Siida 20 jagi! | Siida 20 vuotta!

Šaddanbeaisáŋgáris dávjá jerro, ahte mo dat orru boarásmuvvat. Šaddanbeaivve muittašit vássán áiggiid ja smihttet boahttevuođa. Lea maid giitosiid áigi.

Na, mo dat orru 20 jahkásaš Siida? Mii leat ilolaččat! Ávvubeaivvi ovdii mii leat rahčan sakka, maŋimus beivviid ja mánuid. Ávvubeaivve rahpat guokte čájáhusa, áigelinnjá Siidda – Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža historjjás  ja ávvučájáhusa Johan Nuorgam, Sámemusea vuođđudeami njunuš albmá birra. Nuorgam-čájáhusain mii háliidat giitit ja muitit daid museaolbmuid ja -bargiid, geat ledje ovdal min.

Mii háliidat rahpat uvssaid buot min ustibiidda, ovttasbargoguimmiide ja galledeaddjiide. Ávvubeaivve mis leat rabas uvssat. Guossohat gáfe ja gáhku ja illudat oktasaš bálgás ovttas ustibiiguin.

Šaddanbeivviid áigge lea lunddolaš smiehtastit maid historjjá birra, vássá jagiid ja daid vásáhusaid, muosáhusaid ja fearániid maid leat beassan vásihit. Ná musea geahččanguovllus dát maŋosguovlluid geahččan orru maid hui lunddolaš. Sámemusea lei álggos vuos olgomusean masá 40 jagi ja dál Siida lea doaibman guoktelogi jagi musean, man leat dikšon ámmátlaččat.

Ollu lea dáid jagiid áigge dáhpáhuvvan. Museas leamašan molsašuddi čájáhusat lagabui 70, ja dáhpáhusat logiid náre. Miljon galledeaddji! Ja bargiid mearri lea maid lassánan. Mii leat ožžon ođđa ovttasbargoguimmiid ja čanusjoavkkuid, ja ustibiid. Máŋgga láhkai ja máŋgga dásis leat mii ovdánan.

Ávvudoaluide lea gullan maid dat, ahte mii bargit leat bargan iežamet áigelinnjá, masa mii leat merken iežamet mielas mearkkašáhtti dáhpáhusaid. Juohkehaš lea merken daid dan rájes go iežas oktasaš historjá Siiddain lea álgán. Ná maiddái dat mearkkašáhti dáhpáhusat ja lihkostuvvamat, mat leat dáhpáhuvvan kulissaid duohkin, besset oidnosii. Miellagiddevaš lea goittotge dat, ahte máŋggat mearkkašahti dáhpáhusat maiddái bargiid mielas leamaš dat, main mii leat beassan leat ovttas olbmuiguin, áššehaččaiguin ja verddiiguin. Ovttas bargan ja leahkin addá fámuid.

Šaddanbeivviid áigge lávejit smiehtadit maid boahttevuođa. Stuorra áššit leat ovddabealde. Boahtte mánus čielgá oažžugo Siida ruhtadeami guhká vurdon viiddideami várás. Ja dat lea sihkkar, ahte mii joatkit dán seamma bálgá mielde. Mii háliidat leat lássa ja maiddái uksa sámekultuvrii. Mii háliidat doallat uvssaid rabas ja šielmmáid vuollegažžan. Sámemusea bargun lea nannet sámiid kultuvrralaš iešdovddu. Seammás mii juohkit dieđu ja áddejumi iežamet kultuvrra birra daidda geat das leat beroštuvvan. Mis lea earenomáš fiinna bargu ja dan mii bargat movttegit.

Blogi
Ođđa Siida-sohkabuolva lea šaddamin. Siidda duhkoraddanbeaivi olgomuseas 2010.

Ja lohppii giitosat! Liegga giitosa Siidda bargiide – ovddeš, dálá ja maiddá boahttevaš bargiide. Giitu ovttasbargoguimmiide, ustibiidda, verddiide. Šaddá hui earenomáš ávvubeaivi!

Giitevaš mielain

Sari

Áibmejot´ Jovnna Ánná Sari

 

_______________________________________________

Syntymäpäiväsankarilta kysytään usein miltä tuntuu täyttää vuosia. Syntymäpäivän aikaan muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. On myös kiitosten aika.

Niin, miltä tuntuu 20v. Siida? Olemme iloisia! Juhlapäivää varten on tehty paljon töitä, viime päivät ja kuukaudet.  Juhlapäivänä avataan kaksi näyttelyä, aikajana Siidan – Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen historiasta sekä juhlanäyttely Johan Nuorgamista, Saamelaismuseon perustamisen keulahahmosta. Nuorgam-näyttelyllä haluamme muistaa ja kiittää meitä edeltäneitä museolaisia.

Syntymäpäivien aikaan on luonnollista miettiä historiaa, elettyjä vuosia, saatuja kokemuksia. Näin museonäkökulmasta katsoen taakse katsominen on myös hyvin luontevaa. Saamelaismuseo on toiminut ensi ulkomuseona miltei 40 vuotta ja nyt takana on Siidassa jo kaksikymmentä vuotta ammatillisesti hoidettuna museona.

Paljon on vuosiin tapahtunut. Museolla on ollut vaihtuvia näyttelyjä lähes 70, ja tapahtumia kymmenittäin. Miljoona näyttelykävijää! Henkilökunnan määrä on kasvanut. Yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä on saatu, ystävyyssuhteita solmittu. Monella tavalla ja tasolla ollaan kehitytty.

Juhlaan on kuulunut myös se, että henkilökunta on tehnyt oman aikajanan, jonne olemme merkinneet omasta mielestämme merkittävimpiä virstanpylväitä alkaen siitä, milloin itse kunkin oma yhteinen historia Siidan kanssa alkoi. Näin myös kulissien takaiset onnistumiset ja merkittävät asiat tulevat näkyviin. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että monet merkkipaalut myös henkilökunnan mielestä ovat ne, jossa ollaan oltu yleisön, asiakkaiden ja väärtien kanssa tekemisessä. Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys voimaannuttaa.

Syntymäpäivien aikaan tulee mietittyä myös tulevaa. Isoja asioita on edessä. Ensi kuussa selviää, saako Siida hartaasti odotettuun laajennukseen rahoituksen. Ja varmaa on, että jatkamme tällä samalla linjalla.  Haluamme olla paitsi ikkuna myös ovi saamelaiskulttuuriin. Haluamme pitää ovet auki ja kynnykset matalina. Saamelaismuseon tehtävä on vahvistaa saamelaisten kulttuurista itsetuntoa. Samalla jaamme tietoa ja ymmärrystä kulttuuristamme siitä kiinnostuneille. Meillä on hieno tehtävä ja sitä ilolla toteutamme.

