Mánnávuođa geasi ohcamin | Lapsuuden kesää etsimässä

Gufihttarat, luopmánat, guollebivdu, olgostohkosat ja Čáhcerávga. Diet áššit gulle mu mánnávuođa gesiide Anárjoh siste Máhcutjávre mohkis. Geassit lávii nu somá, dalle beasai olgun duhkoraddat ja dádjut ijat beaivái. Muittán mo eadni lávii gieldit mu mannamis johgáddái danin go Anárjogas ásai Čáhcerávga. Meahccái fas ii ožžon mannat, go doppe sáhtii šaddat njálaid guossái. Ja gáldus fas ásai Čahkalákkis ártna fáktemin.

Máná máilmmis gieddegeahči lea dat báiki, gos šillju nohká ja doppe meahcci álgá. Veháš balddihahtti,  muhto ii nu balddihahtti, ahte mánná ii dohko duosttašii mannat. Meahci ravddas, gieddegeažis orru Gieddegeašgálgu. Son lea fas dakkáraš, guhte diehtá buot áššiid ja sus oažžu rávvagiid eallima unna ja stuorra čuolmmaide dárbbu mielde.

Čáhcerávga eli Vetehinen
Čáhcerávga ássá čiekŋalasas | Čáhcerávga eli Vetehinen asuu syvässä vedessä. Govva | Kuva: Kati Ljetoff

Dán sullasaš muittut ja dovddut leat leamaš vuođđun Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža Siidda ođđa Gieddegeažis-mánáidčájáhusas. Mii leat ovttasráđiid Sámemuseas ja luondduguovddážis smiehttan ja vihkkehallan dan, ahte mat áššit geasuhit ja boktalit máná miellagovahusa. Mii lea dat,  maid mii háliidat muitalit Sámi luonddus ja máinnasmáilmmis?  Ja vel dan, ahte mo áššiin galgá muitalit, ahte dat geasuha?

Min ipmárdusa mielde Sámi luondu ja máidnasat gullet oktii. Máidnasat oahpásmahttet, oahpahit ja láidestit máná sámi luondduipmárdussii ja sámi árvvuide. Máidnasiid, ságastallama ja leaikkastallama bokte mánná oahppá sierralágan áššiid. Min čájáhusas oahppá dovdat muhtin máinnasfiguvrraid, dihto šattuid ja elliid. Go lea galledan čájáhusas, de lea oaidnán, gii ássá ádjagis ja gii fas eatnama vuolde, gos šaddá boska ja maid gávdná jeakkis.

Leat ráhkadan Gieddegeažis-čájáhussii maid sierra oahppanbálgá dahjege bargobihtáid, maid galgá čoavdit go johtá čájáhusas. Mánát barget bargobihtáid ovttas ollesolbmuin. Min jurddašeame vuođđun leamaš   dat, ahte mánát ohppet ovttasráđiid ollesolbmuiguin. Sámis mánáid leat láven váldit mielde ollesolbmuid bargguide, go daid boktehan mánát leat oahppan bargguid sisdoalu, sosiála dáidduid, geavahit luondduriggodagaid ja birget luonddus.

Mii sávvatge, ahte Gieddegeažis-čájáhus giktala mánáid stoahkat, muhto maid fihttet ahte luondu lea min eallima eaktu.

Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
Sámemusea

____

IMG_4868[2]
Gálduháldi nappo čahkalákkis lea čiehkádan. | Kaltionhaltija piilopaikassaan. Govva: | Kuva: Kati Ljetoff.
Maahisia, hilloja, kalastusta, ulkoleikkejä ja Čáhcerávga eli Vetehinen kuuluivat lapsuuteni kesiin Inarijoki varressa. Kesällä elämä oli ihanaa, silloin pääsi leikkimään ulkona yötä päivää. Muistan, miten äiti kielsi menemästä jokirantaan, koska Inarijoessa asui Čáhcerávga, joka saattoi napata ja viedä lapsen mennessään. Metsään ei saanut mennä koska saattoi joutua naalin vieraaksi. Ja lähteessä mäen päällä asui Kaltionhaltija aarretta vartiomassa.

väinönputki
Olbmoborranrássi šaddá čáziid gáttis | Väinönputki kasvaa vesistöjen rannoilla. Govva | Kuva: Sunna Kitti. 

Lapsen maailmassa kentänpää oli paikka, johon piha päättyi ja metsä alkoi. Aavistuksen pelottava, muttei kuitenkaan niin pelottava, etteikö sinne olisi tohtinut mennä. Metsän reunalla, kentänpäässä asuu Kentänpään eukko. Eukko on sellainen hahmo, joka tietää kaiken ja häneltä saa neuvoja elämän pieniin ja suuriin pulmiin tarpeen mukaan.

Tämän tyyppisiä muistoja ja tuntemuksia on ollut Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uuden Kentänpäässä-lastennäyttelyn taustalla. Olemme Saamelaismuseon ja luontokeskuksen työntekijöistä koostuvan työryhmän kanssa pohtineet, että mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat lapsen mielikuvitusta. Mitä me haluamme kertoa Saamenmaan luonnosta ja tarinamaailmasta? Ja miten asiat kannattaa esittää, jotta ne kiinnostavat?

Meille Saamenmaan luonto ja tarinat ovat yhtä kokonaisuutta. Tarinat tutustuttavat, opettavat ja opastavat lapselle saamelaiseen luonnonymmärrykseen ja arvoihin. Tarinoiden, juttelun ja leikkisän keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia asioita. Näyttelyssämme oppii tuntemaan joitakin tarinahahmoja, kasveja ja eläimiä. Näyttelyssä vierailtuaan tietää kuka asuu kaltiossa, kuka maan alla ja missä väinönputki kasvaa.

