työtä: saattamaan nämä saamelaisesineet yhteisöni saavutettavaksi. Hämeenlinnan saamelaisesineiden joukossa oli Utsjoelta kerätty tiuhta ja käpy, joiden tekijästä ja käyttäjästä ei ollut tietoa. Utsjoen puolen suvussani on ollut taitavia tiuhtatöiden tekijöitä – tiuhta ja käpy voisivat olla vaikka oman sukuni. Jos niin olisi, en voisi kuvitella parempaa säilytyspaikkaa kyseisille esineille kuin Saamelaismuseo, jossa ne innostavat meitä ottamaan haltuun esivanhempiemme osittain jo unohtuneita käsityötaitoja. Minä jo innostuin etsimään áhkkuni vyömallin toteutettavaksi, vain opettaja ja tekotarpeet puuttuvat!

Anni Guttorm

amanuenssi, Saamelaismuseo Siida

Digigiissá čohkkemin | Digigiisaa kokoamassa

Dollagáttis huhttájit golbma nissona. Sis orru leamen hui somá, go čuvvot mii dáhpáhuvvá.  Dolas lea stuorra gástarulla, man siste duoldá oalle earenoamáš mális. Gástarullas buljarda suddan bohccobuoidi ja čáhci ja dás galggašii šaddat sáibbo.

Fidnu olis olbmot movttáskedjege máŋggalágan doaimmaide. Sáibbovuoššama lassin fidnus leat láibon luossagáhkuid, maid Báhčaveaijoga guovllus lávejedje láibut ávvodoaluide dahje govven liuvjlemnuâttmõš nappo suhppennuohttuma Njávdámis. Olbmot leat muittašan ovddeš áiggiid. Dáid unna prošeavttain šattai Digigiisá, man sáhttá geavahit ovdamearkka dihte kulturgaskkusteamis.

saippuakykkiminen
Biret-Kirste, Hilma ja Kirste fierrumin sáibbomállasa amas dat buollit bodnái. | Birit-Kirsti, Hilma ja Kirsti hämmentävät saippuakeitosta, jottei se pala pohjaan. Govva|Kuva: Ida Pirttijärvi, Sámemusea Siida.

Fidnu olis olbmot movttáskedjege máŋggalágan doaimmaide. Sáibbovuoššama lassin fidnus leat láibon luossagáhkuid, maid Báhčaveaijoga guovllus lávejedje láibut ávvodoaluide dahje govven liuvjlemnuâttmõš nappo suhppennuohttuma Njávdámis. Olbmot leat muittašan ovddeš áiggiid. Dáid unna prošeavttain šattai Digigiisá, man sáhttá geavahit ovdamearkka dihte kulturgaskkusteamis. Dás beasat geahččat video sáibbo vuoššamis.

Digigiisá lea neahtas ja dan besset buohkat dutkat. Mii leat huksen dan Preziin, mii lea rabas ja nuvttá prográmma. Dainna sáhttá rahkadit visuála ovdanbuktimiid ja laktit daidda videoid, govaid ja teavsttaid dihto ortnegii. Mii leat čohkken dohko dán fidnu almmolaš ja gárvves buvttademiid. Ovdanbuktima vuođđun mis lei Suoma Sámeguovlu kártá, ja buot sierra muitalusat leat ožžon gárttá ala iežaset gássa. Gássat sisttisdollet muitalusaid, videoid, jietnabáttiid ja govaid.

Digigiisái beasat dán liŋkka bokte. Mii leat lasihan Sámemusea Siidda ruovttusiidduide publikašuvnnaid vuollái liŋkka giisái vai buohkat besset návddašit dáid muitalusbihtážiin.

Anáris 27.10.2016

Maiju Saijets, prošeaktabargi, Sámi sohkabuolvvat ja oktasaš muitalus -fidnu, Sámemusea Siida

Ida Pirttijärvi, plánejeaddji, Sámemusea Siida

____

Tulen ympäri on kolme naista. Heillä näyttää olevan hauskaa, kun he seuraavat tulella porisevaa kattilaa. Keitos ei olekaan ihan tavallista soppaa, vaan kattilassa pulpahtelee poronrasvaa ja vettä. Keitoksesta pitäisi valmistua saippuaa, kunhan keittää tarpeeksi kauan ja lisää siihen vielä lipeää.