Haluamme myös avata ovet kaikille ystävillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kävijöillemme. Juhlimme avoimin ovin. Tarjoamme kakkukahvit ja iloitsemme yhteistä taivaltamme yhdessä ystäviemme kanssa.

Ja loppuun kiitokset! Lämpimästi kiitoksia Siidan henkilökunnalle – meitä edeltäneille museolaisille, nykyisille siidalaisille ja myös tuleville. Kiitokset yhteistyökumppaneille, ystäville, väärteille. Mahtava juhlapäivä edessä!

Kiitollisin mielin,

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Mainokset

Johan Nuorgam – ideasta Siidan juhlavuoden yhteisnäyttelyksi | Johan Nuorgam – ideas Siidda ávvujagi oktasaščájáhussan

Muistamme hyvin innostuksemme vuonna 2014, kun lähdimme ideoimaan Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseon yhteisnäyttelyä Saamelaismuseon ”isän” Johan Nuorgamin Kansallismuseoon keräämistä esineistä. Saamelaismuseosäätiön hallituksen jäsen ja Kansallismuseon intendentti Ildikó Lehtinen esitteli idean osapuolille ja näyttelyn suunnittelu käynnistyi. Luontevaksi näyttelyn ajankohdaksi valittiin Siidan 20-vuotisjuhlavuosi 2018.

Saamelaisten kulttuurilähettiläs Johan Nuorgam toimi nuoruudessaan 1930-luvun alkupuolella Helsingin Seurasaaressa oppaana, jolloin hän keräsi ja toimitti saamelaisesineistöä Kansallismuseon kokoelmiin. Esinekokonaisuudessa on noin 75 esinettä ja ne ovat pääosin käyttöesineistöä. Kokoelmassa on jo arkikäytöstä poistuneita erikoisuuksia kuten lumenpuistamissarvi ja virsikannel. Esineiden kerääjänä Johan Nuorgam teki pikkutarkkaa työtä; hän merkitsi muistiin esineiden alkuperäisiä omistajia ja paikkakuntia. Esineiden taustatietojen tärkeyden ymmärtäminen ei ollut niin tavallista tuohon aikaan – Johan Nuorgam oli siis kulttuuriperinnön tallentajanakin aikaansa edellä.

Siidan juhlavuoden ja -näyttelyn lähestyessä, Kansallismuseo siirsi esineet Vantaan kokoelmakeskukseen, jossa pääsimme niihin tutustumaan syksyllä 2017. Esineet puhdistettiin ja pakattiin konservaattoreiden toimesta Inariin kuljetusta varten. Esineet matkasivat läpi Suomen talviseen Inariin lämpimässä taidekuljetusautossa.

 

Nyt esinelaatikot odottavat rivissä näyttelysalissa ja näyttelyn rakentaminen voi viimein alkaa. Tämä on meille kaikista mielenkiintoisin vaihe näyttelyprosessissa – pääsemme vihdoin näkemään suunnittelutyömme tulokset. Tyhjät vitriinit odottavat esineiden esillepanoa, joka haastaa mielikuvitustamme. Joukossa on esineitä, joiden käyttötarkoitus ei ole meillekään selvillä. Odotamme innolla, mitä lisätietoa näyttelykävijät voivat antaa näihin esineisiin.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

“Ei voimilla pärjää, vaan konsteilla.”

Johan Nuorgam 1933: Elämänviisautta Iijärveltä

Tervetuloa tutustumaan Johan Nuorgamin elämäntyöhön saamelaisten kulttuurilähettiläänä ja hänen keräämään upeaan esineistöön 27.3.2018 alkaen.

 

kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuenssi Anni Guttorm

_______________________________________________

Dáppe Siiddas mii muitit vel bures dan movtta jagis 2014 go álggiimet plánet Suoma álbmotmusea ja Sámemusea oktasaščájáhusa Sámemusea “áhci” Johan Nuorgama Álbmotmuseai čoaggán dávviriin. Sámemuseavuođđudusa stivrra lahttu ja álbmotmusea intendeanta Ildikó Lehtinen buvttii idea ovdan oassebeliide ja čájáhusa plánen vulggii johtui. Lunddolaččat čájáhusáigin válljejuvvui Siidda 20-jagiávvujahki 2018.

Sámiid gaskusteaddji Johan Nuorgam lei nuorra albmán 1930-logu álggus Helssega Seurasaaris ofelažžan ja dalle son čokkii ja doaimmahii sámedávviriid Álbmotmusea čoakkáldagaide. Dávvirollisvuođas lea sullii 75 dávvira ja dain stuorámus oassi lea atnubiergasat. Čoakkáldagas leat jo anus eret báhcan erenomášvuođat dego savnnjašančoarvi ja sálbmagándil. Dávviriid čoaggin Johan Nuorgam barggai hui dárkilis barggu; son merkii muitui dávviriid álgoálgosaš oamasteddjiid ja báikegottiid. Dávviriid duogášdieđuid dehálašvuođa ádden ii lean nu dábálaš duon áigge – nappo Johan Nuorgam maiddái kulturárbbi vurkejeaddjin áiggis ovdal.

Go Siidda ávvujahki ja -čájáhus lahkonišgođii, Álbmotmusea sirddii Nuorgama čoakkáldaga Vantaa ođđa čoakkáldatguovddážii, gos beasaime daid oaidnit čakčat 2018. Čoakkáldatguovddáža konservahtorat buhtistedje ja báhkkejedje dávviriid Anárii sirdima várás. Dávvirat mátkkoštedje Suoma čađa Anára dálvebuollašii liegga, dáidaga fievrrideapmái oaivvilduvvon biillain.

Dál dávvirlođát vurdet čájáhuslanjas ja čájáhusa huksen beassá viimmat álgit.  Dat lea munnuide buot eanemus miellagiddevaš muddu čájáhusproseassas – moai besse viimmat oaidnit plánenbargome bohtosiid. Guoros vitriinnat vurdet dávviriid stellema, mii gal hástá munno miellagovahusa. Oassi dávviriin leat dakkárat, maid geavahandárkkuhus ii leat vel munnuidege čielggas. Sávvamis min čájáhusguossit máhttet dievasmahttit dávviriid duogášdieđuid.

“Ii searaiguin birge, muhto baicce goansttaiguin.”

Johan Nuorgam 1933: Eallinviisodagat Idjajávrris

Bures boahtin oahpásmuvvat Johan Nuorgama eallinbargui Sámi gaskkusteaddjin ja su čoaggán fiinna dávviriidda 27.3.2018 rájes.