Olemme valmistelleet Kentänpäässä-näyttelyyn myös oppimispolun eli tehtäviä, joita ratkotaan aikuisen kanssa näyttelyssä kulkiessa. Oppimispolku tukee saamelaisessa kasvatuksessa tärkeää rinnalla oppimista. Saamenmaassa lapset on tapana ottaa mukaan aikuisten töihin. Niissä lapsi oppii tietysti perinteisiä työtehtäviä, mutta myös sosiaalisia taitoja, luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja luonnossa pärjäämistä.

Toivomme, että Kentänpäässä-näyttely houkuttelee leikkimään ja oppimaan, sekä huomaamaan, että luonto on elämämme ehto.

Kentänpäässä-lastennäyttely on esillä Siidassa 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
hanketyöntekijä, Kentänpäässä-lastennäyttely
Saamelaismuseo Siida

Mainokset

Dearvvuođat Pariissas! | Pariisista terveiset!

Válddiimet oasi moadde vahku dassá Pariissas Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis – kulturdáhpáhussii. Sámi dáidda ja dieđa ledje máŋggabealágit ovdán Quau Branly -museas áibbas Eifel-toartna lahkosis 4.- 5.3.2017. Dáhpáhus lei oassi virggálaš Suopma 100 -prográmma. Sámemuseas lei vel dasa lassin iežas pop up -gávpi Suoma instituhtas. Buohkanassii min jovkui gulle badjelaš 60 olbmo davvin. Mii ávvudeimmet maid Sápmi 100 -dáhpáhusa.

anni ja sari eiffel_3993
Sari Valkonen ja Anni Guttorm Lappi Suoma sápmelaččaid maŋis -kulturdáhpáhusas Pariisas. 

Mis lei maid vejolašvuohta oahpásnuvvat oaidnámušaide. Mii finaimet oahpásmuvvantuvrrain maid Siidda čájáhusa ođasmahttima oainnus. Vuođđočájáhussamet ođasmahttigohtet vehážiid mielde measta 20 jagi maŋŋá. Geahčadeimmet museain oahpásnuhttingalbbaid, čájáhusgielaid, bileahttavuovdima ja dieđusge maid sisdoalu. Beasaimet stuorra máilbmi ipmašiidda oahpásnuvvat. Uhca musea lei váldimin málle stuoribuin.

Go gearddi leimmet Pariissas, álggaheimmet oahpásnuvvantuvrraid dieđusge Louvres. Maid muitalit Louvres? Maid dadjat Mona Lisas? Mii báziimet smiehttat, mii lea min Mona Lisa. Mii lea dat, mii buktá olbmuid Siidii? Louvre Mona Lisa lea máilmmebeakkán ja hui geasuheaddji. Ja man bures dat lei huksejuvvon vuovdinbuvttan! Ledje buot lágan gohpat ja bollut, main Mona Lisa curbmá. Mona Lisa čalbmi lea prentejuvvon jiekŋaskáhppemagnehttii ja čalbme-searviettei sáhttá sihkastit njálmmis.

Leabat min Mona Lisa gramota, vai goavddis vai Anárjávrri gáttis gávdnon silbbat? Mo mii ráhkadit vuovdinbuktagiid iežamet divrras gálvvuin? Mo seailluhit stiila, buriid dábiid, mo mii leat ehtalaččat? Leago muhtimin boastagoarta dat áidna vuohki ráhkadit vuovdingálvvu sápmelaččaid Mona Lisas?

Musée du quai Branly bealistis bovttii máŋggalágan dovdduid ja dathan leage museaid ulbmil.  -Boktit ságastallama ja dovdduid. Musea lei ollašuhttojuvvon čoakkáldagaid eavttuiguin. Miehtá máilbmi čohkkejuvvon etnográfalaš dávvirat ledje ovdán máŋgga gearddis. Teavsttat ledje unnán. Musea luhtii dávviriid iežas fápmui, muitalussii, miellagovahussii ja eksohtalašvuhtii. Ja gal musea leige oalle goargat.

Patsaat
Moai-báccit Musée du quai Branlys. 

Apmasamos ášši, man oinniimet  Musée du quai Branlys, lei goittotge Beassášsulluin buktojuvvon stuorra bázzi. Seamma bácci oinniimet Skábmagovat-ealligovvafestiválain ođđajagimánus 2017. Dokumeantafilbma Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters) gieđahalai kultuvrralaš rievideami. Ealligovas áddjá muitalii áddjubasas, mii mearkkašumiid ja fápmu dahje mana, Beassášsulluid moai – bácciin lea rapa nui -kultuvrii. Ealligovas áddjá ja áddjut vuolgiba Eurohpá museaide deaivvadit sis dolin rieviduvvon bassi bácciiguin. Rieviduvvon báccit ledje dolvon oasi fámusteaset mielddiset. Ealligovas hálle repatriášuvnnas, báccit báhce goittote birra máilmmi. Nu geavai maid dan bázzái, maid mii oinniimet.

Dá dušše muhtin jurdagat. Earálágan ja ođđa midjiide lei dat, ahte sisabeassanbileahtaid galggai oastit automáhtas. Museaide galggai mannat dorvodárkkistusaid čađa. Ja gielat ledje unnán. Mis Siiddas leat váldočájáhusas njealji gillii (suoma-, sáme-, eaŋgals- ja duiskkagillii) ja dasa lassin čájáhuskatalogat fránskka- ja ruoššagillii. Ođđa oahpistangihppagat lea 12 gillii, ođđa giellan polskkagiella. Gal mii leat čeahpit!

Buohkanassii Pariisa reaisu lei buorre. Suopma 100 ja Sápmi 100 -temá ovttas, together, yhdessä bođii bures oidnosii. Leimmet doppe ovttas. Mátkkošteimme ja ráhkadeimmet prográmma ovttas. Leimmet rámis iežamet kultuvrras. Dego Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dajai loahppadilálašvuođas, dát kulturfálaldat muitáhii min, manin mii bargat bargomet. Fiinna ja earenoamáš kultuvramet dihte.

