Beannot jagi dassái duođašteimme historjjálaš dáhpáhusa Sámemusea ja luondduguovddáš Siidda auditorias. Auditoria lei bahkka dievva ja olbmot vurde gealdagasas. Loktiimet láhkena ja olbmot besse oaidnit badjel čuohte jagi boares sámedávviriid. Museaguovddáš Vapriikki skeŋken sámedávvirčoakkáldat lei viimmat ruovttus.
Moadde vahku dassái leimme seammasullasaš gelddolaš ja guoskkaheaddji dilálašvuođas. Dán háve láhkena vuolde lei Hämeenlinna historjjálaš gávpotmusea sámedávvirmáhcaheapmi. Čoakkáldagas leat 25 sámediŋgga, mat leat čoggojuvvon Lappis ja Sámis 1900-logu álggus. Hämeenlinna historjjálaš gávpotmusea mearridii skeŋket dávviriid Sámemusea daningo dat eai gula sin vurkenovddasvástádussii eaige sii sáhte atnit daid čájáhusain.
Sámemusea čoakkáldatbargin oainnán čoakkáldatmáhcahemiin stuorra ja miellagiddevaš vejolašvuođaid. Sámemusea čoakkáldagaid leat álgán čoaggit 60-logu álggus ja dan dihtte čoakkáldaga dávvirat ja govat leat áiggis nuppi máilmmi soađi maŋŋá. Sámemusea čoakkáldagain leat unnán dađi boarrásut diŋggat. Dán min čoakkáldaga váilevašvuođa čoakkáldatmáhcaheamit eará museain dievasmahttet bures. Dál mis leat boarrásut, 1800-logu loahppa ja 1900-logu álggu dávvirat, maid mii sáhtit fállat dutkanláhkái ja dutkat ja čájehit daid maid ieš dáppe Sámemuseas. Riikkadási spesiálamusean Sámemusea vástida sámekultuvrra vurkemis ja ovdanbuktimis Suomas. Čoakkáldatmáhcahemiid bokte mii sáhtit bargat dan barggu ain buorebut: addit historjjálaččat ollislaš dieđu sámekultuvrras sámeservošii ja maid earáide, geat leat beroštuvvan.
Mun ieš lean duođaid ilus ja čeavlái. Beasan bargat alccesan ja sávvamis maiddái min servošii mearkkašahtti barggu: mieđustit dáid sámediŋggaid ruovttoluotta Sápmái ja min servoša olámuddui. Hämeenlinna sámedávvirčoakkáldaga fárus máhcai Ohcejogas dolin čoggojuvvon njuikun ja geahpa, maid ráhkadeaddjis dahje geavaheaddjis ii lean diehtu. Mu Ohcejot beale sogas leat leamaš čeahpes boahkániid ja vuoddagiid ráhkadeaddjit – njuikun ja geahpa sáhtášedje vaikko gullat mu sohkii. Jos nu livččii, in dieđášii buoret báikki seailluhit daid go Sámemusea, gos dat movttiidahttet min oahpahallat min máddariid juo muhtin muddui láhppon giehtadáidduid. Mun jo movttáskin ohcat mu áhku boagánmálle, man áiggon dál oahpahallat duddjot. Oahpaheaddji ja láiggit dušše beare váilot!
Anni Guttorm
amanuensa, Sámemusea Siida
Puolitoista vuotta sitten elimme historiallista hetkeä Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan auditoriossa. Auditorio oli täpötäynnä ja tunnelma oli jännittyneen odottava. Lakana nostettiin ja ensimmäiset etelästä palautuneet yli sata vuotta vanhat saamelaisesineet olivat yhteisön silmien edessä. Museokeskus Vapriikin lahjoittama saamelaisesinekokoelma oli viimein kotona.
Viime viikolla koimme saman jännittävän ja yhtä aikaa liikuttavan tilaisuuden uudelleen. Tällä kerralla esillä oli Hämeenlinnan historiallisen kaupunginmuseon repatriaatio. Kokoelmassa on 25 saamelaisesinettä, jotka on kerätty Lapista ja saamelaisalueelta 1900-luvun alussa. Hämeenlinnan historiallinen kaupunginmuseo päätyi lahjoittamaan esineet Saamelaismuseolle, koska ne eivät kuulu heidän tallennusvastuulle eivätkä päässeet esille heidän näyttelyissään.
Saamelaismuseon kokoelmien parissa työskentelevänä näen kokoelmasiirroissa suuria, innostavia mahdollisuuksia. Saamelaismuseon kokoelmia on alettu kerätä 60-luvun alussa ja tämän takia kokoelmiemme esineet ja valokuvat painottuvat ajallisesti toisen maailman sodan jälkeiseen aikaan. Sitä vanhempaa esineistöä kokoelmissamme on verrattain vähän. Tätä kokoelma-aukkoa Suomen muista museoista saadut kokoelmasiirrot täydentävät hienosti. Nyt meillä on tarjota vanhempaa, 1800-luvun ja 1900-luvun alun esineistöä siitä kiinnostuneiden tutkittavaksi ja voimme itse tutkia ja käyttää sitä esimerkiksi näyttelyissämme. Valtakunnallisena erikoismuseona Saamelaismuseon vastuulla on saamelaisen kulttuurin tallentaminen ja esittäminen Suomessa. Kokoelmasiirtojen myötä pystymme vastaamaan tähän tehtävään paremmin: välittämään historian eri aikakaudet kattavaa tietoa saamelaisesta kulttuurista niin saamelaisyhteisölle kuin muillekin kiinnostuneille.
Olen todella iloinen ja ylpeä. Saan tehdä itselleni ja toivottavasti myös yhteisölleni merkitsevää työtä: saattamaan nämä saamelaisesineet yhteisöni saavutettavaksi. Hämeenlinnan saamelaisesineiden joukossa oli Utsjoelta kerätty tiuhta ja käpy, joiden tekijästä ja käyttäjästä ei ollut tietoa. Utsjoen puolen suvussani on ollut taitavia tiuhtatöiden tekijöitä – tiuhta ja käpy voisivat olla vaikka oman sukuni. Jos niin olisi, en voisi kuvitella parempaa säilytyspaikkaa kyseisille esineille kuin Saamelaismuseo, jossa ne innostavat meitä ottamaan haltuun esivanhempiemme osittain jo unohtuneita käsityötaitoja. Minä jo innostuin etsimään áhkkuni vyömallin toteutettavaksi, vain opettaja ja tekotarpeet puuttuvat!
Anni Guttorm
amanuenssi, Saamelaismuseo Siida
Saamelaismuseo Siidan blogi 