Mánnávuođa geasi ohcamin | Lapsuuden kesää etsimässä

Gufihttarat, luopmánat, guollebivdu, olgostohkosat ja Čáhcerávga. Diet áššit gulle mu mánnávuođa gesiide Anárjoh siste Máhcutjávre mohkis. Geassit lávii nu somá, dalle beasai olgun duhkoraddat ja dádjut ijat beaivái. Muittán mo eadni lávii gieldit mu mannamis johgáddái danin go Anárjogas ásai Čáhcerávga. Meahccái fas ii ožžon mannat, go doppe sáhtii šaddat njálaid guossái. Ja gáldus fas ásai Čahkalákkis ártna fáktemin.

Máná máilmmis gieddegeahči lea dat báiki, gos šillju nohká ja doppe meahcci álgá. Veháš balddihahtti,  muhto ii nu balddihahtti, ahte mánná ii dohko duosttašii mannat. Meahci ravddas, gieddegeažis orru Gieddegeašgálgu. Son lea fas dakkáraš, guhte diehtá buot áššiid ja sus oažžu rávvagiid eallima unna ja stuorra čuolmmaide dárbbu mielde.

Čáhcerávga eli Vetehinen
Čáhcerávga ássá čiekŋalasas | Čáhcerávga eli Vetehinen asuu syvässä vedessä. Govva | Kuva: Kati Ljetoff

Dán sullasaš muittut ja dovddut leat leamaš vuođđun Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáža Siidda ođđa Gieddegeažis-mánáidčájáhusas. Mii leat ovttasráđiid Sámemuseas ja luondduguovddážis smiehttan ja vihkkehallan dan, ahte mat áššit geasuhit ja boktalit máná miellagovahusa. Mii lea dat,  maid mii háliidat muitalit Sámi luonddus ja máinnasmáilmmis?  Ja vel dan, ahte mo áššiin galgá muitalit, ahte dat geasuha?

Min ipmárdusa mielde Sámi luondu ja máidnasat gullet oktii. Máidnasat oahpásmahttet, oahpahit ja láidestit máná sámi luondduipmárdussii ja sámi árvvuide. Máidnasiid, ságastallama ja leaikkastallama bokte mánná oahppá sierralágan áššiid. Min čájáhusas oahppá dovdat muhtin máinnasfiguvrraid, dihto šattuid ja elliid. Go lea galledan čájáhusas, de lea oaidnán, gii ássá ádjagis ja gii fas eatnama vuolde, gos šaddá boska ja maid gávdná jeakkis.

Leat ráhkadan Gieddegeažis-čájáhussii maid sierra oahppanbálgá dahjege bargobihtáid, maid galgá čoavdit go johtá čájáhusas. Mánát barget bargobihtáid ovttas ollesolbmuin. Min jurddašeame vuođđun leamaš   dat, ahte mánát ohppet ovttasráđiid ollesolbmuiguin. Sámis mánáid leat láven váldit mielde ollesolbmuid bargguide, go daid boktehan mánát leat oahppan bargguid sisdoalu, sosiála dáidduid, geavahit luondduriggodagaid ja birget luonddus.

Mii sávvatge, ahte Gieddegeažis-čájáhus giktala mánáid stoahkat, muhto maid fihttet ahte luondu lea min eallima eaktu.

Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
Sámemusea

____

IMG_4868[2]
Gálduháldi nappo čahkalákkis lea čiehkádan. | Kaltionhaltija piilopaikassaan. Govva: | Kuva: Kati Ljetoff.
Maahisia, hilloja, kalastusta, ulkoleikkejä ja Čáhcerávga eli Vetehinen kuuluivat lapsuuteni kesiin Inarijoki varressa. Kesällä elämä oli ihanaa, silloin pääsi leikkimään ulkona yötä päivää. Muistan, miten äiti kielsi menemästä jokirantaan, koska Inarijoessa asui Čáhcerávga, joka saattoi napata ja viedä lapsen mennessään. Metsään ei saanut mennä koska saattoi joutua naalin vieraaksi. Ja lähteessä mäen päällä asui Kaltionhaltija aarretta vartiomassa.

väinönputki
Olbmoborranrássi šaddá čáziid gáttis | Väinönputki kasvaa vesistöjen rannoilla. Govva | Kuva: Sunna Kitti. 

Lapsen maailmassa kentänpää oli paikka, johon piha päättyi ja metsä alkoi. Aavistuksen pelottava, muttei kuitenkaan niin pelottava, etteikö sinne olisi tohtinut mennä. Metsän reunalla, kentänpäässä asuu Kentänpään eukko. Eukko on sellainen hahmo, joka tietää kaiken ja häneltä saa neuvoja elämän pieniin ja suuriin pulmiin tarpeen mukaan.

Tämän tyyppisiä muistoja ja tuntemuksia on ollut Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan uuden Kentänpäässä-lastennäyttelyn taustalla. Olemme Saamelaismuseon ja luontokeskuksen työntekijöistä koostuvan työryhmän kanssa pohtineet, että mitkä asiat kiinnostavat ja innostavat lapsen mielikuvitusta. Mitä me haluamme kertoa Saamenmaan luonnosta ja tarinamaailmasta? Ja miten asiat kannattaa esittää, jotta ne kiinnostavat?

Meille Saamenmaan luonto ja tarinat ovat yhtä kokonaisuutta. Tarinat tutustuttavat, opettavat ja opastavat lapselle saamelaiseen luonnonymmärrykseen ja arvoihin. Tarinoiden, juttelun ja leikkisän keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia asioita. Näyttelyssämme oppii tuntemaan joitakin tarinahahmoja, kasveja ja eläimiä. Näyttelyssä vierailtuaan tietää kuka asuu kaltiossa, kuka maan alla ja missä väinönputki kasvaa.

Olemme valmistelleet Kentänpäässä-näyttelyyn myös oppimispolun eli tehtäviä, joita ratkotaan aikuisen kanssa näyttelyssä kulkiessa. Oppimispolku tukee saamelaisessa kasvatuksessa tärkeää rinnalla oppimista. Saamenmaassa lapset on tapana ottaa mukaan aikuisten töihin. Niissä lapsi oppii tietysti perinteisiä työtehtäviä, mutta myös sosiaalisia taitoja, luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja luonnossa pärjäämistä.

Toivomme, että Kentänpäässä-näyttely houkuttelee leikkimään ja oppimaan, sekä huomaamaan, että luonto on elämämme ehto.

Kentänpäässä-lastennäyttely on esillä Siidassa 7.4. 2017 – 8.4.2018.

Maiju Saijets
hanketyöntekijä, Kentänpäässä-lastennäyttely
Saamelaismuseo Siida

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s