Sari Valkonen
Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari
Museahoavda

____

Osallistuimme pari viikkoa sitten Pariisissa Lappi – Suomen saamelaisten jäljillä -kulttuuritapahtumaan.  Saamelainen taide ja tiede oli monipuolisesti esillä Quai Branly -museossa aivan Eiffel-tornin kupeessa 4.- 5.3.2017. Tapahtuma oli osa virallista Suomi 100-ohjelmaa.  Saamelaismuseolla oli lisäksi oma pop up -kauppa Suomen instituutin tiloissa. Kaikkiaan ryhmäämme kuului reilu 60 henkeä pohjoisesta.  Juhlistimme myös Saame 100 –tapahtumaa.

Sámi pop-up shop
Laura Morottaja piti Saamelaismuseon pop up -kauppaa Suomen instituutin tiloissa. 

Meillä oli reissun aikana mahdollisuus tutustua myös nähtävyyksiin. Lähdimme tutustumiskäynneille Siidan näyttelynuudistamisnäkökulmasta. Perusnäyttelyjämme aletaan pikkuhiljaa uusia miltei 20 vuoden jälkeen. Tarkastelimme museokohteissa opasteita, kielivalikoimaa, lipunmyyntiä ja tietysti myös itse sisältöjä. Oli kuin olisimme isommalla kirkolla käymässä. Pikkumuseo mallia ottamassa isommasta.

Pariisissa kun ollaan, aloitimme tutustumiskäynnit tietysti Louvresta.
Mitä sanoa Louvresta?  Mitä sanoa Mona Lisasta? Mietimme, mikä on meidän Mona  Lisamme. Mikä tuo ihmiset Siidaan? Louvren Mona Lisa on maailman kuulu, vetävä kohde. Ja kuinka hyvin se olikaan tuotteistettu! Löytyi kippoa ja kappoa, jossa Mona Lisa hymyilee. Mona Lisan silmä löytyy jääkaappimagneetista ja silmä-servettiin voi pyyhkiä maitokahvisuunsa.

Onko meidän Mona Lisamme gramota, vaiko rumpu vaiko Nanguvuonon hopeakorut? Miten me tuotteistamme aarteemme? Kuinka säilyttää tyylitaju, hyvät tavat, kuinka olla eettinen? Onko joskus postikortti se ainoa mahdollisuus tuotteistaa saamelaisten Mona Lisa?

Musée du quai Branly puolestaan herätti monenlaisia tunteita ja sehän on myös museoiden tarkoitus.  -Herättää keskustelua, liikauttaa jotain rinnassa. Museo oli toteutettu kokoelmat edellä. Maailmalta kerätyt etnografiset esineet olivat esillä monessa kerroksessa. Tekstien määrä oli vähäinen. Luotettiin esineen voimaan, tarinaan, mielikuvitukseen, eksoottisuuteen. Ja vaikuttavaa kaikki olikin!

moai
Pääsiäissaarilta tuotu moai-patsas Musée du quai Branlyssa.  

Hämmentävintä kuitenkin Musée du quai Branlyssä oli nähdä Pääsiäissaarelta tuotu valtava patsas. Sama patsas oli esillä Skábmagovat-elokuvafestivaaleilla tammikuussa 2017 esitetyssä dokumenttielokuvassa Te Kuhane o te Tupuna (The spritit of Ancesters), jossa kerrottiin kulttuurisesta riistosta. Elokuvassa isoisä kertoo lapsenlapselleen, mikä merkitys ja voima, mana, Pääsiäissaaren moai -patsailla on rapa nui -kulttuurille. Elokuvassa isoisä ja lapsenlapsi lähtevät Euroopan museoihin tapaamaan muinoin heiltä vietyjä pyhiä patsaita, jotka veivät osan voimasta mennessään. Repatriaatiosta keskusteltiin elokuvassa, patsaat jäivät maailmalle. Niin myös tämä näkemämme patsas.

Tässä vain joitain huomioita. Erilaista ja uutta meille oli se, että pääsyliput ostettiin automaatista museon aulasta. Kohteisiin mentiin turvatarkastusten kautta. Ja kielivalikoima oli niin suppea. Meillä Siidassa ovat päänäyttelyt neljällä kielellä (suomi, saame, englanti ja saksa) ja lisäksi näyttelykatalogit ovat ranskaksi ja venäjäksi. Uudet opasvihkoset ovat 12 kielellä, uutena kielenä puolakin. Kyllä meillä osataan!

Kaikkiaan oli hieno Pariisin reissu. Suomi 100 ja Saame 100 -teema eli yhdessä, together, ovttas tuli hyvin esille. Olimme siellä yhdessä. Teimme matkan ja ohjelman yhdessä. Ylpeänä omasta kulttuuristamme. Kuten Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi lopputilaisuudessamme, tämä kulttuuritarjonta muistutti, miksi teemme työtämme. Hienon ja ainutlaatuisen kulttuurimme takia.

Sari Valkonen
Museonjohtaja

Kulttuuriympäristötyö muutosten myrskyssä | Kulturbirasbarggus boahtimin stuorra nuppástusat

Olemme olleet Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivillä Kuopiossa kuulemassa alueellisten kulttuuriympäristötehtävien ajankohtaisista asioista. Kulttuuriympäristöä koskevia isoja ja yhtäaikaisia muutoksia on nyt tapahtumassa paljon.

Museoviraston supistettuja resursseja supistetaan entisestään. Kulttuuriympäristötyö on alueellistunut viime vuosina, sillä Museovirasto on solminut yhteistyösopimuksia kulttuuriympäristön suojelun osalta museoiden, lähinnä maakuntamuseoiden kanssa.

