Tunnelmia lukulasien takaa | Dovddut lohkanlásaid duohkin

Häivähdys painomusteen tuoksua vapautuu avatusta pahvilaatikosta valokuvaaja Jyrki Kallio-Kosken ojentaessa sieltä Raittijärvi- Kaijukan kylä -kuvateoksensa. Kuvateos on jatkoa Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelylle, joka siirtyi Saamelaismuseo Siidasta Tunturi- Lapin luontokeskukseen. Näyttelyn avajaisia ja kirjan julkaisua juhlistimme osana Hetan Marianpäivien ohjelmaa 23.3.2017.

Kirjan kansi on houkutteleva ja koko käteen sopiva, mukavasti luettava. Malttamattomana selailen sen kaunista taittoa ja odotan rauhallista lukuhetkeä.

blogi1

160- sivuinen kuvateos rytmittyy mielestäni hienosti monitasoiseksi, kerronnassa vuorottelee raittijärveläisten historiaa ja elämäntapaa avaava tieto ja kyläläisten muistelukset. Erikokoiset valokuvat tukevat tarinaa, avaten välillä silmien eteen upean sivun kokoisen maiseman tai esitellen pienemmissä kuvissa kyläläisiä arjen askareissa.

Blogi2

Lukukokemuksena kuvateos oli miellyttävä; Jyrkin hienoista valokuvista nousi esiin jokaisella katselukerralla jotain uutta ja tarina kulki vaivattomasti aiheesta toiseen. Suurimman vaikutuksen minuun kirjassa teki kyläläisten ääni, lainaukset heidän muisteluistaan. Esimerkiksi lukiessani Jukka Ketolan ja Antti-Oulan Juuson tarinaa jutaamismatkoista, näin sieluni silmin lapset reessä huutamassa leipää. Kerronta yhdessä kuvien kanssa vei vierailulle Raittijärvelle ja mitä pidemmälle luin, sitä enemmän kyläläiset tuntuivat vanhoilta tutuilta.

Kuvateos sopii luettavaksi jokaiselle. Se avaa porokylän elämää ja saamelaisia perinteitä myös sellaiselle lukijalle, jolle aihe ei ole tuttu. Se toimii myös raittijärveläisten sukukronikkana sekä puhtaasti visuaalisena nautintona. Teoksessa jokaisen kappaleen jälkeen on englanninkielinen tiivistelmä ja teoksen lopusta löytyy kappaleiden pohjoissaamenkieliset lyhennelmät.

Raittijärvi – Kaijukan kylä – näyttelyn kuratointi ja parin vuoden yhteistyö Jyrkin kanssa on ollut mieleenpainuvaa. Nostan hattua Jyrkin ja hänen puolisonsa Anjan hienolle ja merkitykselliselle tallennustyölle sekä kirjan julkaisulle. Lämpimästi suosittelen avaamaan kirjan ja sohvamatkailemaan Raittijärvelle, Kaijukan kylään!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

kokoelmamestari

Saamelaismuseo Siidablogi3

 

____

 

Njunnái dovdosta prentenivnni hádja easkka rabasduvvon bábirgássas go Jyrki Kallio-Koski geige munnje Raittijärvi-Kaijukan kylä -govvagirjjis. Govvagirji lea joatkka Ávžžášjávri-Gáijogiid siida -čájáhussii, mii sirdásii Sámemusea Siiddas Duorttar-Lappi luondduguovddážii Heahtái. Čájáhusa rahpama ja girjji almmustahttima ávvudeimmet Heahtá Márjjábeivviid doaluid oktavuođas 23.3.2017.

Girjji bearbma geasuha, girji orro vuogas gieđas ja dan lea várra suohtas logadit. Vuorddán hui mášoheapmin ráfálaš lea bottu vai beasan lohkan girjji.

160–siidosaš govvagirjjis lea buorre rytma ja máŋga dási. Muitaleamis dihtto vuoruid mielde  diehtu ávžžášjávrri olbmuid historjjás ja eallinvuogis ja de siidda olbmuid muittašeamit. Sierra ahkásaš govat dorjot muitaleami, gaskkohagaid rahpasit čalmmiid ovdii olles siiddu sturrosaš duovdagat dahje uhcit govain siidda olbmot árgabeaivvi bargguin.

Govvagirjji lohkanvásáhus lei mu miela mielde; Jyrki fiinna čuovgagovain rahpasii juohke geahččamis juoga ođđa ja muitalus ovdánii álkit fáttás nubbái. Buot eanemus munnje čuozai siidda olbmuid iežas jietna, sitáhtat sin muittašemiin. Ovdamearkan, go lohken Jukka Ketola ja Ándde-Ovllá Juuso muitalusaid johtinmátkkiin, de ledjen dego oaidnimin mánáid reagas čuorvumin láibbi. Muitaleapmi ovttas govaiguin doalvvui mu mátkái Ávžžášjávrái. Mađe guhkkelii lohken, dađe oahppásabbot siidda olbmot šadde, sii leat measta dego oahpesolbmot.

Govvagirji heive buohkaide. Dat rahpá boazosiidda eallima ja sámi árbevieruid maid dakkár lohkkái, geasa fáddá ii leat oahpis. Dat doaibmá ávžžášjárvelaččaid sohkakronihkkan ja visuála vásáhussan. Girjji juohke kapihttala maŋŋá lea eaŋgalsgielat čoahkkáigeassu ja girjji loahpas leat maiddái kapihttaliid davvisámegielat čoahkkáigeasut.

Ávžžásjárvi – Gáijogiid siidda -čájáhusa čohkken ja moatti jagi ovttasbargu Jyrkiin lea báhcán buorre vásáhussan millii. Anán árvvus Jyrki ja su eamida Anja fiinna ja mearkkašahtti čohkkenbarggu ja girjji almmustahttima. Váimmolaččat ávžžuhan rabastit  girjji ja vuolgit lohkanmátkái Ávžžasjávrái, Gáijogiid siidii!

 

Marjo-Riitta Rantamäki

čoakkáldatmeašttir

Sámemusea Siida

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s