Siidda vuođđačájáhusa dutkame | Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Dihtetgo, ahte Sámemusea Siiddas lea fállan gehččiide badjel 90 sierra čájáhusa? Leatgo fuomášan, ahte buot čájáhusain lea leamaš teaksta maid sámegillii ja vuosttaš čájáhus anárašgillii lei jo jagis 1999? Ále fuola, eat miige muitán, muhto dál leat álgán čielggadit.

Sámemusea ja Badje-Lappi luondduguovddáža áidnalunddot oktasašfitnu, Siidda vuođđočájáhusa rahpandoalut ledje 1. beaivvi njukčamánus jagis 1998. Dan rájes čájáhusa leat fitnan geahččame badjel 940 000 olbmo. Diibmá faskiimet ođđa olahusa gallededdjiid mearis. Dáid loguid vuođul Siida lea deháleamos ovttat sadji Suomas, gos muitalit sámi kultuvrras.

Álgen skábmamánus bargui Lappi universitehta fidnui ”Kultuvrralaččat ja sosiálalaččat suvdilis musea. Eamiálbmoga representašuvnnat ja sámi kultuvra Sámemusea Siiddas”. Suoma Akademiija ruhtadan fitnu vuođđoulbmilin lea čielggadit ja gárget Sámemusea Siidda čájáhuspolitihka ja hutkat vugiid movt sámi searvvuš sáhttá searvat čájáhusbargui. Mu bargun prošeavttas lea dutkat makkár čájáhusat Sámemusea Siiddas leat leamaš, movt musea ovdanbuktá sámi kultuvrra ja movt dan galggašii ovdanbuktit.

Siidan perusnŠyttely: pŠŠnŠyttely
Siidda vuođđočájáhus jagis 1998. Leago mihkkige nuppástuvvan? | Siidan perusnäyttely vuonna 1998. Onko mikään muuttunut?

Boahtte jagi leat vássán 20 jagi Siidda vuođđočájáhusa rahpamis. Fargga livččii áigi ođastusaide. Muhto ovdal go gurregoahtit vitriinnaid ja njeaidit čájáhusseinniid, ferte guorahallat dálá čájáhusa. Čájáhus lea lihkostuvvan bures, dat ii velge oru boaresáigásaš, ja dan ráhkadus, luonddu ja kultuvrra ovdabuktin báldalága, oažžu čájáhusgussiin ain rámi.

Go čájáhusa ceggejedje 1990-logus, áiggit ja sámiid dilit Suomas ledje nuppelágánat go dál. Otná geahččančiegas sáhttá čájáhusa maid cuiggodit. Gos leat sámi nissonat? Muitalago čájáhus beare ollu sámiid vássán áiggis ja vajáldahttá otnáža? Livččiigo dál vejolaš loktet oidnosii losses fáttáid, Lappi soađi, kolonialismma ja internáhtaid? Ja garraseamos gažaldat: gullogo čájáhusas sámiid jietna, dovdugo sámi vuohki, maid čájáhus addá sámiide?

Mii fertet ovttas ságastallat ja hutkat movt mii háliidit muitalit sámi kultuvrra birra. Giđa mielde áiggun jearahallat sámi joavkkuid, čohkket oainnuid ja geavahit daid ávkin čájáhusa ođasmahttimis. Hás donge searvvat mielde!

Luobbal-Sámmol-Aimo Áile

nuorat dutki, Lappi universitehta


Tarkastelussa Siidan perusnäyttely

Tiesitkö, että Saamelaismuseo Siida on tarjonnut vuodesta 1998 lähtien kävijöille yli 90 erilaista näyttelyä? Oletko huomannut, että kaikkien näyttelyiden tekstit ovat olleet myös saameksi ja ensimmäinen inarinsaamenkielinen näyttely oli jo vuonna 1999? Äläpä huoli, emme mekään muistaneet, mutta nyt olemme aloittaneet selvitystyön.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen ainutlaatuisen yhteishankkeen, Siidan perusnäyttelyn avajaiset pidettiin 1. 4.1998. Sen jälkeen näyttelyn on nähnyt yli 940 000 ihmistä. Viime vuonna saavutettiin uusi kävijäennätys. Näiden lukujen perusteella Siida on merkittävin yksittäinen kohde, jossa esitellään saamelaisten kulttuuria.

Aloitin marraskuussa Lapin yliopiston hankkeessa “Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo. Alkuperäiskansan representaatiot ja saamelaiskulttuuri Saamelaismuseo Siidassa”. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen päätavoitteena on selvittää ja kehittää Saamelaismuseo Siidan näyttelypolitiikkaa ja luoda tapoja miten saamelaisyhteisö voisi osallistua näyttelytyöhön. Minun osani hankkeessa on tutkia millaisia näyttelyitä Saamelaismuseo Siidassa on ollut, miten museossa esitetään saamelaiskulttuuria ja miten sitä tulisi esittää.

wp_20170105_006
Leago Siidda čájáhusa ođđa áiggi oassi jo muitalus vássanáiggis? | Onko Siidan nykyajan kuvaus jo menneisyyttä?

Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta Siidan perusnäyttelyn avaamisesta. Kohta olisi aika uudistua. Mutta ennen kuin tyhjennämme vitriinit ja kaadamme seinät, tulee tutkistella nykyistä näyttelyä. Näyttely on onnistunut, se on kestänyt aikaa hyvin ja sen rakenne, luonnon ja kulttuurin vuoropuhelu, saa kävijöiltä yhä kiitosta.

Kun näyttelyä luotiin 1990-luvulla, olivat ajat ja saamelaisten tilanne Suomessa toisenlaiset. Nykyhetken näkökulmasta näyttelyssä on myös puutteita. Missä ovat saamelaiset naiset? Kertooko näyttely liikaa saamelaisten menneisyydestä ja unohtaako se nykypäivän? Olisiko nyt mahdollista nostaa esiin kertomuksia kipeistä aiheista, kuten Lapin sodasta, kolonialismista tai asuntolakouluista? Ja vahvimpana: kuuluuko näyttelyssä saamelainen ääni, tuoko se esiin saamelaista tapaa toimia? Mitä näyttely antaa saamelaisille?

Meidän tulee yhdessä luoda tapoja kertoa saamelaisuudesta. Kevään aikana tulen haastattelemaan eri saamelaisryhmiä, keräämään näkemyksiä Siidan perusnäyttelystä ja käyttämään niitä apuna näyttelyn uudistamisessa. Lähdethän sinäkin mukaan!

Áile Aikio,

nuorempi tutkija, Lapin yliopisto

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s