Tämän tyyppisiä toimintoja on ollut käynnissä Saamelaismuseo Siidan Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hankkeessa vuoden 2016 kevättalvesta syksyyn. Hankkeen tavoitteena on ollut saamelaisen perinnetiedon taltioiminen saamelaisyhteisön tarpeista lähtien. Lisäksi tavoitteena on ollut eri sukupolvien kohtaaminen ja tieto-taidon siirtyminen sukupolvelta toiselle. Saamelaismuseo Siida sai rahoitusta Museovirastolta innovatiiviseen ja osallistavaan hankkeeseen.

dsc_0600
Lohikakut ovat Paatsjoen kolttasaamelaisten suurta herkkua. | Luossagáhkut leat Báhčaveaijoga nuortalaččaid herskot. Govva | Kuva: Maiju Saijets, Sámemusea Siida.

Hankkeen aikana saamelaisilta tulikin monia ehdotuksia taltioitavista asioista. Saippuan keittämisen lisäksi on esimerkiksi leivottu Petsamon kolttasaamelaisten kalapiirakoita ja kuvattu Näätämöjoella liuvjlemnuâttmõš eli käpäläverkkokalastusta. Hankkeessa on myös taltioitu muisteluksia, työmenetelmiä ja käsityötaitoja. Näistä pienistä tarinoista syntyi Digigiisa, jota voi käyttää esimerkiksi kulttuurikasvatuksessa. Giisa on pohjoissaamea ja tarkoittaa arkkua. Tästä pääset tutustumaan videoon, joka kertoo saippuan keittämisestä.

Digigiisa löytyy internetistä ja se on rakennettu Prezi-ilmaisohjelmalla. Prezillä voi luoda visuaalisia esityksiä, liittää esitykseen videoita, tekstejä ja kuvia tiettyyn järjestykseen. Olemme koonneet giisaan Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hankkeen julkisia materiaaleja. Esityksen pohjana on Suomen saamelaisalueen kartta, ja kukin tarina on sijoitettu karttapohjalle maantieteellisen sijaintinsa mukaan. Laatikot sisältävät tarinoita, videoita, äänitteitä ja kuvia.

Digigiisaan, perinnetiedon aarrearkkuun, pääset tästä. Olemme myös lisänneet Saamelaismuseo Siidan kotisivuille julkaisujen alle linkin, jotta kaikki voisivat nauttia näistä tarinoista.

Inarissa 27.10.2016

Maiju Saijets, hanketyöntekijä, Saamelaiset sukupolvet ja yhteinen tarina -hanke, Saamelaismuseo Siida

Ida Pirttijärvi, suunnittelija, Saamelaismuseo Siida

Tubdâmuškoveh museopargoost | Tunnelmakuvia museotyöstä

Jiärástum nuorâ nieidâ njuárust já liibâ talle tutâvâš, ko fättee-uv “poccuu”. Tääl sun haalijd jieš njaammâđ suoppâin já forgâpalij jo njuárustâl tego ličij ain tom porgâm veik lii suu vuosmuš kerdi. Kejâstâm maht tävgipääččim ovdán meeci roobdâst. Sämimuseo arkeologi lii čáittám ovdâmeerhâ tobbeen. Paješkoovlâ uáppein lii máhđulâšvuotâ meid keččâliđ pääččiđ tovláá tavgijn. Suonah saddajeh muáđuin siämmást ko tävgi keldui, kulloo “fiiiuh”, päččee povvâst já iätá:” Oho, oppeet moonâi lappâd.” Mij lep olgomuseost uápáásmim tovláá já tááláá ääigi sämikulttuurân.

pia-ja-aile
Kove: Marjo-Riitta Rantamäki / Sämimuseo Sijdâ

Čuávuváá ohhoost lam oppeet olgomuseost, tääl amanuensáin. Uccškovlâliih  láá puáttám kuldâliđ tovláá ääigi  škovlâ- já kuátielimist. Mun mainâstâm sijjân Tirro tuuveest, et eidu ton tuuveest lii tuođâi-uv lamaš katekeetta máttáátmin párnáid suullân čyeti ihheed tassaaš. Párnááh kuleh maht katekeetta peesâi siijdâst nuubán ergisáttoin, väzzimáin, savehijguin já keessiv kárbáin-uv. Laura Lehtola, pegâlmâs katekeeta, kirjeest luuvâm pitá mast selvân maht kiävá, jis ij lah hárjánâm vyeijiđ ergin. Sij imâšteleh tom, et škoovlân ij peessâm, jis koolgâi veikkâ kuálástiđ, moonnâđ miäcán teikkâ lâi hirmâd hyenes šoŋŋâ. Škovlâeellim muttuumist-uv lii saahâ tom verd, et vistig škovlâ moonâi párnái luus já talle maŋeláá kolgii jo párnááh moonnâđ škoovlâ luus.

