Kolttasaamelaisten väliaikaisilla asuinsijoilla |Nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsain jeällsõõʹjin

Kesäkuun alkupäivinä lähdimme yhdessä YLE Sápmin koltansaamenkielisen toimittajan Erkki Gauriloffin kanssa tutustumaan Vladimir ”Lati” Feodoroffin opastamana hänen perheensä väliaikaiseen asuinpaikkaan Isolle Arttajärvelle. Asuinpaikka oli ollut käytössä vuosien 1945–1949 välillä, ennen kuin Feodoroffin perheelle osoitettiin uusi asuinpaikka Sevettijärveltä.

Iso Arttajärvi sijaitsee Nangujärven tien varrella, lähellä itärajaa. Jätimme auton tien varteen, mistä suuntasimme kohti järven rantaa. Latilla oli vierähtänyt useampia vuosia viime käynnistä, mutta paikka löytyi nopeasti. Tasaisella aukiolla oli pienen, noin 4×4 m kokoisen, neliskulmaisen ja losoista tehdyn rakennuksen jäännös, jonka nurkassa oli romahtanut piisikiveys. ”Kämppä oli pystyssä vielä 1970-luvulla”, Lati muisteli, ”mutta jotkut porukat olivat sen metsäreissuillaan polttaneet. Tässä pirtin ympärillä oli lisäksi kolme eri aittaa. Niissä nukuttiin kesäisin, kun pirtti kävi ahtaaksi.”

Blogi31.8.2018_1
Lati Feodoroff perheensä pirtin jäännöksen äärellä. | Lääda Feodoroff piârrjes ǩeâmp paaʒʒtõõzz luʹnn.

Kolmen pikkuaitan paikat löytyivätkin Latin muistitiedon perusteella; yhdestä oli jäljellä maatunut, alin hirsikehikko ja toisesta ovenkarmin osa saranoineen. Kolmannesta ei ollut jäljellä mitään rakenteita, mutta paikka erottui hiekkaisena ja osin turpeettomana. Yksikään arkeologi ei olisi voinut sen perusteella päätellä, mitä siinä oli sijainnut. Hirsirakenteiset aitat oli joku myöhemmin siirtänyt alkuperäiseltä paikaltaan muuhun käyttöön.

Blogi31.8.2018_2
Pirtin ympärillä oli sijainnut kolme aittaa. Tämä erottui parhaiten järven rannalla. | Ǩeâmp pirr leʹjje leämmaž kolmm ääiʹt. Tät jeärsmi pueʹrmõsân jäuʹrr-reeddast.

Lähelle pirtin jäännöstä tehtiin tulet ja Erkki kaivoi haastatteluvälineet esille. Aurinko paistoi lämpimästi ja tuntui kuin miesten koltansaamenkielinen tarinointi olisi hiljentänyt koko kuivan kankaan. Kun Feodoroffin perhe oli saapunut Pohjanmaan evakkoreissulta, olivat vanhat asuinsijat ja tokat jääneet uuden rajan taakse. Niinpä kaikki oli jouduttu aloittamaan alusta: oli rakennettu pirtti ja aitat niistä aineksista, mitä saatavilla oli. Saksalaisten vankileireiltäkin oli haettu rakennustarpeita. Onneksi isäntä oli ollut käsistään kätevä ja veistänyt suuren männyn alla ainakin kolme venettä, joilla oli nuotattu ja verkosteltu kalaa pöytään. Yksi perheen lapsistakin oli syntynyt pirtissä.

Blogi31.8.2018_3
Tulistelemassa ja tarinoimassa Ison Arttajärven rannalla. Vasemmalla Erkki Gauriloff, oikealla Lati Feodoroff. | Tollstõõllmen da mušttleʹmmen Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast. Čiʹǯsbeäʹlnn Ääʹrhep Gauriloff, vuäʹljsbeäʹlnn Lääda Feodoroff. 

Aivan rannasta löytyi vielä kiuaskivien kasa, jonka ympärillä oli pienen hirsikehikon jäännös – sauna. Sen läheisessä hongassa oli puolentoistametrin korkeudella kirveellä veistetty, osin umpeutunut rasti. Epäilimme, että se oli asuinsijaa järven rannalta etsineiden Feodoroffin miesten merkintä, jolla tuleva asuinpaikka oli valittu ja osoitettu muille paikan olevan ”varattu”.

Lati muisteli Ison Arttajärven rannalla sijainneen myös Fofanoffin perheen pirtin, jonka lisäksi perheellä oli ollut aitta. Niitä päätettiin vielä yhteistuumin etsiä. Olimme jo palaamassa autolle, kun yhtäkkiä silmiini osuivat kauniisti veistetyt, harmaaksi aijastuneet aitan jalat. Hirsirakenteinen, salvottu aitta ilmeisesti siirretty pois tien varresta. Pirtin paikkaa emme kuitenkaan enää löytäneet – ehkä se oli tuhoutunut metsäautotietä rakennettaessa.