 

čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki ja amanuensa Anni Guttorm

Buori sámi álbmotbeaivvi! | Pyeri säämi aalmugpeeivi! | Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! | Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

92-22Aurinko on jo korkealla, on kaunista ja kuulasta. –On ylellistä saada asua näin ihanalla seudulla!

Helmikuu alkaa meillä aina juhlin. Kuudes päivä helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä.  Vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Se on myös virallinen liputuspäivä.

Tänään Inarin koululaiset ja kylän väki kokoontuvat Siidan pihalle lipunnostoon. Yhdessä lauletaan Saamen suvun laulu, ja sen jälkeen hajaudutaan kylän erilaisiin tilaisuuksiin ja juhlallisuuksiin, työpajoihin tai kirkonmenoihin. Siidassa kansallispäivää vietetään avoimin ovin, ja toivotamme kaikki tervetulleiksi Siidaan!

Meille on tärkeää olla mukana kansallispäivän tapahtumissa itse kansallispäivän vuoksi, mutta myös yhteisen tekemisen takia. Yhteistyö kylän eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken sujuu jouhevasti. Yhdessä tekeminen välittää myönteistä asennetta ja tekemisen meininkiä. Mahtavaa on myös, että lapset ja nuoret osallistuvat tapahtumiin innolla!

Iloista kansallispäivää!

Sari

 

Sari Valkonen

Museonjohtaja

 

______

Beaivváš lea juo oidnošgoahtán ja olgun lea hui čáppat ja šearrát. – Lea illu orrut dáppe davvin!

Guovvamánnu álgá min dálus álo feasttain. Guovvamánu guđat beaivve lea sámi álbmotbeaivi. Vuosttas davviriikalaš sámi čoahkkin dollui  guovvamánu 6. beaivve 1917 ja dát seamma beaivi válljejuvvui maid sámi álbmotbeaivin. Dat lea maid virggálaš levgenbeaivi.

Odne Anára skuvlla oahppit ja Anára girkosiidda olbmot čoahkkanit Siidda šilljui geassit sámeleavgga leavgastággui. Ovttas mii lávlut Sámi soga lávlaga, ja dan maŋŋá leat iešguđetlágan doalut ja feasttat, bargobájit ja girkostallamat miehtá márkana maidda olbmot dollejit leavgga geassima maŋŋá. Siiddas leat álbmotbeaivve olles beaivvi rabas uvssat, ja mii sávvatge didjiide bures boahtima Siidii!

Midjiide lea dehálaš leat mielde álbmotbeaivvi dáhpáhusain ieš álbmotbeaivvi dihte, muhto maiddái dan dihte, ahte beassat bargat ovttas. Ovttasbargu gili sierra organisašuvnnaid ja olbmuid gaskka doaibmá bures. Ovttas bargan muitala maid das, ahte mis lea mokta ja illu. Hui suohtas lea maid dat, ahte mánát leat movttegit mielde dáhpáhusain!

Somás álbmotbeaivvi!

Sari

 

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda

Ládjogahpira árbi | Sarvilakin perintö

bloggagovva sarggusOvddit vahkus galledin Suoma Álbmotmusea. Sivvan lei erenoamáš dilli musea historjjás: sámit ledje váldán Álbmotmusea vistti háldui. Sámi vuoigŋa vuhttui jo ovdal go lávken sisa, musea ovdašilju leavgastákkus libardii min ivdnás beaivvášleavga.

Mu ledje bovden hupmat “Máttaráhku ládjogahpir – duodji ja repatriašuvdna” – seminárii ja oppalaččat oassálastit sámedáhpáhussii “Duoji vuoigŋa – Hámit sámekultuvrras”. Dat guovtti beaivásaš dáhpáhusa ulbmilin lei fállát sierra geahččančiegaid sámekultuvrii. Dáhpáhusas geažidedje sámi nissoniid rolla. Ovdamearkka dihte buot sáhkavuorrodoallit ja dáiddárat dáhpáhusas ledje nissonat. Dáhpáhusa lágidii Suoma Álbmotmusea lassin Norgga Ambassáda, City-Sámit -searvi, Sámi Duodji -searvi ja Walhalla rs. Giittán sin bures lágiduvvon dilálašvuođas.

bloggagovva áile
Mu sáhkavuorru semináras eamiálbmotmusea birra | Puheenvuoroni seminaarissa alkuperäiskansamuseosta

Iežan sáhkavuorus “Eamiálbmotmusea, sámemusea ja čoakkáldagaid sámáidahttin” hupmen sámemuseas ja oppalaččat mii lea eamiálbmotmusea. Vaikko eamiálbmogat miehta máilmmi lea ásahan museaid, ii gávdno oktasaš meroštallan mii dahje makkár lea eamiálbmotmusea. Hupmen maid musealágádusa kolonialisttalaš árbbis. Musea lea oassi kolonisttalaš vuogádagas ja dat lea mielde soardime ja assimilereme eamiálbmogiid. Danin dárbbašit soabadallama ja musea eamigahttema. Eamigahttimiin mii nuppástuhttit vuogádagaid ja lágádusaid, nu ahte dat buorebut vástidit eamiálbmogiid dárbbuid, máilmmigova ja jurddašeami.

Álbmotmusea sámedáhpáhusa vuolggasadjin lei duodji ja earenoamážit okta duodji: ládjogahpir. Dáiddár Outi Pieski ja dutki Eeva-Kristiina Harlin leaba álggahan ládjogahpir-fitnu, man ulbmilin lea čohkket sierra gálduin nu ollu dieđu go vejolaš dán láhppon duojis ja gaskkustit dieđu ruovttoluodda Sápmái. Fidnu lea muittuhus manin gulahallan buotlágán rájiid rastá lea nu dehálaš. Go dáidaga, duoji ja diehtaga bargovugiid ja jurddašanmálliid ovttasta, boađus addá áibbas ođđa geahččanguovllut fáddii.

Mu mielas dutki-dáiddár guoktá ládjogahpir-fidnu, dan mihttomearit ja ovdánanvuogit leat buorre ovdamearka eamigahttimis. Mii dárbbašit museasuorggis dakkár eamigahtti ovttasbarggu rastá buot rájáid vai musea sáhtašii boahttevuođas bargat sápmelačča reaŋgan.

Luobbal-Sámmol-Aimo Áile, amanueansa

____

bloggagovva ek ja outi
Dutki Eeva-Kriistiina Harlin ja dáiddár Outi Pieski áidnalundot ládjogahpit-fitnu lea ovdamearka eamigahttimis| Tutkija Eeva-Kristiina Harlinin ja taiteilija Outi Pieskin sarvilakki-hanke on esimerkki alkuperäiskansaistamisesta.