Saamelaismuseo on valtakunnallinen erikoismuseo. Se ja Museovirasto solmivat yhteistyösopimuksen saamelaisalueen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta tammikuussa vuonna 2011. Maiseman ja rakennusperinnön suojelun osalta vastaava sopimus Museoviraston kanssa solmittiin vuoden 2016 maaliskuussa. Saamelaismuseo vastaa nyt kokonaisuudessaan saamelaisalueen kulttuuriympäristön suojelun viranomaistyöstä. Saamelaismuseo on ainoa erikoismuseo, jolla on kulttuuriympäristöviranomaistehtävä.

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa. Norminpurkutalkoiden seurauksena ELY-keskusten rooli on muuttunut lupaviranomaisista ohjaaviksi ja konsultoiviksi tahoiksi. Jo viime vuonna poikkeamislupien käsittely siirtyi ELY-keskuksilta kunnille. ELY-keskukset hallinnoivat maakuntien rakennusperinnön hoidon avustuksia, joita yksityiset henkilöt ja yhdistykset voivat hakea vuosittain. Lisäksi ELY-keskukset antavat rakennusperinnön hoidon neuvontaa.

Niin, näin siis siihen saakka, kunnes ELY-keskukset maakuntauudistuksen myötä lakkaavat. Niiden sijaan maakunnat tulevat vastaamaan kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitetusta rahoituksesta ja korjausneuvonnasta. Kukin maakunta saa itse päättää, miten se suhtautuu rakennusperinnön vaalimiseen, eli jakaako se rakennusperinnön hoidon avustuksia vai ei. Jo nämä muutokset saavat miettimään, toteutuuko tasavertaisuus eri puolella Suomea.

sdr
Rakennusperinnön hoito vaatii rahaa, pelkkä arvostus ei auta. | Huksenárbevieru dikšun dárbbaša ruđa, ii beare čappa sániid. Kuva: | Govva: Päivi Magga, Sámemusea Siida

Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan museopoliittisen ohjelmatyön ja kulttuurirahoitusjärjestelmän uudistusta, ja näiden myötä museolakiakin ollaan vastaavasti uudistamassa. Kaikkien yhtäaikaisten isojen muutosten kokonaisvaikutusta kulttuuriympäristöjen suojelutyöhön ei taida tietää vielä kukaan. Toivottavasti Lapin ja erityisesti saamelaisten omaleimaista rakennusperintöä arvostetaan myös taloudellisen tuen muodossa ja vasta vakiintunut saamelaisalueen kulttuuriympäristötyö jatkuu tulevaisuudessakin.

Inarissa 28.2.2017

Päivi Magga, tutkija, Saamelaismuseo Siida

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

____

Dán čállosa letne čállán go bođiime kulturbirrasa suodjaleapmái guoski dáhpáhusas Kuopios. Letne leamaš gullamin áigeguovdilis ságaid kulturbirasbarggus. Dál leat dáhpáhuvvamin hui ollu áššit, mat laktásit kulturbirasbargui.

Musealágádusa resurssaid geahpedit ain ovddežis. Maŋimuš jagiid áigge kulturbirasbargu lea sirdojuvvon guovlludássái ja Musealágádus lea kulturbirrasa suodjaleami oasil soahpan ovttasbarggus museaiguin, lagamusat eanangottemuseaiguin.

Sámemusea lea riikkadási spesiálamusea. Sámemusea ja Musealágádus sohpe ovttasbarggus sámeguovllu arkeologalaš kulturárbbi suodjaleamis ođđajagimánus 2011. Eanadagaid ja huksenárbbi suodjaleami oasil seammalágan soahpamuš dahkkojuvvui njukčamánus 2016. Sámemusea vástida dál sámeguovllu kulturbirrasa suodjaleami eiseváldebarggus. Sámemusea lea áidna spesiálamusea, mas lea kulturbiraseiseváldebargu.

Riikkadási guovlogeavahanulbmiliid ja Eanangeavahan- ja huksenlága leat maid  nuppástuhttimin. Dálá ráđđehusa ulbmilin lea leamaš geahpedit byrokratiija. Danin EJB-guovddážiid rolla lea nuppástuvvan eiseválddis stivrejeaddjin ja rávvejeaddjin. Juo diibmá sirdásii spiehkastatlobiid gieđahallan EJB-guovddážiin gielddaide. EJB-guovddážat dikšot eanangottis doarjjaruđaid, maid priváhtaolbmot ja searvvit sáhttet ohcat jahkásaččat. Dasa lassin dat maid rávvejit huksenárbái laktáseaddji áššiin.

Nu lea nu guhká go EJB-guovddážat doibmet. Daid goittot áigot heaittihit eanangoddeođasmahttimis. Eanangottit bohtet boahtte áiggis vástidit kulturbirrasiid dikšumiid dárkkuhuvvon ruhtadeamis ja huksenrávvemis. Guđege eanangoddi oažžu ieš mearridit, makkár árvvu dat addá huksenárbbi gáhttemii, nappo juohkágo dat huksenárbbi dikšumii doarjjaruđaid vai ii. Juo dát nuppástusat bidjet smiehttat, ollašuvvágo mis sierra guovlluin Suomas ovttaveardásašvuohta.

Seamma áigge oahpahus- ja kulturministeriijas válmmaštallet museapolitihkalaš prográmmabarggu ja kulturruhtadeami ođasmahttima, ja daid olis ođasmahttet maid musealága. Buot stuorra ja seamma áigái dáhpáhuvvan nuppástusaid ollislaš váikkuhusa kulturbirasbargui ii dáidde diehtit giige. Sávvamis Lappi ja eandaliige Sámi hui earenoamáš huksenárbbi adnet árvvus ja juolludit bargui ruđa. Sávvamis maid easkka álggahuvvon sámi guovllu kulturbirasbargu joatkašuvvá boahttevuođasge.

Anáris 28.2.2017

Päivi Magga, dutki, Sámemusea Siida

Eija Ojanlatva, arkeologa, Sámemusea Siida

 

 

 

Buori Sámi álbmotbeaivvi! Hyvää kansallispäivää!

