Asiakaspalvelun monet puolet | Áššehasbálvaleami máŋggat bealit

Siidan asiakaspalvelija pääsee pohtimaan kummallisiakin kysymyksiä. Tavallisimpina työpäivinä autamme asiakkaita löytämään tiensä näyttelyihin, sopivan myyntiartikkelin luo tai ehkä jopa johonkin kylän ravintoloista.

Ei ole myöskään tavatonta, että meiltä pyydetään lyhyitä käännöksiä tai kielitieteellistä pohdiskelua; Tuleeko sana “Kemi” jostain saamenkielisestä sanasta? Onko Hyljelahdessa ollut joskus hylkeitä? Ristisanatehtävien ratkojat saattavat myös toisinaan tiedustella ratkaisua kinkkiseen vihjeeseen. Mikäs se Inarin tunnetuin paasi nyt taas olikaan?

Pyrimme tietysti löytämään vastaukset, tai ainakin ohjaamaan kysyjän oikeaan suuntaan. Ei ole vaikeaa neuvoa, mistä voisi ostaa puolukkahilloa tai -likööriä. Ei, me emme järjestä moottoripyöräsafareita. Puiden lempinimiä kysyttäessä käännymme osaavamman kollegan puoleen. Jos taas asiakas tahtoisi tilata netistä jonkin meillä myynnissä olevan tuotteen – meillä kun sitä nettikauppaa ei toistaiseksi ole – saattaIMG-20190423-WA0002a sopivan myyjän löytäminen viedä tovin.

Ihmeellisempiä keskusteluja saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ulkomaalainen asiakas yrittää ymmärtää Nuuskamuikkusen roolia. Että onko hän nyt metsästäjä, paimen vaiko kenties Muumilaakson shamaani? Entä missä ilmansuunnassa se Muumilaakso taas sijaitseekaan, entäs noitarummussa kuvattu esi-isien maailma?

Välillä yhteydenottoja tulee sellaisilta tahoilta, että suorastaan ihmetyttää, mitä kautta he ovat päätyneet ottamaan yhteyttä juuri meihin. Yksi viimeisimpiä oli espanjankielinen viesti, jossa kysyttiin suomenkielistä sanaa lampaiden syysmuutolle Etelä-Suomessa. Syysmuutto tai siirtopaimentolaisuus, sanalle “trashumancia” ei tuntunut löytyvän yksiselitteistä käännöstä. Eikä ainakaan lampaiden (oveja) kohdalla. Pohdin aikani, olisiko kyseessä kirjoitusvirhe, ja kyse olisi sittenkin mehiläisistä (abeja) tai ehkä linnuista (ave)? Luovutin. Myöhemmin kysyjä kertoi, että virhe olikin maa: kysymyksen piti koskea Islantia eikä Suomea. Mysteeriksi jäi, miksi Etelä-Suomen lampaisiin liittyvä kysymys lähetettiin meille. Varsinkin, kun paria viikkoa myöhemmin toinen espanjalainen kysyi meiltä tismalleen samaa asiaa. Tällä kertaa osasin kertoa, mistä oikeaa vastausta kannattaa hakea.

Aina oppii uutta.

Asiakaspalvelija Ulpu Mattus-Kumpunen

____

Siidda áššehasbálvaleaddji beassá vuodjut muhtimin hui ártegisge gažaldagaide. Dábálaš bargobeivve mii veahkehat áššehasaid gávdnat čájáhusaide, man nu maid oastit dahje kánske rávvet geainnu juobe gili man nu restoráŋŋii.

Muhtimin gii nu bivdá jorgalit oanehis deaIMG-20190423-WA0000vsttaža dahje jearrala muhtin gielladieđalaš ášši; Boahtágo sátni “Kemi” man nu sámegielat sánis? Leatgo Njuorjjoluovttas leamaš goas nu njurjot? Ruossuid rássuid deavdit sáhttet maid muhtimin jearralit rávvagiid man nu váttis gažaldahkii. Miibat dat leige dat Anára beakkánamos stuorra geađgi?

Mii dieđus geahččalat gávdnat vástádusaid, dahje aŋkke rávvet jearri rivttes guvlui. Ii leat váttis rávvet báikái gos sáhttá oastit jokŋameasttu dahje -likora. Ii, mii eat ordne mohtorsihkkelsafáriid. Go boahtá gažaldat muoraid buddestatnamain mii jearralat veahki kollegas, gii diehtá dáin eanet. Jos fas áššehas háliidivččii diŋgot neahta bokte man nu mii lea vuovdimassii min buvddažis – mishan ii leat vel doisttážii neahttagávpi – sáhttá heivvolaš vuovdi gávdnan doalvut vehá áigge.

Sáhka sáhttá jorrat vaikko guđe guvlui, go olgoriikalaš áššehas geahččala áddet Mumrihka rolla. Ahte leago dat dal meahccebivdi, báimman vai Mumenvákki šamána? Naba man almmiguovllus dat Mumenvággi dal dál leige, naba meavrresgáris govvejuvvon máttuid máilbmi?

Muhtimin gažaldagat goaikkehit dakkárge báikkis, ahte ii sáhte eará go imaštallat, ahte mo ipmašiid jearrit leat fuobmán váldit oktavuođa justa midjiide. Dá aiddobáliid bođii gažaldat spánskkagillii ja das jerrui suomagielat namahus sávzzaid čakčajohtimii Mátta-Suomas. Čakčajohtimii dahje “trashumancia” sátnái ii orron gávdnomin vuogas jorgalus. Ii aŋkke sávzzaid (oveja) buohta. Smiehtadit muhtin áigge, ahte livččiigo jearri sehkken ja dárkkuhange uvlluid (abeja) dahje lottiid (ave)? Vuollánin. Maŋŋelabbos jearri muitalii, ahte son lei feilen, riika lei gul sus boastut: gažaldat galggai gul guoskat Islándda iige Suoma. Eahpečielggasin bázii maid dat manin Mátta-Suoma guoski gažaldat sáddejuvvui midjiide. Eandaliige, go moadde vahkku maŋŋelabbos nubbi jearri jearai justa seammá. Dán háve máhtten rávvet gos gánnihivččii ohcat rivttes vástádusa.

Olmmoš oahppá.

Áššehasbálvaleaddji Ulpu Mattus-Kumpunen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s