Kävin toissaviikolla Suomen Kansallismuseossa. Lähdin matkaan aivan erityisestä syystä: saamelaiset olivat ottaneet rakennuksen haltuunsa kahdeksi päiväksi, Kansallismuseon luvalla tosin. Saamelaisuus näkyi ulkona jo ennen kuin ehdin rakennukseen sisään, museon pihalla liehui tangossa värikäs aurinkolippumme.

Minut oli kutsuttu puhumaan Esiäidin sarvilakki -seminaariin ja osallistumaan saamelaistapahtumaan Duoji vuoigŋa – Muotoja saamelaiskulttuurista. Kaksipäiväisen tapahtuman tarkoituksena oli tarjota erilaisia näkökulmia saamelaiskulttuuriin. Tapahtumassa haluttiin korostaa saamelaisten naisten asemaa. Esimerkiksi kaikki puhujat ja taiteilijat tapahtumassa olivat naisia. Tapahtuman järjesti Suomen Kansallismuseo yhdessä Norjan suurlähetystön, City-Sámit, Sámi Duodji ja Walhalla -yhdistysten kanssa. Suurkiitokset järjestäjille onnistuneesta tapahtumasta.

Oma puheenvuoroni ” Saamelainen alkuperäiskansamuseo ja kokoelmien saamelaistaminen” seminaarissa käsitteli ajatusta saamelaisesta museosta ja yleisemmin mikä on alkuperäiskansamuseo. Vaikka alkuperäiskansat ympäri maailmaa ovat perustaneet omia museoitaan, missään ei ole määritelty mikä tai minkälainen on alkuperäiskansamuseo. Puhuin myös museon kolonialistisesta perinnöstä. Museo on osa kolonialistista järjestelmää ja se on osaltaan mukana alkuperäiskansojen sorrossa ja assimiloinnissa. Siksi tarvitsemme sovittelua ja museon alkuperäiskansaistamista. Alkuperäiskansaistamisen kautta voimme muuttaa systeemiä ja laitoksia niin, että ne paremmin vastaavat alkuperäiskansojen tarpeita, maailmankuvaa ja ajattelumalleja.

bloggagovva panela
Panealaságastallan Duoji vuoigŋa -dáhpáhusas | Muotoja saamelaiskulttuurista -tapahtuman paneelikeskustelu.

Kansallismuseon saamelaistapahtuman lähtökohtana oli saamelainen käsityö, duodji. Erityisen huomion kohteena oli yksi erityinen käsityö: sarvilakki. Taiteilija Outi Pieski ja tutkija Eeva-Kristiina Harlin ovat tekevät yhdessä sarvilakki-hanketta, jonka tavoitteena on koota yhteen mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä tästä kadonneesta käsityöperinteestä ja palauttaa tieto takaisin Saamenmaalle. Hanke on hyvä muistutus, miksi työskentely yli erilaisten rajojen on niin tärkeää. Kun taiteen, käsityön ja tieteen työskentelytavat ja ajattelumallit yhdistetään, tuloksena on aivan uudenlaisia näkökulmia aiheeseen.

Mielestäni tutkijan ja taitelijan yhteinen sarvilakkihanke tavoitteineen ja työskentelytapoineen on hyvä esimerkki alkuperäiskansaistamisesta. Me tarvitsemme museoalalla tämänkaltaista alkuperäiskansaistavaa rajat ylittävää yhteistyötä, jotta museosta muodostuisi saamelaisille hyödyllinen renki.

Áile Aikio, amanuenssi

Kokoelmien syyskuulumisia | Čoakkáldagaid čakčadearvvuođat

Syksy on kovaa vauhtia vaihtumassa talveksi täällä Inarissa ja myös Saamelaismuseon kokoelmissa on touhua riittänyt. Syksystä päällimmäisenä mieleemme on jääneet Saamelaismuseon historian ensimmäiset kokoelmatyön kehittämispäivät, Utsjoen vanhalle terveystalolle avattu Utsjoen terveydenhuollon historiaa esittelevä näyttely sekä Leif Rantalan esinekokoelmasta koottu pop up -näyttely ja hänen elämäntyönsä kunniksi järjestetty ystävyysseminaari.

Syyskuussa järjestimme kokoelmatyön kehittämispäivät, joissa mukana oli vierailevana asiantuntijana Museokeskus Vapriikin kokoelmapäällikkö Teemu Ahola. Päivien aikana käsiteltävinä aiheina oli niin kokoelmapoliittiset linjanvedot kuin käytännön työtavatkin. Kokoelmat on se kivijalka, jolle museo, nyky-yhteiskunnan muistilaitos, edelleen tänä päivänä toimintansa rakentaa. Museokentällä on pyrkimys tuoda kokoelmatyötä enemmän näkyville ja odotukset kokoelmatyötä ja -tutkimusta kohtaan ovat suuria. Täällä Saamelaismuseossa kokoelmatyön keskiössä on yhteisö, jolle ja jonka kanssa yhteistyössä tallennus- ja tutkimustyötä tehdään.

Kehittämisseminaari
Saamelaismuseon historian ensimmäiset kokoelmatyön kehittämispäivät syyskuussa. | Sámemusea historjjá vuosttaš čoakkáldatbarggu ovddidanbeavvit čakčamánus. 

Saamelaismuseon aluetoiminta ja yhteistyö saamelaisalueen eri toimijoiden kanssa on vilkasta. Hienona esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä avautui Utsjoen sairasmajojen toimintaa ja terveydenhoitajien työtä esittelevä näyttely Utsjoen vanhalle terveystalolle 2.10. Aloite näyttelyn toteuttamisesta tuli Utsjoen terveyskeskuksen vuodeosaston entiseltä osastonhoitajalta Kaarina Kolehmaiselta, joka oli vuosien ajan yhdessä entisten terveydenhoitajien kanssa vaalinut ja tallentanut Utsjoen ja Outakosken vanhojen sairasmajojen esineistöä. Esineitä säilytettiin Utsjoen vanhan terveystalon vintillä, jossa me ne ensimmäisen kerran näimme kesällä 2016. Inventoimme esineistöä yhdessä Utsjoen entisten sairaan- ja terveydenhoitajien kanssa ja valitsimme näyttelyyn sellaisia esineitä, joita terveydenhoitajan vastaanotolla on entisaikaan käytetty. Näyttelyprosessi on ollut kaikin puolin mielenkiintoinen. Mieltä lämmitti nähdä, miten tärkeää näyttelyn valmistuminen monen vuoden odotuksen jälkeen oli Utsjoen entiselle terveydenhoitoalan henkilöstölle. Toivomme, että lämminhenkinen näyttely ilahduttaa Utsjoen kuntalaisia ja muita kiinnostuneita.