Guovvamánu 6. beaivve jagis 1917 álggahedje Davviriikkaid sápmelaččat ovttasbargguset badjel riikkarájáid ja dát beaivi leage válljejuvvon Sámiid álbmotbeaivin. Beaivi lea merkejuvvon Suomas almmenáhkkái jagis 2004 ja dat lea virggálaš levgenbeaivi.

 

Čuohtejagi dassái bovdii máttasápmelaš Elsa Laula Renberg sápmelaččaid Troandimii čoahkkimii. Mannán vahkuloahpas Anáris Skábmagovat-festiválain oinniimet dokumeantafilmma sus. Elsa Laula Renberg lei nana sámenisu, guhte ovddidii sámiid áššiid olles váimmustis.  Son maid buvttii dan ovdán, ahte áidna vuohki, mo sápmelaččaid bastet oažžut áššiideaset ovddos guvlui lea dat, ahte sápmelaččat álget ieža dikšut áššiideaset.

Mii dáppe Sámemusea Siiddas sáhtit dadjat, ahte ná duođaige lea! Sápmelaččat leat ieža vuođđudan sámemusea go sii leat oaidnán dehálažžan  kulturárbbiset seailluheami ja vurkema maŋisbohttiide. Dán barggu mii joatkit Siiddas.

Álbmotbeaivve sámi kultuvrra oidno Siiddas ja Anáris máŋgga hámis. Girkosiidda álbmotbeaivvi ávvodoalut leat plánejuvvon gili doibmiid ovttasbargun. Ovttasbarggus lea ainge stuorra fápmu! Siiddasge lea prográmma iđidis gitta eahkedii. Álbmotbeaivvi mii ávvudit rabas uvssaiguin. Álbmotbeaivvi lassin mii ávvudit maid Suoma iehčanasvuođa ávvojagi! Maiddái Suoma presideanta ja rovvá Jenni Haukio oassálastet álbmotbeaivvi prográmmii Anáris.

Illudeatnot!

Buori sámi álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Sari Valkonen

Áibmejot’ Jovnná  Ánná Sari

Museahoavda

____

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Kuudes päivä helmikuuta 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön ja tämä päivä on valittu saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on merkattu Suomessa almanakkaan 2004 ja ja se on liputuspäivä.

Sata vuotta sitten Trondheimin kokouksen koollekutsuja oli eteläsaamelainen Elsa Laula Renberg. Viime viikonloppuna Inarin Skábmagovat-festivaaleilla näimme  dokumenttielokuvan Elsa Laulasta. Hän oli päämäärätietoinen ja voimakas saamelaisnainen, joka ajoi saamelaisten asioita. Hänen sanomansa oli mm. että ainoa keino, että saamelaiset saavat olojaan paremmaksi on se, että saamelaiset itse alkavat hoitaa omia asioitaan.

Saamelaismuseo Siidassa voimme todeta, että näin on! Saamelaismuseo on saamelaisten itsensä perustama museo. Saamelaiset ovat itse nähneet oman kulttuuriperintönsä säilymisen ja tallentamisen jälkipolville tärkeänä. Tätä Elsa  tehtävää jatkamme Siidassa. Jatkamme Elsa Laulan ja meitä aikaisempien sukupolvien viitoittamalla tiellä.

Kansallispäivänä Siidassa ja Inarissa saamelaisen kulttuurin kirjo näyttäytyy monelle tavoin. Kirkonkylän kansallispäivän juhlaohjelma on laadittu yhteistyössä kylän organisaatioiden kanssa. Yhteistyö on edelleenkin voimaa! Siidassa ohjelmaa on aamusta iltaan saakka. Päivää vietämme myös avoimin ovin, mutta erityisesti olemme halunneet huomioida lapsia ja nuoria järjestämällä heille oman kutsuvierastilaisuuden Siidassa osana SuomiSápmi 100+100+ -tapahtumaa. Kansallispäivän lisäksi vietämme samalla Suomen itsenäisyyden juhlavuotta! Myös Tasavallan presidentti ja rouva Jenni Haukio osallistuvat päivän ohjelmaan Inarissa.

Iloitsemme! Iloista päivää!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámi álbmotbeaivvi

Pyeri säämi aalmugpeeivi!  Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Sari Valkonen

Museonjohtaja

Tässä on linkki Saamelaiskäräjien sivuille,  jossa on paljon asiaa kansallispäivästä:

http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1317&Itemid=39

Linkki Siidan tapahtumakalenteriin:

http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/suomispmi-100-100-2013-tapahtuma-siidassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Skábmagovat ealáskahttet Siidda ja olles Anára | Kaamoksen kuvat tuovat valoa ja eloa Inariin

SkabmagovatDay3_26.jpg
Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta. Govva: Skábmagovat

Čuovggaid libardeapmi ja skádja gullo Sámemusea Siidda olgomuseas Anáris. Doppe leat olles fárttain ráhkkaneamen Skábmagovat -eamiálbmogiid filbmafestiválii. Muohtahuksenjoavku sirddaša muohtafoarpmaid ja mašiidna goaivu muohttaga daid sisa. Ii mana guhkkáge go olgomuseai lea ceagganan muohttagis ráhkaduvvon šearbma ja ealligovvateáhter, Guovssahasteáhter.

Geahča dán liŋkka bokte video muohtateáhtera huksemis.

Guovssahasteáhter lea ožžon namas das go guovssahasat libardit almmis seamma áiggi go filmmat jorret šearpmas. Guovssahasteáhter lea Skábmagovaid earenoamášvuohta ja okta dan golmma báikkis, gos Anáris čájehit ealligovaid ođđajagimánu maŋimuš vahkuloahpas. Muohtateáhter lea olgomuseas. Juo muohtateáhterii mannan lea muosáhus, dasgo dohko galgá vázzit sevdnjes ginttalbálgá, mannat boares sámi šillju čađa ja go joavddát teáhterii, de muohttagis dahkkojuvvon vilgesšearpmas šealgájit muohtačalmmit dego diamánttat. Dákkár sajis filmmaid geahččan lea vásáhus, man olmmoš ii vajálduhte álkit.