Blogi31.8.2018_4
Fofanoffin perheen asuinpaikasta olivat jäljellä enää aitan jalat. | Fofonooff piârri jeällsââʹjest leʹjje kuâđđjam tåʹlǩ teänab ääiʹt jueʹlj.

Päivä oli kerrassaan antoisa kaikille. Latin arvokkaan muistitiedon avulla Ison Arttajärven asuinpaikan ainutlaatuista historiaa tallentui Erkin nauhuriin, ja sitä kautta se siirtyy syksyllä 2018 Ylen Elävään arkistoon. Paikkaan liittyvää tietoa koordinaatteineen ja kohteen historiaa tallennettiin myös Saamelaismuseolle.

Yle Sápmi lähettää koltansaamenkielisessä ohjelmassaan tänä syksynä sarjan haastatteluita, jotka kertovat väliaikaisista asuinpaikoista. Kesä-heinäkuun aikana vierailimme Erkin kanssa Ison Arttajärven lisäksi muillakin asuinpaikoilla ja haastattelimme niillä asuneita tai paikkojen historiaa tuntevia ihmisiä.

Haastattelut ja tutkimukset liittyvät alkuvuonna 2018 käynnistyneeseen, Saamelaismuseon vetämään monitieteelliseen tutkimushankkeeseen, joka tutkii kolttasaamelaisten väliaikaisen asutuksen aikaa. Mukana hankkeessa ovat myös Yle Sápmi, Kolttakulttuurisäätiö, Oulun Yliopiston Giellagas-instituutin Kolttasaamelainen muistipankki-hanke ja Metsähallituksen Lapin luontopalvelut. Hankkeen tuloksilla juhlistetaan elokuussa 2019 vietettävää asuttamisen 70-vuotisjuhlaa.

 

Arkeologi Eija Ojanlatva

 

_________________________________________________

Ǩieʹssmannu aalǥâst vuõʹljim õõutâst YLE Sápmi nuõrttsääʹmǩiõllsaž tuåimteei Ääʹrhep Gaurilooffin tobdstõõttâd Vladimir ”Lääda” Feodorooff piârri kõskkäiggsaž jälstempäikka Jõnn Aʹrttjäurra, son leäi še vuäʹpsteejen jiijjâs piârri jälstemsâjja. Jälstempäiʹǩǩ leäi leämmaž âânnmõõžžâst eeʹjjin 1945–1949 kõõskâst, ouddâl ǥu Feodoroff piârrja čuäʹjteš ođđ jälstempääiʹǩ Čeʹvetjääuʹrest.

Jõnn Aʹrttjäuʹrr sâjjdâtt Näŋŋjääuʹr čuõkku kuâŋŋsest, ââlda nuõrtiraaj. Kuõʹđim aaut čuõkku kuâŋŋsa, koʹst vuõʹljim jäuʹrr-reedd årra. Lääda ij leämmaž jeällam tääiʹben kuuʹǩǩ ääiʹj seʹst, leša päiʹǩǩ käunn’ji samai sõrgg. Tuõlbâs pääiʹǩest leäi uuʹcces, nuʹt 4×4 m šõõra, nelljtäkkšeeʹm da rännšmam preuʹnnmuõrrluuʹdin rajjum raajõõzz paaʒʒtõs, koon suåppast leʹjje täʹǩǩ-keäʹdǧǧkooska čuäʹǧǧen. ”Ǩeâmpp leäi võl ceäggat 1970-lååǥǥast”, Lääda mušttli, ”leša ǩeäk-ne leʹjje tõn meäʹccreeis poodd puälddam. Täʹst ǩeâmp pirr leʹjje lââʹssen kolmm jeeʹres ääiʹt. Tõin vueʹđđeš ǩieʹzz poodd, ǥu ǩiõmppu ij čaakkâm.”

Koolm uʹcc ääiʹt pääiʹǩ käunn’je Lääda moštt-teâđ vuâđald; vuõssmõs ääiʹtest leäi kuâđđjam mäddõõvvâm vueʹlmõs preuʹnnmuõrrkruugg da nuuʹbbest uhssraam kuʹsǩǩ veärttlines. Kuälmad ääiʹtest jiâ leämmaž ni vooʹps rajjâz, leša päiʹǩǩ leäi ååʹn vuõddslõõvvâm da lââuʹŋteʹm. Ij ni õhtt arkeolog leʹčči vuäittam tõn vuâđald juurdčed, mii tõn pääiʹǩest leäi leämmaž ooudbeäʹlnn. Preuʹnnmuõrâst rajjum ääiʹt leäi ǩii-ne serddam alggveärlaž pääiʹǩest mâʹŋŋlubust jeeʹres âânnmõʹšše.