Face2
Utsjoen terveydenhuollon historiaan voi nyt tutustua Utsjoen vanhalla terveystalolla. | Ohcejoga dearvvašvuođafuolahusa historjái beassá dál oahpásmuvvat Ohcejoga boares dearvvašvuođadálus.

Kokoelmiin pohjautuvaa yleisötyötämme oli 7.10. avautuneen kielitieteilijä Leif Rantala pop up -näyttelyn tuottaminen yhteistyössä Saamelaisarkiston kanssa. Samana päivänä järjestimme Rantalan elämäntyötä esittelevän ystävyysseminaarin Siidassa, jossa kuultiin koskettavia puheenvuoroja Leif pojalta, hänen ystäviltään, työtovereiltaan ja opiskelijoiltaan.

 

We ❤ kokoelmatyö

Blogiin16.10.2017
Otettiin selfie ulkomuseon väen kanssa. 🙂 | Válddiime iešie olgomusea veagain. 🙂

 

amanuenssi Anni Guttorm ja kokoelmamestari Marjo-Riitta Rantamäki

 

 

 

 

 

____________________________

Čakča lea johtilit molsašuvvamin dálvin dáppe Anáris ja maiddái Sámemusea čoakkáldagain lea leamaš hušša. Čavččas buot buoremusat min millii leat báhcan Sámemusea historjjá vuosttaš čoakkáldatbarggu ovddidanbeaivvit, Ohcejoga boares dearvvasvuođadállui rahppojuvvon čájáhus, mii buktá ovdan Ohcejoga dearvvasvuođafuolahusa historjjá ja Leif Rantala dávvirčoakkáldagas čohkkejuvvon pop up -čájáhus ja su eallinbarggu gudnin lágiduvvon ustitvuođaseminára.

Čakčamánus mii ordniimet čoakkáldatbarggu ovddidanbeivviid, gosa mii oaččuimet guossin ja áššedovdin Museaguovddáš Vapriikki čoakkáldathoavdda Teemu Ahola. Beivviid áigge mii gieđahalaimet earret eará čoakkáldatpolitihka temáid ja geavatlaš bargovugiid. Čoakkáldagat leat geađgejuolgi, masa musea, dáláservodaga muitoorganisašuvdna, vel dálge barggus vuođđuda. Museasuorgi háliida loktet ain eanet ja eanet čoakkáldatbarggu oidnosii ja vuordámušat čoakkáldatbarggu ja -dutkamuša ektui leat stuorrát. Dáppe Sámemuseas čoakkáldatbarggu vuođđosadjin lean searvvuš, masa ja mainna ovttas vurken ja dutkanbarggu dahkat.

Sámemusea guovlodoaibma ja ovttasbargu sámeguovllu sierra doibmiiguin lea ealaskas. Buorre ovdamearkan dás rahpasii Ohcejoga buohcceviesuid doaimma ja sesteriid barggu čalmmustahtti čájáhus Ohcejoga boares dearvvašvuođadállui 2.10. Álgga čájáhusa ollašuhttimii bođii Ohcejoga dearvvasvuođaguovddáža seaŋgaossodaga ovddeš ossodatdivššár Kaarina Kolehmainenis, guhte lei máŋggaid jagiid ovttas ovddeš sesteriin gáhten ja vurken Ohcejoga ja Sávvona boares buohcceviesuid dávviriid. Dávvirat ledje vuorkkáš Ohcejoga boares dearvvašvuođadálu lovttas, gos mii oinniime daid vuosttaš háve geassit 2016. Moai inventeriime daid ovttas Ohcejoga ovddeš sesteriin ja válljiimet čájáhussii dakkár dávviriid, maid sesterat leat ovddeš áiggiin geavahan. Čájáhusproseassa lea leamaš juohke láhkai miellagiddevaš. Lea duođaid liggen váimmu oaidnit, man dehálaš čájáhusa ollašuhttin máŋgga jagi vuordima maŋŋá lea leamaš Ohcejoga ovddeš dearvvasvuođadivššáriidda. Moai sávve, ahte liekkus čájáhus illudahttá Ohcejoga gieldda ássiid ja earáid, geat leat áššis beroštuvvan.

Face1
Ovddeš sesterat ja buohccedivššut Terttu Guttorm, Marja Guttorm, Kaarina Kolehmainen ja Kirsti Paadar Ohcejoga dearvvašvuođadálu čájáhusa rahpamis. | Entiset terveyden- ja sairaanhoitajat Terttu Guttorm, Marja Guttorm, Kaarina Kolehmainen ja Kirsti Paadar Utsjoen terveystalon näyttelyn avajaisissa.

Min čoakkáldagaide vuođđuduvvi álbmotbarggu lei 7.10. rahpasan gielladutki Leif Rantala pop up -čájáhusa buvttadeapmi ovttas Sámearkiivvain. Seamma beaivve ordniimet Rantala eallinbarggu čalmmustahtti ustitvuođaseminára Siiddas, mas gulaimet njuorranahtti sáhkavuoruid Leif gánddas, su ustibiin, bargoskihpáriin ja studeanttain.

We ❤ čoakkáldatbargu

 

amanuensa Anni Guttorm ja čoakkáldatmeašttir Marjo-Riitta Rantamäki

Arkeologalaš roggamat Sámis | Kaivauksia Saamenmaalla

Dán geasi arkeologat leat roggan guovtti sajis: Ohcejoga Guldalis ja Anára Njuorjoluovttas. Deatnogáttis Musealágádusas arkeologalaš gieddebálvalusaid iskkadallanrogganjoavku gártii geassemánus boares Guldala hávdeeatnama ja Njuorjoluovtta guovllus Lappi sevdnjes kulturárbi -prošeakta dutkkai nuppi máilmmisoađi áigásaš Duiskka soahteveaga fáŋgaleairra birrasa.

Áibmejoga girku hávdeeatnamis eanet dieđut

Guldal hávdeeana laktása Áibmejoga gáttis leamašan dološ girkui.  Girku dárkilis báiki ii leat dieđus. Samuli Paulaharju mielde Áibmejoga girkus lei iežas hávdeeana, Jábmiid guolbba. Lea váidalahtti, ahte dolašbázahusregisterii hávdeeatnamii lea biddjon boasttu nama lagamuš dálu vuođul.

IMG_4084

Guldal iskkadallanroggamat. | Kultalan koekaivaukset.