Lii muu vuáru leđe uáppee. Lam “Pargoelimân vuáđuduvvee anarâškielâ čäällim”-škovliittâsâst fáárust já mist lii nubbe teivâdem tääbbin Anarist. Škovliittâs ääigi juurdân lii oppâđ lase kielâ, hárjániđ sämikielâlii čäällimproosessân sehe tiäđust-uv čäälliđ. Mii juákku kuldâl moovtâ já tárkká máttáátteijee saanijd. Suorgiittemoopâ mun irâttâm selvâttiđ nuuvt, et mađe kuhheeb sääni, tađe ucceeb tábáhtuvá. Jis mun čokkáám, te puávtám čokkáđ veikkâ tijme. Jis mun vist čokánâm, te tom mun poorgâm ohtii ige tot vääldi kuhháá. Mun koolgâm čokániđ, vâi peessâm čokkáđ. Kulloo lemin älkkee tánávt mutâ ijbâ tot lahkin ain nuuvt. Jáá, talle mij jo kieđâvuššâp eres ääši, o-maadâ veerbâi sujâttem. Vuoi väivi, muu suujâtmeh maneh kal maht sáttojeh. Tuárvi ko keččâlâm te hoksáám mottoom loogiik já talle tot lii jo mahtnii jiärmálâš äšši meiddei muu uáivi siste.

Pia Kantola
Äššigâspalvâlem, oppâlágádâsohtsâspargo


Nuori tyttö heittää suopunkia jännittyneenä ja onkin tyytyväinen saadessaan “poron” kiinni. Hän haluaa itse vyyhdetä suopungin ja pian jo heitteleekin suopunkia kuin olisi sitä aina tehnyt vaikka on hänen ensimmäinen kertansa. Vilkaisen kuinka jousiammunta etenee metsän reunassa. Saamelaismuseon arkeologi on siellä näyttänyt mallia. Yläkoulun oppilailla on mahdollisuus kokeilla muinaisjousella ampumista. Kasvosuonet pullistuvat samalla kun jousi jännittyy. Kuuluu “fiiiuh” ja ampuja kuuluu sanovan naureskellen: “Oho, taas meni huti.” Olemme ulkomuseolla tutustumassa saamelaiskulttuuriin ennen ja nyt.

Seuraavalla viikolla olen jälleen ulkomuseolla, nyt amanuenssin työparina. Pienet koululaiset ovat tulleet kuulemaan entisajan koulu- ja kotaelämästä. Kerron heille Tirron tuvassa, että siellä todellakin on noin sata vuotta sitten ollut katekeetta opettamassa lapsia. Lapset kuulevat kuinka katekeetta pääsi kylästä toiseen härkäkyydillä, kävellen, suksilla ja kesäaikaan veneelläkin. He ihmettelevät, ettei kouluun päässyt, jos piti kalastaa, mennä metsään tai vaikka keli oli erityisen huono. Kouluelämän muuttumisesta on sen verran puhetta, että ensin koulu meni lasten luo ja myöhemmin lasten pitikin mennä koulun luo.

pia-opiskelee
Kuva Ida Pirttijärvi / Saamelaismuseo Siida

On minun vuoroni olla oppilas. Olen mukana “Työelämälähtöinen inarinsaamen kirjoittaminen”-koulutuksessa. Meillä on toinen tapaaminen täällä Inarissa. Koulutuksen aikana tarkoitus on oppia lisää kieltä, harjaantua saamenkieliseen kirjoitusprosessiin sekä tietysti kirjoittaa. Innokas joukkomme kuuntelee tarkkaan opettajan sanoja. Sanojen johto-oppia yritän selvittää itselleni niin, että mitä pitempi sana, sen vähemmän tapahtuu. Jos minä istun, voin istua vaikka tunnin. Jos puolestaan istuudun, teen sen yhden kerran eikä itse istuutuminen vie pitkää aikaa. Minun tulee istuutua päästäkseni istumaan. Kuulostaa helpolta näin sanottuna mutta ei se aina saamenkielessä kyllä ole niin. Jaahas, sitten jo käsittelemmekin eri asiaa, o-vartaloisten verbien taivuttamista. Voi tuska, taivutukseni menevät kyllä miten sattuvat. Tarpeeksi tuskailtuani hoksaan jonkunmoisen logiikan. Pian sitten saankin sen iskostettua päähäni.

Pia Kantola
Asiakaspalvelu, oppilaitosyhteistyö