Sevettijärvi on ihana paikka asua ja olla ja olen onnellinen, että muutimme tänne, kun olin pieni. Luonnon keskellä saa olla rauhassa ja se on ainakin minulle tärkeä asia. Jotkut varmasti sanoisivat, että täällä ei voi harrastaa ja eihän täällä paljon ohjattua harrastustoimintaa ole, mutta itse harrastan juoksemista ja jokin aika sitten meillä vielä oli hevonen eli siis myös ratsastusta. Jos kuvittelisin itseni kaupunkiympäristöön, en tiedä mitä siellä sitten oikein harrastaisin ja tuntuu etten kauheasti sen tapaisia harrastuksia kaipaakaan.
Kaverit ovat sitten ihan oma juttunsa, koska niitä täällä on aika vähän. Toisaalta sehän on hyvä asia, koska sitten pystyy helpommin tutustumaan ihan kaikenikäiseen porukkaan. On minulla siis muutamia oman ikäisiäkin kavereita, mutta suurin osa on vähän vanhempia. Osa asuu myös vähän kauempana, että yhteydenpito tapahtuu sitten enimmäkseen viestien kautta. Melkein siitä asti, kun tänne muutetiin niin meille on syntynyt tänne oma tiivis kaveriporukka ja aina olemme kaikkea yhdessä puuhanneet ja kokeneet.
Minulla on aina ollut halu lähteä maailmalle ja matkustamaan. Se on ehkä ainut asia mikä on pysynyt samana kaikki nämä vuodet ja toivon, että koko elämän. Omasta mielestäni se on hyvä asia, jos on kiinnostusta tutkia ja nähdä uusia paikkoja ja oppia uusista kulttuureista ja tavoista. Yksi unelmani on kyllä ehdottomasti ulkomailla asuminen.
Täytin keväällä 15 vuotta ja yksi vuosi vielä jäljellä täällä Sevettijärvellä. Olen jo aika pitkään odottanut, että pääsisin muuttamaan omilleni uuteen paikkaan, tällä hetkellä näyttäisi suunta olevan kohti Etelä-Suomea. Siskoni on minua vuotta vanhempi ja hän lähtee syksyllä lukioon pääkaupunkiseudulle. Viimeinen vuosi tuntuu samaan aikaan turhauttavalta, mutta toisaalta helpottavalta, ettei lähtö ole ihan vielä. Samalla olen innoissani, että voin alkaa laskea jo kuukausia lähtöön.
Olen ollut tänä kesänä töissä Kolttien Perinnetalolla. Työtehtäviini kuuluu lähinnä esitellä viereistä ortodoksikirkkoa matkailijoille. Aamuisin asettelen Juurikaiku ääni-
installaation tarinoita kertovat kaiuttimet paikoilleen linnunpönttöihin ja onttoihin puunrunkoihin. Yksi hyvä puoli tässä kesätyössä on, että pääsee juttelemaan asiakkaiden kanssa englantia, kun täällä ei muuten kauheasti siitä pääse puhumaan.
Sevettijärveläinen nuori
____
Čeʹvetjäuʹrr lij šiõttlõs päiʹǩǩ jeälsted da åårrad da leäm leklvaž, što siiʹrdim tiiʹǩ, ǥu leʹjjem uʹcc. Luâđ kõõskâst vuäǯǯ leeʹd rääuhast da tõt lij kuuitâǥ muʹnne vääšnai äʹšš. Måtam ama säärnče, što tääiʹben ij vueiʹt staarjõõttâd da ij-han tääiʹben leäkku jiânnai ohjjuum staarjõõttituåimmjummuš, leša jiõčč staarjõõđam urččmõõžž da siõmmna ääiʹj ouddlest meeʹst veâl leäi heävaš, koin mon še racstem. Jõs juurdčim jijjan gååradpirrsa, jiõm tieʹđ mâiʹd toʹben tâʹl staarjõõđčim da tåbddai što jiõm åʹddren tõn nallšem staarjõõzzid teänab kaiʹbbe.
Taaurõõžž liâ aivv jiiʹjjes äʹšš, ǥu tõk tääiʹben liâ sämmai siõmmna. Nuuʹbb nalla tõt teʹbe lij šiõǥǥ äʹšš, ǥu tâʹl vuäitt hiâlpben tobdstõõttâd sämmai jueʹǩǩekksai oummivuiʹm. Liâ muʹst še muäʹdd jiijjan ekksa taaurõõžž, leša jäänmõsân liâ muu puärrsab. Måtam jeälste siõmmna kuuʹǩǩ beäʹlnn, tõn diõtt õhttvuõđâânnmõš šâdd jäänmõsân neʹttsaǥstõõleeʹl. Sõrgg tõn rääʹjest, ǥu siiʹrdim tiiʹǩ miʹjjid lij šõddâm tiiʹǩ jiiʹjjen õhtts až taaurõš joukk da pâi leäʹp puk tuejjääm da ǩiõččlâsttam õõutsââʹjest.
Muʹst lij pâi leämma haall vueʹlǧǧed maailma da jååʹtted. Tõt lij možât õhtt äʹšš kåått lij põõššâm seämma nalla puk täi eeʹjji pirr da tuäivam, što pââšš ââʹǩǩpââi jieʹllem. Jiijjan miõlâst tõt lij šiõǥǥ äʹšš, jõs lij miõll ǩiõssmõš tuʹtǩǩeed da vueiʹnned ođđ paaiʹǩid da mättjed ođđ kulttuuri pirr da jieʹllem naalid. Õhtt niõǥǥõs muʹst lij aainâs ålggjânnmin jeälstummuš.
Tieuʹddem ǩeâđđa 15 eeʹǩǩed da õhtt eeʹǩǩ lij veâl åårramnalla tääiʹben Čeʹvetjääuʹrest. Leäm juʹn kuuʹǩǩ vuârddam, što piâzzčim seʹrdded jičinan jeälsted ođđ päikka, âânn kuâsttai što vueʹlǧǧed õlgg Saujj-Lääddjannma. Vuäbbam lij eeʹjj puärrsab da son vuâlgg čâhčča lookkjiškoouʹle vueiʹvvgååradvoudda. Mââimõs eeʹǩǩ tåbddai seämma ääiʹj tuʹššen, leša nuuʹbb nalla še hiâlppân, što vuâlggmõš iʹlla veâl. Seämma ääiʹj leäm älšmâttum, što vuäitam äʹlǧǧed laʹsǩǩeed juʹn määnpõõʹjid kuäʹss vuâlǥam.
Leäm leämma tän ǩieʹss tuâjast Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrtâst. Muu tuõjju kooll ââldmõsân čuäʹjtõõllâd paaldâst åårrai ortodoks ceerkav mäʹtǩǩ oummid. Juõʹǩǩ tueʹlää šiõttʼtõõlam Vueʹddesšäigg – jiõnninstallaatia mainnsid mainste šäiʹǧǧem-mašinaid čueʹđj vuudi da kuâras viirrâm muõri sizz. Õhtt šiõǥǥ pieʹll täʹst ǩieʹsstuâjast lij, što peäss mainsted ääʹššlaivuiʹm eŋglõsǩiõʹlle, ǥu tääiʹben ij jiânnai piâzz tõn mainsted.
Čeʹvetjäurrlaž nuõrr
Saamelaismuseo Siidan blogi 