Iskkadallanroggamiid dahkan joavku gártii hávderokkiid vehkiin hávdeeatnama viidodaga. Dat lihkosmuvai  gávdnat guovllus iskkadallansajiid vehkiin daid sajiid, main eai leat dološbázahusat ja gosa sáhttá hukset. Ná dološbázahusaid seailuma ja huksema sáhttá heivehit oktii. Dutkamušaid oktavuođas gáddedearpmis gávdnojedje maiddái dološ ássansaji bázahusat:  ássansadji, mas lei dollasadjegeađgebarddáldat, goahtevuođđu ja geađgešládjagávdnosat ja buollán dávttit.

Musealágádusa iskkadallanroggamiid joavku dahká arkeologalaš dutkamiid dološbázahusguovllus. Dát lea dárbbašlaš priváhta eananoamasteddjiid uhca huksenfidnuid, dego geassebárttaid dahje geainnuid huksema ollašuhttima dihte. Joavku dahká dutkamušaid sullii 40 sierra sajis jahkásaččat, nuba dutkojuvvon čuozáhagaid birra galgá dieđihit jovkui áiggil. Sámeguovllu arkeologa válddii jovkui oktavuođa diibmá ja Guldal báikki bastege ná heivehit rogganáigedávvalii. Dát lei vuosttas geardi go joavku beasai dutkat dološbázahusaid sámeguovllus!

Fáŋgaleairra árgaeallima guorahallamin

Helsset ja Oulu universitehta Lappi sevdnjes kulturárbi -fidnu dutkkai mannán jagi soahtebuohcceviesu bázahusaid Anáris Gihttelgeaidnoguoras. Dán geasi prošeakta dutkkai máŋgga hektára viidosaš guovllu Njuorjoluovttas Gápmasis. Sámemusea Siida lei dutkamušas ovttasbargoguoibmin, ja fidnu ordniige golbma rabas dilálašvuođa ášši olis Siiddas.

Njuorjoluovtta fáŋgaleairra roggamat. | Hyljelahden vankileirin kaivaukset.

Doseanta Lars Westerlund mielde Njuorjoluovtta leaira lea vissa leamaš duiskkalaččaid ráŋggáštusleaira (Polarstraflager), gos dolle maid ruoššajuvddálaš soahtefáŋggaid. Njuorjoluovtta guovllus vuhttojit ollu duiskkalaččaid bázahusat, šlámborat, visttiid bázahusat, rokkit ja goivvohagat ja luotneduŋggát. Prošeakta dagai iskkadallanrokkiid sierralágan báikkiide, muhto earenoamáš beroštuvvan sii ledje luotneduŋggáin, dasgo dat muitalit buoremusat leairra árgabeaivvis.

Njuorjoluovtta roggamiin gávdnon dávviriid eai leat velá analyseren. Dutkijoavku anii goittotge hui miellagiddevažžan báikki alde gávdnon priváhtadávviriid dego birccu, vodkaboahtala ja jietnaskierrobihtáid. Earenoamážit prošeakta sávai gávdnat dakkár dávviriid, mat leat gullan čielgasit fáŋggaide. Prošeavtta dutkamušain bohtosiin ráhkaduvvo lagašjagiid čájáhus, mii ovdanbuktá dan bohtosiid ja gávdnosiid.

Sámemusea arkeologa virgebargguide ii gula roggamiid ollašuhttin, muhto lagamusat geasi gieddebargguin gártejuvvojit ja dárkkistuvvojit dološbázahusat ja daid viidodagat. Dološbázahusaid sihkkarastin dahje ovdamearkka dihte ássansaji viidodaga meroštallamis sáhttá goittotge eatnamis roggat uhca bihtáid. Dán dihte Sámis ollašuhttojuvvon roggamat ja daidda oassálastin leat munnje earenoamáš buorit vásáhusat, maidda beassá hárve váldit oasi!

Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida

____

Tänä kesänä saamelaisalueella on tehty arkeologisia tutkimuksia kahdessa eri kohteessa: Utsjoen Kultalassa ja Inarin Hyljelahdessa. Tenon rannalla Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koekaivausryhmä kartoitti kesäkuussa vanhan Kultalan hautausmaa-alueen ja Hyljelahdessa Lapin synkkä kulttuuriperintö -projekti tutki toisen maailmansodan aikaisen Saksan armeijan vankileirin ympäristöä.

Äimäjoen kirkon kalmiston rajat tarkentuivat

Kultalan kalmisto liittyy nykyistä Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen, Äimäjoen varrella sijainneeseen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Samuli Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, Kuolleitten kuolpuna. Muinaisjäännösrekisteriin hautausmaa on valitettavasti saanut hieman harhaanjohtavan Kultala-nimen ilmeisesti lähimmän kartalla sijaitsevan talon perusteella.

Koekaivausryhmä kartoitti hautakuopanteiden perusteella hautausmaan laajuuden. Se onnistui koekuopituksen avulla löytämään alueelta ne kohdat, joilla ei sijaitse muinaisjäännöstä ja jonne rakentaminen voidaan kohdistaa. Näin muinaisjäännöksen säilyminen ja rakentaminen voitiin sovittaa yhteen. Tutkimusten yhteydessä rantaterasseilta löytyi myös asuinpaikkajäännöksiä: asuinpainanne liesikiveyksineen, kodanpohja sekä kivilajilöytöjä ja palanutta luuta.

Museoviraston koekaivausryhmä tekee muinaisjäännösalueilla arkeologisia tutkimuksia, jotka ovat tarpeen yksityisten maanomistajien pienten rakennushankkeiden, kuten kesämökin tai tielinjauksen toteuttamiseksi. Ryhmä tekee tutkimuksia noin 40 eri kohteessa vuosittain, joten tutkittavat kohteet tulee esittää ryhmälle hyvissä ajoin. Saamelaisalueen arkeologi otti koekaivausryhmään yhteyttä viime vuonna ja Kultalan kohde saatiinkin sovitettua sen aikatauluun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ryhmä pääsi tutkimaan muinaisjäännöstä saamelaisalueella!

Vankileirin arkielämän etsintää

Helsingin ja Oulun yliopiston Lapin synkkä kulttuuriperintö -projekti tutki viime vuonna sotasairaalan jäännöksiä Inarissa Kittiläntien varrella. Tänä kesänä projekti suuntasi tutkimuksensa useita hehtaareja käsittävälle Hyljelahden vankileirin alueelle. Saamelaismuseo Siida oli tutkimuksissa yhteistyökumppani, ja projekti järjestikin kolme yleisötilaisuutta Siidassa.