Ââlda ǩeâmp paaʒʒtõõzz raajim tool da Ääʹrhep vaaʹldi mainstâʹttemneävvid õlmmsa. Peiʹvv paaʹšti pakksânji da tobddji ǥu åummai nuõrttsääʹmǩiõʹlle mušttlummuš leʹčči rääuhtam veeʹzz tän kuõlbbân. Ǥu Feodorooff piâr leäi puättam Vuâđđmäädd evakkoreeisast, leʹjje vuäʹmm jeällsââʹj da puäʒʒčiõkkâr kuâđđjam ođđraaj tuâkka. Nuʹt-ba feʹrttje eʹpet altteed aalǥâst: leʹjje raajjâm ǩeâmp da ääiʹt tõin raajjâmtarbbsin, mõõk leʹjje leämmaž vuäǯǯamnalla. Saksslai vaŋggleeiʹrin feʹrttje mâŋŋa še viǯǯâd raajjâmtarbbsid. Leekkas eeʹžžed leäi leämmaž čieʹppes ǩiõđin da viârrâm jõnn pieʹʒʒ vueʹlnn kuuitâǥ kolmm võnnâz, koin leʹjje piâssâm nueʹtted da ââʹnned sääiʹmid jääuʹrest da vuäǯǯam kueʹl pårdda. Õhtt piârri päärnain leäi še šõddâm ǩeâmpast.

Aivv reeddast käunn’ji võl säuʹnnǩiiuǥânǩieʹđji čuäʹǧǧ, koon pirr leäi uʹcc rännšmam preuʹnnmuõrrkruugg paaʒʒtõs– säuʹnn. Tõn luʹnn åårrai pieʹʒʒest leäi pieʹllneʹb mettar õll’jõõzzâst ääuʹšin viârrum, vuässas suâppam ruõss. Kaaʹddim, što tõt leäi jeällsââʹj jääuʹr reeddast ooʒʒji Feodoroff åummai meârkkam, koin pueʹtti jeällsââʹjj leäi vaalšum da nääiʹt čuäʹjtum pääiʹǩ leämmaž ”vaʹrrjum”.

Lääda mušttli Jõnn Aʹrttjääuʹr reeddast åårram še Fofonoff piârri ǩeâmp, koon lââʹssen piârrjest leäi leämmaž äiʹtt. Tõid tuʹmmjiim võl ooccâd. Leeiʹm juʹn mäccmen auʹtte, ǥu krootai čalmma eeʹttle moččânji viârrum, rännšmam šošnn’jam ääiʹt jueʹlj. Preuʹnnmuõrâst rajjum, sälvvum äiʹtt leäi možât sirddum meädda čuõkku kuâŋŋsest. Ǩeâmp sââʹj jeäʹp kuuitâǥ teänab kaunnâm – možât tõt leäi peâltum meäʹccauttčuõkku raajjâm poodd.

Peiʹvv leäi samai uʹvddeejes pukid. Lääda ärvvsaž moštt-teâđ veäkka Jõnn Aʹrttjääuʹr jeällsââʹj jiijjâsnallšem histoor ruõkkjõõvi Ääʹrhep mašinaaʹje, da tõn mieʹldd tõt jåttjââvv čâhčča 2018 Yle Jieʹlli arkiiʹve. Päikka õhtteei teâđ koordinaattineez da sââʹj histoor ruõʹǩǩeš še Sääʹm-muʹzeeja.

Yle Sápmi vuõlttad nuõrttsääʹmǩiõllsaž prograammâst tän čõõuč rääid mainstâttmõõžžid, kook mainste kõskkäiggsaž jeällsõõʹjin. Ǩieʹss-sueiʹnnmannu poodd leeiʹm kueʹssest Ääʹrhpin Jõnn Aʹrttjääuʹr lââʹssen še jeeʹres jeällsõõʹjin da säärntõõlim tõin jälsteejid leʹbe paaiʹǩi histoor tobddi oummuid.

Mainstâttmõõžž da tuʹtǩǩummuž õhttne alggeeʹjjest 2018 jåttjam, Sääʹm-muʹzei ǩieʹssem määŋgtiõđlaž tuʹtǩǩeemhaʹŋǩǩõʹsse, kååʹtt tuʹtǩǩad nuõrttsäʹmmlai kõskkäiggsaž aazztem ääiʹj. Mieʹldd haʹŋǩǩõõzzâst liâ še Yle Sápmi, Nuõrttsääʹmkulttuurfondd, Oulu Universiteeʹtt Giellagas-instituutt Nuõrttsääʹm-mošttbaŋkk-haʹŋǩǩõs da Meäʹcchalltõõzz Lappi luâttkääzzkõõzz. Haʹŋǩǩõõzz pohttmõõžžin prääzkjet påʹrǧǧmannust 2019 viõʹttjem aazztummuž 70-eeʹǩǩprääʹzniǩ.

 

Arkeolog Eija Ojanlatva

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s