Dál lea juo 19. geardi go Skábmagovat buktá čuovgga ja eallima Anára girkosiidii. Dán jagáš Skábmagovaid guovddážis leat sámiid filmmaid lassin maoriid filmmat. Fállun leat  sámiid ja maoriid njunušfilbmadahkkiid buoremus bihtát, dego Oscar-evttohasfilmmat Two Cars, One Night  ja Ofelaš.  Dahje maŋimuš áiggiid beaggán ja bálkkašuvvon Mannu mieʹcc Kaiʹssi. 

Skábmagovat ovttastit olbmuid ja álbmogiid. Dáhpáhus čohkke oktii olbmuid dáppe Anára girkosiiddas, lagaš guovlluin Sámis ja iešalddes miehtá máilmmi, dasgo guhkimus mátkkálaččat bohtet nuppi bealde máilmmi, Ođđa Zealánddas. Lea somá gullat ja oaidnit makkár vásáhusat Ođđa Zealándda maorigussiin leat ealligovva- ja filbmabuvttadeamis, dasgo leathan maorit eamiálbmogiid ealligovvabuvttadeami ovdavázzit. Ovdamearkka dihte filbmadahkki ja neavttár Taika Waititi oanehisfilbma Two Cars, One Night lea Oscar-evttohasfilma ja sus leat maid earenoamáš olahusat: guokte Ođđa Zealándda  eanemus gehččojuvvon filmma goassige!

Skábmagovat lea leamaš čađat áiggi hui dehálaš dáhpáhus Sámemusea Siidii. Vuosttás jagiid filmmaid čájehedjege dušše Siidda auditoriijas ja Guovssahasteáhteris. Velge Skábmagovat lea min stuorimus dáhpáhus olles jagis. Dán jagi Sámemusea Siida lea bidjat earenoamážit fámuid dasa, ahte dáhpáhus oidno ja dihtto Siiddas. Lean bargan Skábmagovat-festiválain Siidda oktavuođaolmmožin ja mu bargu leamaš gulahallat festiválaorganisašuvnna ja Siidda gaskkas. Mii leat bargan dan ovdii, ahte oažžut Siidii dakkár filbmačájáhusaid, mat dorjot musea vuođđobarggu ja addet dieđu sápmelaččain ja eará eamiálbmogiin.

Muohtateáhter lea dál válmmaš ja mii dáppe Siiddas vuordit mášoheapmin, ahte festiválat álget. Mii sávvat buohkaid bures boahtin Anárii, Siidii ja Skábmagovaide!

Skábmagovat ordnejuvvojit 26.1.- 29.1.2017 Anáris. 

Maiju Saijets

Skábmagovat oktavuođaolmmoš

Sámemusea Siida

____

dsc_1374
Pari viikkoa ennen festivaalia rakennetaan Revontuliteatteri. Kuva: Maiju Saijets, Saamelaismuseo Siida. 

Valojen välkettä ja koneiden ääniä kuluu Saamelaismuseo Siidan ulkomuseolta. Lumirakentajat ovat täydessä touhussa rakentamassa lumiteatteria Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvajuhliin.  Lumirakentajat siirtelevät suuria lumimuotteja ja kaivinkoneen kuljettaja täyttää ne lumella. Hetkessä lumiteatteriin on syntynyt valkokangas ja katsomo.

Katso tästä video lumiteatterin rakentamisesta.

Lumiteatteri on saanut nimensä revontulten mukaan, sillä elokuvanäytösten aikana katsoja voi kokea elokuvanautinnon lisäksi myös taivaalla loimuavat revontulet. Saamelaismuseon ulkomuseossa sijaitseva Revontuliteatteri on Skábmagovat-festivaalin erikoisuus. Jo Revontuliteatteriin saapuminen on elämys; teatteriin kävellään hämärää kynttiläpolkua, matkan varrella ohitetaan vanha saamelainen pihapiiri ja lopulta katsoja saapuu teatteriin, jonka luminen valkokangas kimaltelee kuin siihen olisi istutettu tuhansia timantteja. Tällaisessa paikassa elokuvan katsominen on kokemus, joka jää mieliin.

Skábmagovat tuo valoa ja elämää Inarin kirkonkylään jo 19. kerran. Tänä vuonna festivaalin keskiössä ovat saamelaiselokuvien lisäksi maorit. Tarjolla on saamelais- ja maorielokuvien parhaita paloja, kuten Oscar-ehdokasfilmit Two Cars, One Night ja Ofelaš tai uudempaa saamelaiselotuotantoa kuten esimerkiksi Katja Gauriloffin palkittu Kuun metsän Kaisa.  

Skábmagovat yhdistää ihmisiä ja kansoja. Tapahtuma kerää väkeä Inarin kirkonkylältä, lähialueilta ja ympäri maailmaa, sillä kaukaisimmat vieraat tulevat tänä vuonna Uudesta Seelannista. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä, millaisia kokemuksia maorivieraillamme on elokuva- ja tv-tuotannosta, sillä ovathan he alkuperäiskansojen elokuvatuotannossa edelläkävijöitä. Esimerkiksi ohjaaja ja näyttelijä Taika Waititin lyhytelokuva Two Cars, One Night on Oscar-ehdokas vuodelta 2005. Waititi pitää hallussaan myös toista merkittävää merkkipaalua alkuperäiskansakontekstissa, hän on ohjannut kaksi eniten katsottua elokuvaa Uudessa Seelannissa!

two-cars-one-night
Taika Waititin Two Cars, One Night on yksi Skábmagovat-festivaalien helmistä.