Dosentti Lars Westerlundin mukaan Hyljelahden leiri on ilmeisesti ollut saksalaisten rangaistusleiri (Polarstraflager), jossa pidettiin myös venäjänjuutalaisia sotavankeja. Hyljelahden maastossa erottuu paljon saksalaisten jälkeensä jättämää romua, rakennusten jäännöksiä ja kaivantoja, kuten sirpalesuojia, poteroita ja roskakuoppia. Projekti teki koekuoppia erilaisiin kohteisiin keskittyen erityisesti roskakuoppiin, sillä useimmiten ne kertovat parhaiten leirin arkielämästä.

Putkilo ja noppa

Hyljelahden kaivausten esineistöä ei ole vielä analysoitu, mutta tutkimusryhmä piti äärimmäisen mielenkiintoisena paikalta löytynyttä henkilökohtaista pienesineistöä; kuten noppa, vodkapullo ja äänilevyn palaset. Erityisesti projekti toivoi löytävänsä esineitä, jotka olisivat kuuluneet selkeästi vangeille. Projektin tutkimuksista tullaan lähivuosina valmistelemaan näyttely, jossa esitellään sen tuloksia ja löytöjä.

Kenkäraja

Saamelaismuseon arkeologin varsinaiseen virkatyöhön ei kuulu kaivausten toteuttaminen, vaan kesän kenttätöissä kartoitetaan ja tarkastetaan muinaisjäännöksiä ja niiden laajuuksia. Kohteen muinaisjäännökseksi varmistamiseksi tai esimerkiksi asuinpaikan laajuuden määrittämiseksi voidaan kuitenkin tehdä maaperään pieniä koepistoja. Tämän vuoksi saamelaisalueella toteutetut kaivaukset ja niihin osallistuminen ovat allekirjoittaneellekin hieno mahdollisuus, josta pääsee harvoin nauttimaan!

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

Samii Litto ry:n arkiston järjestäminen osana korkeakouluharjoittelua | Samii Litto searvvi arkiivva ordnen oassin allaskuvlahárjehallama

Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan avaamisesta yleisölle tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Idea saamelaismuseosta kuitenkin nousi esille jo vuonna 1958, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys ry heräsi siihen, että saamelaisten vanha materiaalinen kulttuurinen oli katoamassa. Sodat olivat tuhonneet rakennukset maanteiden varsilta ja säilyneet rakennukset olivat huonossa kunnossa. Lapin Maakuntaliiton aloitteesta ja Suomen Museoliiton suosituksesta Samii Litto ry perusti saamelaismuseon Inariin vuonna 1959 rakennusperinteen ja muun materiaalisen kulttuurin säilyttämiseksi.  Alue museolle saatiin valtion omistamalta Lääkintöhallinnolta. Turun yliopiston Varsinaissuomalaisen ja Pohjalaisen osakunnan ylioppilaat valjastettiin keräämään esineitä museoon ja kartoittamaan rakennuksia museoalueelle siirrettäväksi. Saamelaismuseo eli nykyinen ulkomuseo avattiin yleisölle 1963.

saamva0183_045
Turun yliopiston opiskelijoita ja Samii Litton toiminnanjohtaja Juhan Nuorgam Inarin matkailuhotellin portailla kesällä 1966. | Turku universitehta studeanttat ja Samii Litto doaimmajođiheaddji Juhan Nuorgam Anára mátkehotealla ráhpain geassit 1966. Kuva | Govva: Maj-Lis Hahto
va18_038
Samii Litto ry:n kokoustaa 27.1.1983 Hotelli Ivalossa. |Samii Litto čoahkkimastá 27.1.1983 Hotealla Ivalos. Vasemmalta | Gurut ravddas: Jouni Helander, Erkki Jomppanen, Matti Jomppanen, Tarmo Jomppanen, Iisakki Paadar ja Isak Guttorm. Kuva | Govva: Hilja Jomppanen

Saamelaismuseo ei ole kuitenkaan Samii Litto ry:n ainoa hanke, vaan yhdistys otti aktiivisesti kantaa saamelaisiin liittyviin asioihin ja pyrki turvaamaan saamelaisten etuja jälleenrakennusaikana. Samii Litto ry:n muita merkittäviä saavutuksia ovat muun muassa saamelaislähetystön organisointi Helsinkiin vuonna 1947 ja Saamelaisen kristillisen kansanopiston perustaminen Inariin vuonna 1952. Lisäksi Samii Litto pyöritti pitkään leirintäaluetta Inarin kirkonkylällä. Samii Litto perusti Sámi Museum – Saamelaismuseosäätiön vuonna 1986, jolloin museon toiminta irrotettiin Samii Litto ry:n toiminnasta. Vähän tämän jälkeen Samii Litto ry lopetti toimintansa.

Samii Litto ry:llä on ollut suuri merkitys saamelaisten aseman rakentumisessa. Samii Litto ry:n arkisto on sijoitettuna Saamelaismuseo Siidaan, mutta sen aikaisemmista vaiheista on vähän tietoa. Samii Litto ry:n arkisto sisältää monenlaista tietoa liittyen esimerkiksi saamelaispolitiikan alkuvaiheisiin tai leirintäalueen pyörittämiseen. Ongelmana on kuitenkin ollut arkiston järjestämättömyys, mikä tekee arkiston käytöstä hidasta ja työlästä. Oikeiden asiakirjojen löytäminen oikeista arkistolaatikoista on pääosin tuurista kiinni.

Tänä kesänä tehtävänäni on kuitenkin järjestää ja luetteloida Samii Litton arkisto, jotta arkistosta tuli käyttäjäystävällisempi. Arkistonmuodostuksen pohjana toimii viranomaisarkistojen järjestelykaava eli ABC -kaava, joka perustuu asiakirjojen syntyyn, muotoon ja osin tietosisältöön. Olen kuitenkin muokannut kaavaa arkiston luonteelle sopivammaksi. Painotan ABC -kaava enemmän kuitenkin tietosisällön mukaiseen luokitteluun. Esimerkiksi kirjeistö kohdasta löytyy museon alkuvaiheen ylioppilasleireihin liittyvä kirjeenvaihto, joka järjestetään sitten uusimmasta vanhimpaan. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on hitaampaa kuin asiakirjojen muotoon ja syntyajankohtaan perustuva luokittelu. Kuitenkin koen tietosisältöön perustuvan luokittelun palvelevan arkistonkäyttäjiä paremmin. Tietosisältöön perustuva järjestäminen on aikaa vievää, kun jokaista asiakirjaa pitää ainakin vilkaista. Osa asiakirjoista on taas niin mielenkiintoisia, että huomaamatta lukee koko asiakirjan.