Kaamoksen kuvat tai Skábmagovat on ollut aina tärkeä tapahtuma Saamelaismuseo Siidalle. Festivaalin alkuvuosina elokuvia näytettiin vain Siidan auditoriossa ja Revontuliteatterissa. Vieläkin Skábmagovat on meidän suurin vuosittainen tapahtumamme. Tänä vuonna saamelaismuseo on panostanut siihen, että tapahtuma näkyy Siidassa. Olen Siidan festivaaliyhteyshenkilönä sukkuloinut museon ja  festivaaliorganisaation välillä vieden tietoa molempiin suuntiin ja olemalla mahdollisimman paljon mukana järjestelyissä. Olemme myös yrittäneet saada Siidaan sellaisia elokuvanäytöksiä, jotka tukevat museon perustehtävää ja antavat tietoa saamelaisista ja muista alkuperäiskansoista.

Lumiteatteri on nyt valmis ja me täällä Siidassa odotetaan jo malttamattomana festivaalien alkua. Toivotamme kaikki tervetulleeksi Inariin, Siidaan ja Skábmagovat-festivaaleille!

Skábmagovat-festivaali järjestetään 26.-29.1.2017.

Maiju Saijets

Skábmagovat yhteyshenkilö

Saamelaismuseo Siida

 

 

 

 

 

Siidda vuođđačájáhusa dutkame | Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Dihtetgo, ahte Sámemusea Siiddas lea fállan gehččiide badjel 90 sierra čájáhusa? Leatgo fuomášan, ahte buot čájáhusain lea leamaš teaksta maid sámegillii ja vuosttaš čájáhus anárašgillii lei jo jagis 1999? Ále fuola, eat miige muitán, muhto dál leat álgán čielggadit.

Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža áidnalunddot oktasašfitnu, Siidda vuođđočájáhusa rahpandoalut ledje 1. beaivvi njukčamánus jagis 1998. Dan rájes čájáhusa leat fitnan geahččame badjel 940 000 olbmo. Diibmá faskiimet ođđa olahusa gallededdjiid mearis. Dáid loguid vuođul Siida lea deháleamos ovttat sadji Suomas, gos muitalit sámi kultuvrras.

Álgen skábmamánus bargui Lappi universitehta fidnui ”Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga representašuvnnat ja sámi kultuvra Sámemusea Siiddas”. Suoma Akademiija ruhtadan fitnu vuođđoulbmilin lea čielggadit ja gárget Sámemusea Siidda čájáhuspolitihka ja hutkat vugiid movt sámi searvvuš sáhttá searvat čájáhusbargui. Mu bargun prošeavttas lea dutkat makkár čájáhusat Sámemusea Siiddas leat leamaš, movt musea ovdanbuktá sámi kultuvrra ja movt dan galggašii ovdanbuktit.

Siidan perusnŠyttely: pŠŠnŠyttely
Siidda vuođđočájáhus jagis 1998. Leago mihkkige nuppástuvvan? | Siidan perusnäyttely vuonna 1998. Onko mikään muuttunut?

Boahtte jagi leat vássán 20 jagi Siidda vuođđočájáhusa rahpamis. Fargga livččii áigi ođastusaide. Muhto ovdal go gurregoahtit vitriinnaid ja njeaidit čájáhusseinniid, ferte guorahallat dálá čájáhusa. Čájáhus lea lihkostuvvan bures, dat ii velge oru boaresáigásaš, ja dan ráhkadus, luonddu ja kultuvrra ovdabuktin báldalága, oažžu čájáhusgussiin ain rámi.

Go čájáhusa ceggejedje 1990-logus, áiggit ja sámiid dilit Suomas ledje nuppelágánat go dál. Otná geahččančiegas sáhttá čájáhusa maid cuiggodit. Gos leat sámi nissonat? Muitalago čájáhus beare ollu sámiid vássán áiggis ja vajáldahttá otnáža? Livččiigo dál vejolaš loktet oidnosii losses fáttáid, Lappi soađi, kolonialismma ja internáhtaid? Ja garraseamos gažaldat: gullogo čájáhusas sámiid jietna, dovdugo sámi vuohki, maid čájáhus addá sámiide?

Mii fertet ovttas ságastallat ja hutkat movt mii háliidit muitalit sámi kultuvrra birra. Giđa mielde áiggun jearahallat sámi joavkkuid, čohkket oainnuid ja geavahit daid ávkin čájáhusa ođasmahttimis. Hás donge searvvat mielde!

Luobbal-Sámmol-Aimo Áile

nuorat dutki, Lappi universitehta


Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Tiesitkö, että Saamelaismuseo Siida on tarjonnut vuodesta 1998 lähtien kävijöille yli 90 erilaista näyttelyä? Oletko huomannut, että kaikkien näyttelyiden tekstit ovat olleet myös saameksi ja ensimmäinen inarinsaamenkielinen näyttely oli jo vuonna 1999? Äläpä huoli, emme mekään muistaneet, mutta nyt olemme aloittaneet selvitystyön.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen ainutlaatuisen yhteishankkeen, Siidan perusnäyttelyn avajaiset pidettiin 1. 4.1998. Sen jälkeen näyttelyn on nähnyt yli 940 000 ihmistä. Viime vuonna saavutettiin uusi kävijäennätys. Näiden lukujen perusteella Siida on merkittävin yksittäinen kohde, jossa esitellään saamelaisten kulttuuria.

Aloitin marraskuussa Lapin yliopiston hankkeessa “Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo. Alkuperäiskansan representaatiot ja saamelaiskulttuuri Saamelaismuseo Siidassa”. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen päätavoitteena on selvittää ja kehittää Saamelaismuseo Siidan näyttelypolitiikkaa ja luoda tapoja miten saamelaisyhteisö voisi osallistua näyttelytyöhön. Minun osani hankkeessa on tutkia millaisia näyttelyitä Saamelaismuseo Siidassa on ollut, miten museossa esitetään saamelaiskulttuuria ja miten sitä tulisi esittää.

wp_20170105_006
Leago Siidda čájáhusa ođđa áiggi oassi jo muitalus vássanáiggis? | Onko Siidan nykyajan kuvaus jo menneisyyttä?

Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta Siidan perusnäyttelyn avaamisesta. Kohta olisi aika uudistua. Mutta ennen kuin tyhjennämme vitriinit ja kaadamme seinät, tulee tutkistella nykyistä näyttelyä. Näyttely on onnistunut, se on kestänyt aikaa hyvin ja sen rakenne, luonnon ja kulttuurin vuoropuhelu, saa kävijöiltä yhä kiitosta.

Kun näyttelyä luotiin 1990-luvulla, olivat ajat ja saamelaisten tilanne Suomessa toisenlaiset. Nykyhetken näkökulmasta näyttelyssä on myös puutteita. Missä ovat saamelaiset naiset? Kertooko näyttely liikaa saamelaisten menneisyydestä ja unohtaako se nykypäivän? Olisiko nyt mahdollista nostaa esiin kertomuksia kipeistä aiheista, kuten Lapin sodasta, kolonialismista tai asuntolakouluista? Ja vahvimpana: kuuluuko näyttelyssä saamelainen ääni, tuoko se esiin saamelaista tapaa toimia? Mitä näyttely antaa saamelaisille?

Meidän tulee yhdessä luoda tapoja kertoa saamelaisuudesta. Kevään aikana tulen haastattelemaan eri saamelaisryhmiä, keräämään näkemyksiä Siidan perusnäyttelystä ja käyttämään niitä apuna näyttelyn uudistamisessa. Lähdethän sinäkin mukaan!

Áile Aikio,

nuorempi tutkija, Lapin yliopisto

Juovladearvvuođat! | Joulutervehdys!

Loahppajagi lávejit guorahallat vássán jagi ja smiehttat mii lea ovddabealde. Sáhttá dadjat oanehaččat, ahte Siiddas lea leamaš hirbmat buorre jahki! Mii leat ožžon olu áigái, ja olu áššit leat dáhpáhuvvan. – Giitosaš Siidda hui buriide bargiide, áššehasaide, ustibiidda ja buot čanusjoavkkuide. Dál lea buorre áigi ávvudišgoahtit juovllaid ja álggahit ođđa jagi. Juovlaáigi lea davvin dehálaš dasgo dat botke skábmaáiggi ja beaivi guhkkugoahtá fas.

Sámi juovllat, dego ovddešáiggi juovllat muđuige, ledje dálá mihtuid mielde vuollegis doalut. Galhan áššit ordnejuvvojedje, olbmot vižže muoraid, gurpo čáziid stohpui, čorgejedje, čohko vuovttaid ja stellejedje borramušaid, muhto ii lean nu garra hušša go dál. Borramuš lei dan veardde, ahte herskuid smáhkka bázii millii, dállu sáhtii leat čiŋahuvvon ja skeaŋkkat ledje justa muttágit. Mo juos mii gáhttešeimmet maid boares vieruid ja anašeimme fas ovddešáiggiid  vuollegis juovllaid árvvus?

Hás mii njiedjalit juovllaid áigái ja váldit gulul dán jagi seavdnjadamos áiggi, eatge doama duššiid. Barggut, bloggat, vuorkkát, čoakkáldagat seilot gal boahttevaš bargobeivviide. Hás mii baicce stajidit čáppa sániid earáide ja ovttastallat.

Ja ođđabeaivveija gánniha geahččat albmái. Juos almmis leat ollu násttit, de šaddá buorre luomejahki! Juos násttit šearrájit hui šearradin, de šaddá liegga geassi.

Earenoamáš buorit juovllat ja lihkolaš ođđa jagi buohkaide!

Sari
ÁIbmejot´ Jovnná Ánná Sari
Museahoavda


 

Saamelaismuseo Siida/Rita Berggrenin kokoelma
Saamelaismuseo Siida/Rita Berggrenin kokoelma

Loppuvuonna on tapana arvioida mennyttä ja pohtia tulevaa.  Lyhyesti sanottuna Siidassa on hieno vuosi takana! Paljon on saatu aikaiseksi, paljon on tapahtunut. -Kiitokset Siidan huippuhenkilökunnalle, asiakkaille, ystäville ja kaikille sidosryhmille. Tästä on hyvä alkaa laskeutua joulun pyhiin, siirtyä uuteen vuoteen.  Jouluaika on pohjoisessa merkittävää aikaa, se katkaisee kaamoksen ja päivä alkaa pidetä.

Saamelainen joulu, kuten entisajan joulu yleensä, on ollut nykymittapuun mukaan vaatimaton juhla. Toki kaikki oli laitettu valmiiksi, puut tehty, vedet kannettu, pirtti siivottu, tukat kammattu, ruoka katettu. Kaikkea oli kuitenkin kohtuullisesti. Ruokaa sen verran, että mauista ehtii nauttia, koristeita maltillisesti, jos ollenkaan ja lahjoja sopivasti. Jospa olisimme perinteen vaalijoita myös tässä asiassa. Nostaisimme vanhanajan vaatimattoman jouluperinteen kunniaan!

Laskeudutaan hiljalleen joulun aikaan, kääriydytään siniseen hämärään. Vältetään turhia askelia, tarpeettomia toimia. Työt, blogit, arkistot, kokoelmat säilyvät tuleviin työpäiviin. Tuhlaillaan kauniita sanoja, ollaan olemassa toisillemme.

Ja uudenvuoden yönä kannattaa katsoa taivaalle. Jos on tähtitaivas, tulee paljon hilloja!

Jos taas tähdet loistavat erityisen kirkkaasti, tiedossa oli lämmin kesä.

Ihastuttavaa joulun aikaa kaikille ja onnellista uutta vuotta!

Sari Valkonen
Museonjohtaja