Oona Facebookiin
Arkistonjärjestely käynnissä | Mun ordnemin arkiivva. Kuva | Govva: Anni Guttorm

Moni työhuoneessa vieraillut on kauhistellut työpöydälläni vallitsevaa kaaosta. Pöydällä on sekä asiakirjoja että post-it lappuja, joiden tarkoituksena on pitää kaaos hallinnassa. Täytyy myöntää, että välillä itsellekin tulee toivoton olo, kun yhden laatikon jälkeen avaa vain toisen laatikon. Monen laatikon avaaminen kerralla johtaisi järjestämättömään kaaokseen. Kuitenkin järjestelemätön aineisto vähenee pikkuhiljaa. Arkistoaineisto on pääosin todella mielenkiintoista, mikä innostaa jatkamaan. Joka päivä arkistosta syövereistä nousee esille jotain sellaista, mitä en ole ennen tiennyt.

I Painamattomat lähteet

SAAMELAISMUSEO SIIDAN ARKISTO

Samii Litto ry:n arkisto

II Painetut lähteet

Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.

Oona Leppälä

Historian opiskelija, Oulun yliopisto / Korkeakouluharjoittelija, Saamelaismuseo Siida

_______

Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáš Siidda rahpamis lea boahtte jagi gollán 20 jagi. Jurdda sámemusea vuođđudeamis bođii ovdan jo jagis 1958, go Samii Litto – Sápmelaččaid searvi morihii dasa, ahte sápmelaččaid boares materiálalaš kultuvra lea jávkamin. Soađit ledje duššadan visttiid geainnuid guoras ja ráhkadusat mat ledje seilon, ledje fuones ordnegis. Lappi eanangoddelihtu álgagis ja Suoma musealihtu ávžžuhusas Samii Litto vuođđudii sámemusea Anárii jagis 1959. Vuođđudeami ulbmilin lei seailluhit sámiid huksenárbevieru ja eará materiálalaš kultuvra. Eana, masa musea huksejuvvui, ožžo Dálkkastanráđđehusas, man stáhta oamastii. Turku universitehta studeantat veahkehedje museagálvvuid čoaggimis ja museavisttiid sirdimis museaguvlui. Sámemusea dahjege dálá áigge olgomusea rahppojuvvui gussiide 1963.

Sámemusea ii goittotge lean Samii Litto áidna fidnu baicce searvi válddii aktiivvalaččat beali Sámi áššiide ja fikkai dorvvastit sámiid ovdduid ođđasishuksenáiggis.  Samii Litto searvvi eará mihtilmas fitnut ledje earret eará sámesáttagotti mátkki ordnen Helssegii jagis 1947 ja Sámi kristtalaš álbmotallaskuvla vuođđudeapmi Anárii jagis 1952. Daid lassin Samii Litto bajásdoalai gohttenguovllu Anára márkanis. Samii Litto vuođđudii Sámi Museum – Sámemuseavuođđudusa jagis 1986, goas musea doaibma earránii Samii Litto searvvi doaimmas. Vehá maŋŋelis Samii Litto searvi heittii doaibmamis.

va18_054
OKA skeŋkke gáfiid Samii Littoi 1954. | OKA lahjoittaa kahvia Samii Littolle 1954. Govva | Kuva:  Hilja Jomppanen

Samii Littos lea leamaš stuorra mearkkašupmi sápmelaččaid sajádaga huksemis. Samii Litto searvvi arkiiva gávdno Sámemusea Siiddas, muhto dan ovddit muttuin lea unnán diehtu. Samii Litto arkiiva sisttisdoallá máŋggalágan dieđuid ovdamearkka dihte sámepolitihka árramuttuin ja geavatlaš áššiin dego Samii Litto gohttenguovllu jođiheamis. Váttisvuohtan lea goittotge leamaš dat, ahte arkiiva ii leat leamaš ordnegis. Dan dihte arkiivva geavaheapmi lea hiđis ja váivves bargu. Rivttes áššebáhpáriid gávdnan rivttes lođáš lea leamaš tuvrras gitta.

Dán gease mu bargun lea ordnet ja logahallat Samii Litto arkiivva vai arkiivva livččii álkit geavahit.  Arkiivvahábmema vuođđun lea eiseváldearkiivvaid ordnenminsttar dahje ABC-minsttar, mii vuođđuduvvá áššegirjjiid šaddamii, hápmái ja oassin diehtosisdollui. Lean goittotge rievdadan minstara nu, ahte dat heive dán arkiivamateriálii buorebut. Deattuhan ABC-minstara eanet diehtosisdoalu mielde. Ovdamearkka dihte reivviid bokte gávdno musea árramuttu studeantaleairraide gullevaš reivelonohallan, mii dasto ordnejuvvo ođđasamosis boarrásamosii. Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen lea hihtásut go áššegirjjiid hápmái ja šaddanáigái vuođđuduvvi logahallan. Mu mielas diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen bálvala goittotge buorebut arkiivva geavaheddjiid.  Diehtosisdollui vuođđuduvvi ordnen váldá áiggi go juohke áššegirjji ferte goittotge vehá vilppastit. Oassi áššegirjjiin lea goit nu miellagiddevaččat, ahte daid lohká čađa fuomáškeahttá.

DSC_1810_pieni
Ordnejuvvon Samii Litto arkiivvamateriála | Järjestettyä Samii Litton arkistoaineistoa. Govva | Kuva: Anni Guttorm

Máŋgasat geat leat fitnan mu bargolanjas leat imaštallan moivvi mu bargobeavddis. Beavddi alde leat sihke áššegirjjit ja post-it lahput, maid dárkkuhussan lea muittuhit mu rivttes ordnegis. Ferten gal mieđihit, ahte muhtumis alddange boahtá doaivvuhisvuohta, go ovtta lođá maŋŋá rahpá ođđa lođá. Máŋgga lođá rahpan hávil dagahivččii moivvi, man ii sáhtašii hálddašit. Ordnekeahtes materiála unnu goittotge vehážiid mielde. Stuorámus oassi arkiivamateriálas lea duođaid miellagiddevaš, mii movttiidahttá joatkit. Juohke beaivve arkiivvas boahtá ovdan juoga, man in leat ovdal diehtán.

I Deaddilkeahtes gáldut

SÁMEMUSEA SIIDDA ARKIIVA

Sámii Litto searvvi arkiiva

II Deaddiluvvon gáldut

Lehtola, Veli-Pekka 2000: ”Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa” Faravid 24 2000, s.155-174.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi.

Oona Leppälä

Historjjá studeanta, Oulun universitehta / Allaskuvlahárjehalli, Sámemusea Siida